Maamme eduskunnan liikennevaliokunta on jättänyt erimielisen mietinnön Lex Nokiana tunnetusta lakiehdotuksesta. Opposition työväenpuolueet, Sosiaalidemokraatit siis mukaan lukien, ovat jättäneet lakiin vastalauseitaan. Hallituspuolueista Vihreät ovat olleet kriittisiä lakia kohtaan. Näkyypähän ovatko loppuun asti. Lakiesitys antaisi työnantajalle mahdollisuuden tarkkailla työntekijän sähköpostiliikennettä. Toisin sanoen rikkoa viestintäsalaisuutta. Näytääkin siltä, että tasavallan hallituksen enemmistö on valmis polkemaan kansalaisen perusoikeuksia, kun vaan riittävän vaikutusvaltainen tilaaja asialle löytyy.
Loppuvuoden ehdottomasti ikävin musiikkiuutinen oli säveltäjä, muusikko, Pekka Pohjolan kuolema. Vuoden 1952 tammikuussa musikaaliseen sukuun syntynyt Pohjola kuoli 27.marraskuuta. Tavallisesti luotettavien lähteiden mukaan taiteilijan menehtymiseen liittyi alkoholi hyvin vahvalla tavalla.
Alunperin Pekasta piti tulla klassisen musiikin esittäjä. Lahjakkuuden isä oli kuoronjohtaja Ensti Pohjola. Pop-musiikista tuleva säveltäjä innostui kuultuaan The Beatles -yhtyettä. Paul McCartneyn bassonsoitto ohjasi nuoren Pekan sähköbasson varteen.
Ensimmäinen tunnetumpi ryhmä Pekka Pohjolan uralla oli Jussi Raittisen The Boys -yhtye. Varsinaisesti tuleva bassokenraali nousi tapetille tultuaan basistiksi suomalaisen progressiivisen rockin jättiläiseen, Wigwamiin, vuonna 1970. Pohjola soitti bassoa kolmella Wigujen studioalbumilla: Tombstone Valentine, (1970), Fairyport. (1971) ja Being vuodelta 1974. Livenä Pekkaa kuullaan Wigwamissa Live from the Twillight Zone -äänityksellä.
Tämän jälkeen Pohjola erosi bändistä, soitti hetken kitaravirtuoosi Jukka Tolosen ryhmässä ja Made in Swedenissä.
Soololevytykset Pekka Pohjola aloitti jo Wigwamin aikana. Ensimmäinen soolo, Pihkasilmä Kaarnakorva, sisälsi omaperäistä istrumentaalimusiikkia. Jo Kaarnakorvalla oli kuultavissa Pekan tuotannon peruspilarit: Vaikutukset jazzista, rockista ja klassisesta musiikista. Tietty jylhyys, mutta samalla leikittelevyys.
Pihkasilmä Kaarnakorva herätti kansainvälistäkin huomiota. Seuraava levy, vuonna 1974 ilmestynyt Harakka Bialoipokku ilmestyi Englanissa nimellä B the magpie. Tämän myötä englantilainen, siihen aikaan huippusuosittu, muusikko Mike Oldfield kiinnostui Pohjolan tekemisistä. Kiinnostus johti siihen, että Oldfield tuotti ja soitti useita instrumenttejä Pekan seuraavalla levyllä, Keesojen Lehto. Englanniksi tämä vuonna 1977 ilmestynyt teos on nimeltään Mathematician´s Air Display. Pekka Pohjola soitti myös Oldfieldin kiertuekokoonpanossa. Näiltä keikoilta äänitettiin myös levy nimeltään Exposed, jolla voi ihailla Pohjolan sujuvaa bassonsoittoa. Platalla esiintyy myös toinen suomalainen muusikko, trumpetisti Simo Salminen. Tämä Simo ei ole se Speden kaveri. Näihin aikoihin oli myös kovasti puhetta yhteistyöstä yhdysvaltaisen muusikon, Frank Zappan, kanssa. Tämä jäi kuitenkin illallisen ja hotellihuonejammaillun tasolle.
Musiikin laadusta huolimatta ei Pohjolan Pekan musiikki saavuttanut laajempaa, sen ansaitsemaa, kansainvälistä huomiota ja suosiota.
Pekka oli periaatteen mies, hän ei tinkinyt taiteellisissa kysymyksissä.
Parhaiten tätä kuvaa tapaus pohjoismaiseksi superbändiksi tarkoitetun Made in Swedenin ajoilta. Yhtye soitti ihan sujuvaa jazzrockia ja muusikot olivat ihan huippuja. Muun muassa Blood Sweat and Tearsissakin soittanut ruotsalaiskitaristi Georg Wadenius sekä Tasavallan Presidentissä rumpalina toiminut Vesa Aaltonen.
Myös käsittämätöntä suosiota siihen aikaan nauttineen ABBA:n manageri Stig "Stikkan" Andersson kuuli soittajien huipputaidon ja tarjosi paikkaa silliorkesterin kiertueen taustaryhmänä. Made in Swedenin suomalaisjäsenet kieltäytyivät ehdottomasti. Aivan liian kaupallista!
Uransa loppuun mennessä Pekka Pohjola ehti levyttää 15 studiolevyä omiin nimiinsä. Myös muitten muusikoitten projekteissa Pohjola soitti. Ihan suoraa rock and rolliakin Muska Babitzinin levyllä.
Viimeiseksi Pekka Pohjolan julkaisuksi jäi vuonna 2001 ilmestynyt Views. Poikkeuksellisesti levyltä löytyy laulettua musiikkia. Teokseen on sävelletty rentturunoilija Charlies Bukowskin runo Red Porche.
Kyllähän maailmalla olisi tarvittu vieläkin Pekka Pohjolan kaltaista muusikkoa, säveltäjää ja taiteilijaa. Pekka lepäilee nyt Keesojen Lehdossa. Fly B the Magpie.
Kansainvälinen jalkapalloliitto, FIFA, on julkaissut ehdokkaat vuoden 2008 mies - ja naisjalkapalloilijaksi. Miehistä ehdolla ovat muun muassa Portugalin ja Manchester Unitedin Christiano Ronaldo ja Argentiinan ja Fc Barcelonan Lionel Messi. Naisista kunnian tavoittelijoiden joukossa on Umeå IK:ssa pelaava brasilialinen Marta. Vasta 22-vuotias pallotaituri on tullut ruotsiin vuonna 2004 Belo Horizontesta ja jatkaa edelleen, koska oli kuulemma liian kallis yhdysvaltalaiselle Los Angeles Sollille. Marta valitaan parhaaksi naisjalkapalloilijaksi. Ei ole myöskään epäilystä siitä, etteikö Christiano Ronaldoa kruunata parhaaksi kuningaspelin miespuoliseksi taitajaksi.
Jaatinen Julistaa: EU -huippukokous on päässyt sopuun talouden elvyttyspaketista ja ilmastonmuutoskustannusten jakamisesta. Myös Suomi oli mukana kokouksessa. Tulokset olivat varmaankin siedettäviä ja ne kävivät maamme edustajille. Totta kai, eihän meillä ole EU-linjana muuta kuin lypsylinja. Varsinaista kehittämislinjaa ei näy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti