Shefki Kuqi on marraskuussa 36 vuotta täyttävä suomalainen jalkapalloilija. Jugoslaviassa syntyneestä, varsinaisen jalkapallouransa Mikkelin Kissoista aloitaneesta Kuqista ei oikeastaan olisi kuulunut tulla ammattijalkapalloilijaa.
Shefkin kosketus palloon on sangen kova. Kuqin jalassa peliväline ei totisesti viihdy. Shefki Kuqin kykyjä on epäilty koko hänen peliuransa ajan. Kuitenkin tähän asti Shefki on pelannut ammatikseen muun muassa Jokereissa, Leedsissä ja viime kaudella Englannin ykkösliigassa Oldhamissa.
Oldham Athleticissa tämä "Kosovon Härkänä" tunnettu peluri iski 11 häkkiä. Tälle kaudelle Kuqi on tehnyt sopimuksen Skotlannin Valioliigassa pelaavan edinburgilaisen Hibernian FC:n kanssa.
Jos kerran Shefkistä ei olisi pitänyt tulla jalkapalloilijaa, niin miksi hänestä tuli? Kuqi ei piittaa siitä, että tekniikka on puuttellinen, hän käyttää vahvuuksiaan.
Lempinimi "Kosovon Härkä" antaa viitteen pelaajan parhaimmasta osaamisesta: se on voimapeli. Shefki Kuqi on 188 senttimetriä pitkä ja painaa arviolta 90 kiloa.
Kun tämän kokoisella miehellä on periksiantamaton luonne ja kova asenne, niin kyllä siinä vastustajan maaliverkko heiluu.
Myös yleisön suosio on taattu, varsinkin kun Shefki antaa itsestään haastatteluissa varsin sympaattisen kuvan.
Shefki Kuqin asenne on mallikelpoinen: se sopii kaikille meille ja kaikille elämän aloille. Miksi kuuntelisimme vähättelijöitä? Joku voi sanoa, että olemme huonoja tai peräti toivottomia jossakin. Näin voi olla, mutta väliäkö sillä.
Esimerkiksi: ehkäpa ruotsin kielen kielioppi on heikko, mutta sen voi korvata puhumalla kieltä rohkeasti. Kielioppi korjaantuu käytännössä.
Jokainen on jossakin vahvoilla. Ne omat vahvat alueet on hyvä tietää ja nostaa pintaan sekä käyttää niitä.
Jos Shefki Kuqi olisi uskonut vähättelijöihin olisi usealla jalkapallon ystävällä jäänyt moni elämys kokematta.
Vahvuudet käyttöön, ilo pintaan ja tosisaan touhuamaan!
Ei jalkapallon veikkausliiga vielä tänään ratkea. Toki Töölön stadionilla pelataan tärkeä ottelu.
Helsingin Jalkapalloklubi kohtaa Turun Interin. Molemmat joukkueet ovat pelanneet 26 ottelua. Turun Inter on kaksi pistettä (49-47) Jalkapalloklubia edellä.
Mikäli Inter voittaisi, niin piste-ero venyisi kuuteen pisteeseen. Ei sekään olisi ratkaiseva etumatka. Otteluita on vielä kuusi jäljella. Jaossa on siis 18 pistettä.
Interillä on tehokas hyökkäys. Klubin puolesta puhuu kotikenttä ja se, että joukkue on vastustajaansa tasapainoisempi.
Vaikka liigamestaruus ei tänään selviä, ovat paineet kohtuullisen kovat. Paineet ja se, että pääkaupunkiin ennustetaan sadetta koko päiväksi osoittaa tasapelin suuntaan.
Paineistetussa tilassa ja liukkaalla kentällä pelataan äärimmäisen varovasti.
Veikkausliigan viimeiset kamppailut ovat 27. lokakuuta.
Tässä veikkaus lopullisesta sarjataulukosta:
1) HJK 2) TPS 3) Inter 4) MYPA 5) IFK Mariehamn.
Jaatinen Julistaa:"On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi" (Tove Jansson)
23 syyskuuta, 2012
15 syyskuuta, 2012
KUNNAN NIMIKILPI EI PALJON LÄMMITÄ
Länsi-Australiassa sijatseva Wittenoom oli 1950 Pilbaran alueen suurin kaupunki noin viidelläsadalla asukkaallaan. Wittenoom oli ainut paikka Australiassa, jossa louhittiin sinistä asbestia.
Virallisemmin Krokidoliittia. Tätä pidetään kaikista vaarallisimpana asbestin lajina. Kun asbestin terveyshaitat nousivat voimakkammin esille ja malmin louhinta tuli muutenkin kannattamattomaksi kaivos suljettiin 1966.
Kaupungin virallinen asema poistettiin kesäkuussa 2007. Wittenoon on pyyhitty kartoista ja liikennemerkeistä. Nykyisten tietojen mukaan Wittenoonissa asuu kahdeksan ihmistä. Bloggaajalla ei ole tiedossa miten.
Wittenoonin kohtalo on ääriesimerkki yksipuolisen elinkeinorakenteen vaikutuksista. Suomessa ei vielä ole näitä aavekaupungeiksi kutsuttuja paikkakuntia ole.
Aavekyliä kyllä löytyy. Kylät tyhjenivät pienviljelyn muututtua ympäröivään yhteiskuntaan verrattuna kannattamattomaksi. Nuori väki lähti kylistä muualle hakemaan helpompaa elämää:sähköverkkoa ja vesijohtoa.
Suomessa yritettiin viimeiseen saakka pitää yllä vanhaa maatalousvaltaista yhteiskuntaa jonkinmoisen tukiverkon avulla.
Erno Paasilinna (1935-2000) kirjoitti ilmiöstä artikkelin "Suomalainen maaorjuus" vuonna 1967.Paasilinnalla oli asiasta myös henkilökohtasta kokemusta.
Ihmisten sitominen maatalouteen jätti maakunnallisten kasvukeskusten kehittämisen retuperälle.
Kaupunkeja toki ryhdyttiin tukemaan. Liian myöhään. Myöhäinen ajankohta aiheutti kiireen. Hätäinen aikataulu jätti paikkakuntien elinkeinorakenteen hyvin haavoittuvaksi.
Nojattiin joko yhteen teollisuudenhaaraan tai hallintoon. Teollisuus muuttaa muotoaan tai muuttaa pois Suomesta. Tietotekniikan kehitys pienentää hallinnon tarvetta. Kaupungit tyhjenevät dramaattista vauhtia. Nuoret lähtevät opiskelemaan, hakemaan laaja-alaisempia vaihtoehtoja.
Edellä kerrotun valossa on tragikoomista kuunnella nykyisen kuntarakenteen puolustajien puheenvuoroja.
Pidetään vapisevahuulisia palopuheita itsenäisyydestä. Voi kysyä: miten sellainen kunta on itsenäinen, jonka tuloista 80 prosenttia muodostuu julkisesta tuesta.
Tai millainen identiteetti on kaupungilla, jonka asukkaat matkustaessaan "keskustaan" menevät naapurikaupunkiin.
On päästävä "Suomalaisesta maaorjuudesta". Kunnat ovat hallinnollisia yksiköitä. Hallinnollisia yksiköitä ei ole tarkoitettu pikkupoliitikoiden egon kohottamista varten.
Jos kuntien väliset rajat estävät alueen kehittämisen, rajat muutettakoon.
Kunnan nimikilpi ei pönkitä kansalaisen identiteettiä, jos naapurissa ei kohta asu ketään.
Huuhkajat ovat selvästi jäljillä. Ikävän Ranskalle kärsityn kotitappion jälkeen joukkue voitti Tsekin vieraissa. Vaikka kyseessä olikin vierasottelu, muistakaamme, että isäntämaa edustaa huippua maanosamme tasolla.
Suomen pelissä näkyy jo pilkahduksia siitä, mitä se voi parhaimmillaan olla. Takaiskuja tulee vielä. Tarvitaan kärsivällisyyttä.
Tavoitteet on asetettu vuoden 2016 Ranskan EM-kisoihin.
Jaatinen Julistaa:
Kaksi kaverusta, Ivan ja Alexandr, tapaavat Moskovalaisessa puistossa vuonna 1972. Käydään seuraavan sisältöinen keskustelu:
Ivan osoittaa tuohduksissa tuoretta Pravda-lehteä: "Kaiken maailman pölkkypäitä sitä kosmonauteiksi valitaankin. Niinkuin esimerkiksi tämä Titov!"
"Kuinka niin?" ihmettelee Alexandr. Ivan kiihtyy lisää:" Umpivinttihän tuon Titovin täytyy olla. Kiertää nyt kuusi kertaa maapallo ja laskeutua takaisin Neuvostoliittoon!"
Virallisemmin Krokidoliittia. Tätä pidetään kaikista vaarallisimpana asbestin lajina. Kun asbestin terveyshaitat nousivat voimakkammin esille ja malmin louhinta tuli muutenkin kannattamattomaksi kaivos suljettiin 1966.
Kaupungin virallinen asema poistettiin kesäkuussa 2007. Wittenoon on pyyhitty kartoista ja liikennemerkeistä. Nykyisten tietojen mukaan Wittenoonissa asuu kahdeksan ihmistä. Bloggaajalla ei ole tiedossa miten.
Wittenoonin kohtalo on ääriesimerkki yksipuolisen elinkeinorakenteen vaikutuksista. Suomessa ei vielä ole näitä aavekaupungeiksi kutsuttuja paikkakuntia ole.
Aavekyliä kyllä löytyy. Kylät tyhjenivät pienviljelyn muututtua ympäröivään yhteiskuntaan verrattuna kannattamattomaksi. Nuori väki lähti kylistä muualle hakemaan helpompaa elämää:sähköverkkoa ja vesijohtoa.
Suomessa yritettiin viimeiseen saakka pitää yllä vanhaa maatalousvaltaista yhteiskuntaa jonkinmoisen tukiverkon avulla.
Erno Paasilinna (1935-2000) kirjoitti ilmiöstä artikkelin "Suomalainen maaorjuus" vuonna 1967.Paasilinnalla oli asiasta myös henkilökohtasta kokemusta.
Ihmisten sitominen maatalouteen jätti maakunnallisten kasvukeskusten kehittämisen retuperälle.
Kaupunkeja toki ryhdyttiin tukemaan. Liian myöhään. Myöhäinen ajankohta aiheutti kiireen. Hätäinen aikataulu jätti paikkakuntien elinkeinorakenteen hyvin haavoittuvaksi.
Nojattiin joko yhteen teollisuudenhaaraan tai hallintoon. Teollisuus muuttaa muotoaan tai muuttaa pois Suomesta. Tietotekniikan kehitys pienentää hallinnon tarvetta. Kaupungit tyhjenevät dramaattista vauhtia. Nuoret lähtevät opiskelemaan, hakemaan laaja-alaisempia vaihtoehtoja.
Edellä kerrotun valossa on tragikoomista kuunnella nykyisen kuntarakenteen puolustajien puheenvuoroja.
Pidetään vapisevahuulisia palopuheita itsenäisyydestä. Voi kysyä: miten sellainen kunta on itsenäinen, jonka tuloista 80 prosenttia muodostuu julkisesta tuesta.
Tai millainen identiteetti on kaupungilla, jonka asukkaat matkustaessaan "keskustaan" menevät naapurikaupunkiin.
On päästävä "Suomalaisesta maaorjuudesta". Kunnat ovat hallinnollisia yksiköitä. Hallinnollisia yksiköitä ei ole tarkoitettu pikkupoliitikoiden egon kohottamista varten.
Jos kuntien väliset rajat estävät alueen kehittämisen, rajat muutettakoon.
Kunnan nimikilpi ei pönkitä kansalaisen identiteettiä, jos naapurissa ei kohta asu ketään.
Huuhkajat ovat selvästi jäljillä. Ikävän Ranskalle kärsityn kotitappion jälkeen joukkue voitti Tsekin vieraissa. Vaikka kyseessä olikin vierasottelu, muistakaamme, että isäntämaa edustaa huippua maanosamme tasolla.
Suomen pelissä näkyy jo pilkahduksia siitä, mitä se voi parhaimmillaan olla. Takaiskuja tulee vielä. Tarvitaan kärsivällisyyttä.
Tavoitteet on asetettu vuoden 2016 Ranskan EM-kisoihin.
Jaatinen Julistaa:
Kaksi kaverusta, Ivan ja Alexandr, tapaavat Moskovalaisessa puistossa vuonna 1972. Käydään seuraavan sisältöinen keskustelu:
Ivan osoittaa tuohduksissa tuoretta Pravda-lehteä: "Kaiken maailman pölkkypäitä sitä kosmonauteiksi valitaankin. Niinkuin esimerkiksi tämä Titov!"
"Kuinka niin?" ihmettelee Alexandr. Ivan kiihtyy lisää:" Umpivinttihän tuon Titovin täytyy olla. Kiertää nyt kuusi kertaa maapallo ja laskeutua takaisin Neuvostoliittoon!"
09 syyskuuta, 2012
TAIDE JA PROPAGANDA OVAT ERI ASIOITA
L'art pour l'art. Suomeksi taidetta taiteen vuoksi. Lause on ainakin ranskalaisen filosofin Victor Cousinin (1792-1867) esittämä periaate.
