Koska televisiosta näytetään kesäuusintoja, olkoon sitten blogissakin. Tässä uusintapätkä 11. heinäkuuta 2009. Tottakai, mukana aasinsilta, joka nivoo uusinnan tähän päivään.
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina julkaistiin eräänlaisia "unisex" -romaaneja. Kirjoja, joiden oletettiin vetoavaan molempiin sukupuoliin. Romantiikkaa naisille ja jännitystä miehille. Vai oliko se päinvastoin.
Erinomainen esimerkki tästä lajityypistä on alunperin hollantilaisen, myöhemmin Yhdysvaltoihin muuttaneen, Jan de Hartogin (1914-2002) vuonna 1960 suomeksi ilmestynyt Turvasatama (alunperin ja myöskin alkukielellä Stella)
Teoksessa kerrotaan hollantilaisesta (sic!) kapteenista, joka johtaa sukellusveneiden torpedoimaksi joutuneiden laivoja pelastavaa hinaajaa toisessa maailmansodassa. Englantilaisessa satamakaupungissa, josta pelastusoperaatiot lähtevät, asuu myös ihastuttava ja jotenkin mystinen nainen, Stella.
Romaanista on tehty myös elokuva, pääosissa peräti William Holden ja Sophia Loren. Elokuva tuli ulos, vuonna 1958, joten voidaan olettaa, että kirjan suomennos julkaistiin elokuvan nostamissa mainingeissa. Aluperin leffa tunnetaan nimellä The Key.
Turvasatama/Stella on ollut maassamme sangen suosittu kirja. näin ollen se voi vielä löytyä hyvinvarustetuista antikvarisista kirjakaupoista.
Nyt pääsee laivoja pelastamaan, Stellan lumoissa!
Tänään 21. heinäkuuta 2013 YLE Teema näyttää kello 18:00 alkaen varsin tunnetun brittiläisen elokuvaohjaajan Carol Reedin (1906-1976) ohjauksen Avain/The Key. Reed ohjasi vuosien 1937-1972 välin kestäneen ohjaajauransa aikana 22 kokoillan elokuvaa. Muun muassa Graham Greene filmatisoinnit: Kolmas Mies (1949) ja Miehemme Havannassa (1959) Oscarilla parhaasta ohjauksesta Carol Reed palkittiin vuonna 1968 parhaasta ohjauksesta Charles Dickensin Oliver Tvist -teokseen perustavasta Oliver! elokuvamusikaalista.
Illalla Reedin ohjaus Avain, joka sai elokuvanensi-iltansa maassamme 17.10. 1958 Kino-Palatsissa. Rooleissa muun muassa: William Holden, Sophia Loren, Trever Howard, Kieron Moore ja Oscar Homolka. Katsomisen arvoinen.
Eräänlainen uusinta tämäkin: suomalaisella jalkapallolla ei mene kovinkaan hyvin. EM-kisoista pudotaan jatkosta alkulohkon jälkeen, suomalaiset joukkueet, ehkä Honkaa lukuunottamatta, pelaavat europpalaisissa cupeissa alle oman taitotasonsa.
Euroopan mestaruuskisoissa Suomi oli liikkeellä sangen nuorella joukkueella. Kokemattomuus näkyi. Aineksia on huomattavasti parempaan.
Eikä Helsingin Jalkapalloklubi ole vielä jatkosta pudonnut, vaikka pelasikin alle arvostelun kotiottelunsa Nömme Kaljua vastaan. Voitto tai tasapeli, jossa on tehty maali/maaleja riittää jatkoon. Ei tämä itkemällä muuksi muutu. Jalkapallo ei ole mikään ykköslaji taloudellisesti ja yleisömäärältään maassamme.
Kun vertaillaan vaikkapa naapurimaahamme Ruotsiin, on syytä muistaa sekin, että länsinaapurissa kuningaspeli on ollut kansanurheilua jo 1920-luvulta saakka.
Suomessa pelattiin samaan aikaan suurimmassa "liikuttajajärjestössä", Suojeluskunnissa, Tahko Pihkalan sinne ykköspeliksi junttaamaa, baseballista ja muista saman tapaisista heittopeleistä kopioimansa, pesäpalloa.
Lisätään tämä Pihkalan "syytekirjelmään" kaiken muun päälle.
Jaatinen Julistaa: "Sitten hän nukahti uudestaan ja näki unta vielä toisen kerran. Samassa korressa kasvoi seitsemän paksua ja kaunista tähkää," (1. Moos.41:5 )
21 heinäkuuta, 2013
08 heinäkuuta, 2013
TAAS MEITÄ HUIJATAAN JA UHATAAN!!!
Populaari muisti kuvaa joukkotiedotusvälineissä ja arkikeskustelussa esiintyvää menneisyyden hallintaa. Käsite on Chigagossa sijatsevan Northwestern -yliopiston professorin Lynn Spigelin kehittämä. "Historiaa nykyhetkeä varten."
Oikeastaan kyse on nykyaikaisista uskomuksista, joko tahallisista tai tahattomista väärinymmärryksistä.
€€€€€
Usein kyse on aika, voi kai sanoa, kevyistä aiheista. Entäpä, jos Katri-Helena olisikin valittu Suomen Eurovisio edustajaiksi letkajenkka- kappaleella "Minne tuuli kuljettaa" 1965?
Uskomme, että Luxemburgia edustaneen France Gallin voittajakappale "Poupée de son" on letkajenkka. Voitto jäi saamatta.
£££££
Suomi sijoittui neljänneksi Innsbruckin talviolympialaisten 1976 jääkiekkoturnauksessa, vaikka mitallin piti olla varma Ruotsin jäätyä pois turnauksesta. Turnauksen ensimmäinen oli Neuvostoliitto ja toinen Tsekkoslovakia.
Kolmatta sijaa kärkkyneet Länsi-Saksa, Suomi ja Yhdysvallat saivat kaikki neljä pistettä. Mikäli turnauksessa olisi noudatettu samoja sääntöjä, kun lajin MM-kisoissa pronssi olisi kuulunut Suomelle, joissa keskinäisten otteluiden tehtyjen maalien määrä ratkaisee.
Sen sijaan pronssit ratkaisi keskinäisten otteluiden maalisuhde, joka oli Länsi-Saksalla paras. Asiaan kuuluu se, että huhuttiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajan, lansi-saksalaisen Günther Sabezkin, keksineen MM-kisoista poikkeavan pronssimitalien ratkaisutavan.
Kaiken kukkuraksi Suomelta hylättiin tasoitusmaali 4-5 tappioon päättyneessä ottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Kiekko oli ponnahtanut U.S.A:n maalivahti Jim Wardenin torjunnasta Hannu Kapasen rintaan ja siitä maaliin. Neuvostoliittolainen tuomari, Viktor Dombrovski, hylkäsi kuitenkin osuman potkumaalina. Tasapeli ottelussa olisi tuonut Suomen jääkiekon ensimmäisen arvokisamitalin.
$$$$$
Toki populaari muisti käsittelee muutakin kuin viihteeseen liityviä asioita. Usein arkikeskustelussa törmäämme varmaan luuloon siitä, että Ruotsin kunigaskunta olisi miehittänyt Suomen ja sortanut maamme kansaa.
Oikeasti asia on niin, 1100-luvulla ei mitään Suomea ole ollutkaan. Nykyisen Suomen alueen kiinnittyminen Ruotsiin oli osa Ruotsin kuningaskunnan muodostumista. Voi oikeastaan sanoa, että me nykyiset suomalaiset olemme olleet yhtä lailla rakentamassa Ruotsin kuningaskuntaa, kuin nykyiset ruotsalaiset.
Mitä taas tuohon erityisesti suomalaisiin kohdistuneeseen sortoon tulee, niin kyllä Ruotsin kruunu kiusasi yhtä lailla smålantilaisia ja satakuntalaisia.
€€€€€
Ruotsi ja Novgorod solmivat alueellemme ensimmäisen rauhan, Pähkinäsaaren rauhan 1323. Novgorod oli tietysti Venäjän edeltäjä. Koska Venäjä kävi useita sotia Ruotsia vastaan, osin nykyisen Suomen alueella on tästä populaariin muistiin saatu käyttökelpoinen johtopäätös Venäjästä jonkinlaisena perivihollisena.
Ikävä kyllä tätä jotkut kansallismieliset poliitikot Venäjällä vielä lietsovat isovenälaisellä uhoamisellaan. Toiselta puolen voimme miettiä, miksi Venäjän vallanpitäjät katsovat, että maalla on peräti ystävälliset välit Suomen kanssa. Ainakin Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin kanssa olemme varsin hyvissä puheväleissä.
Entäpä ns. tavallinen venäläinen? Valtaosa heistä tuskin ajattele Suomesta ja suomalaisista yhtään mitään. Ne jotka itänaapurissa meistä jotain tietävät haluavat lomailla massamme. Venäläisten turistien merkitys ja muutenkin sieltä tulevat investoinnit ovat kasvaneet voimakkasti. Varsinainen perivihollinen!
Nämä esimerkit riittäkööt, vaikka on lukuisia muitakin, vaikkapa viime vuosina laajalle levinnyt tieto Islamin uskon erityisestä väkivaltaisuudesta.
£££££
Mitä merkityistä näillä nykyaikaisilla uskomuksilla sitten on? On niillä väliä. Myös näillä me yhdessä luomme kuvaa Suomesta ja suomalaisista.
Populaarin muistin luoma kuva on karmaiseva. Me suomalaiset olemme kansa, joka viihteessä ja urheilussa on tuomittu omien johtajiemme lammasmaisuuden, kabinettipelin ja huonon onnen uhriksi.
Kansainvälisessä politiikassa Suomi on pelinappula, jota johtavat suurvaltoja ja/tai Euroopan Unionia nöyristelevät herrat ja joka on aluettamme himoitsevien naapurien ahdistama.
Onneksi asia ei ole ihan näin synkkä, emmehän olisi kansakuntana uskaltaneet nousta edes maakuopasta, puhumattakaan nykyaikaisen hyvinvointivaltion luomisesta.
Kuitenkin takaraivossa vähän tuo populaarihistorian käsityksemme kaihertaa. entä jos sittenkin? No ei! Suomen tasavalta on täysivaltainen Euroopan Unionin ja Yhdistyneitten Kansakuntien jäsen.
Suomi on eräs maailman kärkimaita hyvinvoinnilla mitattuna. Me suomalaiset emme ole naapureitten tai Islamin erityisesti uhkaama, emmekä lypsylehminä kansainvälisissä ympyröissä. Voimme arvoistaa itseämme, ilman typeää uhoa. Kun emme tunne oloamme uhatuksi voimme arvostaa muitakin.
Suomi on joutunut todella tiukkaan alkulohkoon jalkapallon EM-kisoissa. Kaikki lohkovastustajat ovat äärimmäisen kovia: Italia, Tanska ja eritysesti kisojen ennakkosuosikkeihin lukeutuva, kotikentällään pelaava Ruotsi.
Sinivalkoisen joukkueen maalinteko on avainasemassa. Tuiki tärkeään asemaan noussut Linda Sällström on pois kuvioista polvivamman vuoksi. Nouseeko Sanna Talonen tai Annica Sjölund hyökkäysen johtohahmoksi?
Puolustuksessakin on kysymysmerkkejä. Onko kookas Jitex BK:n Leena Puranen pelivireessä? Entä miten joukkueen kuopuksen, Merilappi Unitedtin laitapuolustaja Natalia Kuikan (17v) hermot kestävät?