Tämän mukaan taide on itse oma tarkoituksensa. Taide syntyy palvelemaan vain itseään. Taiteen lähtökohdat eivät voi olla poliittisia tai uskonnollisia.
Propaganda on asia erikseen. Edellä mainittu ei tarkoita sitä, etteikö kantaa voida ottaa. Totta kai voidaan, joidenkin mielestä pitääkin.
Totalitarismissä lähtökohta kuitenkin on tiukasti poliittinen. Kun puhutaan vaikkapa sosialistisesta realismista, kyse on oikeammin propagandasta.
Sosialistisessa realismissa kuuluu esitellä vallankumousta ja ennenkaikkea sen saavutuksia kansanomaisin keinoin. Sama pätee muunneltuna fasismin taidekäsitykseen.
Jos taiteessa otetaan kantaa tulee sen lähteä puhtaasti taiteen lähtokohdista. Otetaan pari esimerkkiä: kirjailija Veikko Huovinen ja yhtye Laibach.
Molempien teoksissa (Huovisen kirjoissa ja Laibachin musiikissa) on nähtävissä vahva inhimillisyyden ylistys ja pakkovallan vastustus.
Kuitenkaan ei Huovisen, eikä Laibachinkaan lähtökohta ole poliittinen. Puhumattakaan puoluepoliittinen.
Jokainen voi huumorimielessä kuvitella sosiaalidemokratian lähtökohdista ponnistavaa Veikko Huovista tai kristillisdemokraatista ilosanomaa levittävää Laibachia.
On selvää, että taitelijan ajatukset näkyvät tuotoksessa. Tekijällä ei kuitenkaan ole muuta lähtokohtaa kuin taiteen tekeminen.
Loppu on tulkintaa.Jokainen meistä tulkitsee saman teoksen eri lailla. Samassa taideteoksessa voi eri ihminen nähdä jopa päinvastaisia asioita.
Tämänkin vuoksi periaate L'art pour l'art - taidetta taiteen vuoksi, on ainoa kestävä ohjenuora.
Luonnossa huuhkaja antaa kukolle löylytyksen. Jalkapallokentällä on toisin. Ranska vei selvän hallinnan jälkeen pisteet vierasottelussa Suomea vastaan.
Ei sinivalkoinen joukkue huono ollut, kaikkea muuta. Maalipaikkoja saatiin aikaiseksi. Lievää pelinhallintaakin.
Ero syntyi pelaajien henkilökohtaissa taidoissa. Kasper Hämälaisellä oli läpiajo. Vastaavasta tilanteesta astetta parempi maalitykki olisi iskenyt armotta häkin. Toinen esimerkki: väkkärämäisen ja luovan Teemu Pukin voima ei vielä riitä kovaotteisia puolustajia vastaan.
Edellä kerrottu ei tarkoita sitä, etteikö tulevaisuudessa olisi mahdollista merkittävä suomalaisten jalkapalloilijoiden taitotason nousu.
Huuhkajaparven onninstunut nuorentaminen antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Enemmistö jengistä on hyvinkin kehityskelpoista.
Katsokaa Alexander Ringiä: Bundesliigassa pelaava Borussia Mönchengladbachia edustava 21 -vuotias nuorukainen ei pelkää, ei kuvia kumartele. Alex ilmoitaa haastettelussaan ennen ottelua, että enään ei riitä hyvä peli, matsi on voitettava.
Kentällä nähdään ennakkoluulotonta ja ennenkaikkea pelotonta peliä. Ring uskaltaa yrittää virheitä pelkäämättä. Alexander onnistuu useimmiten.
Tuolla asenteella syntyy rautainen pelaaja. Alexander Ring on tuleva supertähti. Ringistä tehdään vielä isoja otsikoita.
Lokakuun 12. saapuu Suomen vieraaksi Georgia. Se on pakkovoitto.
Jaatinen Julistaa: Edesmenneessä Neuvostoliitossa pääsi ansioituneen kolhoosin valtuuskunta Moskovaan. Ensimmäiseksi ryhmä viedään valtion taidemuseoon.
Maatyöläisille esitellään töitä jossa on leikkuupuimureita kellertävällä elopellolla, iloisia ihmisiä heinänkorjuussa. Näytetään myös teos, joka esittää paratiisin kaltaista hedelmätarhaa.
Taulut nähtyään muuan kolhoosilaisista huokaa: "Kylläpä pääsihteeri rakastaa taiteilijoitamme. Katsokaa millaiset olot heille on järjestetty!"
Tämän mukaan taide on itse oma tarkoituksensa. Taide syntyy palvelemaan vain itseään. Taiteen lähtökohdat eivät voi olla poliittisia tai uskonnollisia.
Propaganda on asia erikseen. Edellä mainittu ei tarkoita sitä, etteikö kantaa voida ottaa. Totta kai voidaan, joidenkin mielestä pitääkin.
Totalitarismissä lähtökohta kuitenkin on tiukasti poliittinen. Kun puhutaan vaikkapa sosialistisesta realismista, kyse on oikeammin propagandasta.
Sosialistisessa realismissa kuuluu esitellä vallankumousta ja ennenkaikkea sen saavutuksia kansanomaisin keinoin. Sama pätee muunneltuna fasismin taidekäsitykseen.
Jos taiteessa otetaan kantaa tulee sen lähteä puhtaasti taiteen lähtokohdista. Otetaan pari esimerkkiä: kirjailija Veikko Huovinen ja yhtye Laibach.
Molempien teoksissa (Huovisen kirjoissa ja Laibachin musiikissa) on nähtävissä vahva inhimillisyyden ylistys ja pakkovallan vastustus.
Kuitenkaan ei Huovisen, eikä Laibachinkaan lähtökohta ole poliittinen. Puhumattakaan puoluepoliittinen.
Jokainen voi huumorimielessä kuvitella sosiaalidemokratian lähtökohdista ponnistavaa Veikko Huovista tai kristillisdemokraatista ilosanomaa levittävää Laibachia.
On selvää, että taitelijan ajatukset näkyvät tuotoksessa. Tekijällä ei kuitenkaan ole muuta lähtokohtaa kuin taiteen tekeminen.
Loppu on tulkintaa.Jokainen meistä tulkitsee saman teoksen eri lailla. Samassa taideteoksessa voi eri ihminen nähdä jopa päinvastaisia asioita.
Tämänkin vuoksi periaate L'art pour l'art - taidetta taiteen vuoksi, on ainoa kestävä ohjenuora.
Luonnossa huuhkaja antaa kukolle löylytyksen. Jalkapallokentällä on toisin. Ranska vei selvän hallinnan jälkeen pisteet vierasottelussa Suomea vastaan.
Ei sinivalkoinen joukkue huono ollut, kaikkea muuta. Maalipaikkoja saatiin aikaiseksi. Lievää pelinhallintaakin.
Ero syntyi pelaajien henkilökohtaissa taidoissa. Kasper Hämälaisellä oli läpiajo. Vastaavasta tilanteesta astetta parempi maalitykki olisi iskenyt armotta häkin. Toinen esimerkki: väkkärämäisen ja luovan Teemu Pukin voima ei vielä riitä kovaotteisia puolustajia vastaan.
Edellä kerrottu ei tarkoita sitä, etteikö tulevaisuudessa olisi mahdollista merkittävä suomalaisten jalkapalloilijoiden taitotason nousu.
Huuhkajaparven onninstunut nuorentaminen antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Enemmistö jengistä on hyvinkin kehityskelpoista.
Katsokaa Alexander Ringiä: Bundesliigassa pelaava Borussia Mönchengladbachia edustava 21 -vuotias nuorukainen ei pelkää, ei kuvia kumartele. Alex ilmoitaa haastettelussaan ennen ottelua, että enään ei riitä hyvä peli, matsi on voitettava.
Kentällä nähdään ennakkoluulotonta ja ennenkaikkea pelotonta peliä. Ring uskaltaa yrittää virheitä pelkäämättä. Alexander onnistuu useimmiten.
Tuolla asenteella syntyy rautainen pelaaja. Alexander Ring on tuleva supertähti. Ringistä tehdään vielä isoja otsikoita.
Lokakuun 12. saapuu Suomen vieraaksi Georgia. Se on pakkovoitto.
Jaatinen Julistaa: Edesmenneessä Neuvostoliitossa pääsi ansioituneen kolhoosin valtuuskunta Moskovaan. Ensimmäiseksi ryhmä viedään valtion taidemuseoon.
Maatyöläisille esitellään töitä jossa on leikkuupuimureita kellertävällä elopellolla, iloisia ihmisiä heinänkorjuussa. Näytetään myös teos, joka esittää paratiisin kaltaista hedelmätarhaa.
Taulut nähtyään muuan kolhoosilaisista huokaa: "Kylläpä pääsihteeri rakastaa taiteilijoitamme. Katsokaa millaiset olot heille on järjestetty!"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)