Maalissa ei ole ongelmia. Maalivahdin hommiin on kaksi kovaa ehdokasta, Lillesstöm SK:n Tinja-Riikka Korpela ja Ruotsissa Jitex BK:ssa pelaava Minna Meriluoto. Kumpi tahansa on varma valinta tolppien väliin.
Tavan mukainen ennustus. Suomen lohko, sinivalkoisin silmälasein: 1) Ruotsi 2) Suomi 3) Tanska 4) Italia. Ensimmäinen Suomen matsi Italiaa vastaan YLE TV 2 keskiviikkona 10.7. klo. 19:00 alkaen.
Jaatinen Julistaa: Tiedä oma arvosi, anna arvo toisillekin (suomalainen sananlasku)
Oikeastaan kyse on nykyaikaisista uskomuksista, joko tahallisista tai tahattomista väärinymmärryksistä.
€€€€€
Usein kyse on aika, voi kai sanoa, kevyistä aiheista. Entäpä, jos Katri-Helena olisikin valittu Suomen Eurovisio edustajaiksi letkajenkka- kappaleella "Minne tuuli kuljettaa" 1965?
Uskomme, että Luxemburgia edustaneen France Gallin voittajakappale "Poupée de son" on letkajenkka. Voitto jäi saamatta.
£££££
Suomi sijoittui neljänneksi Innsbruckin talviolympialaisten 1976 jääkiekkoturnauksessa, vaikka mitallin piti olla varma Ruotsin jäätyä pois turnauksesta. Turnauksen ensimmäinen oli Neuvostoliitto ja toinen Tsekkoslovakia.
Kolmatta sijaa kärkkyneet Länsi-Saksa, Suomi ja Yhdysvallat saivat kaikki neljä pistettä. Mikäli turnauksessa olisi noudatettu samoja sääntöjä, kun lajin MM-kisoissa pronssi olisi kuulunut Suomelle, joissa keskinäisten otteluiden tehtyjen maalien määrä ratkaisee.
Sen sijaan pronssit ratkaisi keskinäisten otteluiden maalisuhde, joka oli Länsi-Saksalla paras. Asiaan kuuluu se, että huhuttiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajan, lansi-saksalaisen Günther Sabezkin, keksineen MM-kisoista poikkeavan pronssimitalien ratkaisutavan.
Kaiken kukkuraksi Suomelta hylättiin tasoitusmaali 4-5 tappioon päättyneessä ottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Kiekko oli ponnahtanut U.S.A:n maalivahti Jim Wardenin torjunnasta Hannu Kapasen rintaan ja siitä maaliin. Neuvostoliittolainen tuomari, Viktor Dombrovski, hylkäsi kuitenkin osuman potkumaalina. Tasapeli ottelussa olisi tuonut Suomen jääkiekon ensimmäisen arvokisamitalin.
$$$$$
Toki populaari muisti käsittelee muutakin kuin viihteeseen liityviä asioita. Usein arkikeskustelussa törmäämme varmaan luuloon siitä, että Ruotsin kunigaskunta olisi miehittänyt Suomen ja sortanut maamme kansaa.
Oikeasti asia on niin, 1100-luvulla ei mitään Suomea ole ollutkaan. Nykyisen Suomen alueen kiinnittyminen Ruotsiin oli osa Ruotsin kuningaskunnan muodostumista. Voi oikeastaan sanoa, että me nykyiset suomalaiset olemme olleet yhtä lailla rakentamassa Ruotsin kuningaskuntaa, kuin nykyiset ruotsalaiset.
Mitä taas tuohon erityisesti suomalaisiin kohdistuneeseen sortoon tulee, niin kyllä Ruotsin kruunu kiusasi yhtä lailla smålantilaisia ja satakuntalaisia.
€€€€€
Ruotsi ja Novgorod solmivat alueellemme ensimmäisen rauhan, Pähkinäsaaren rauhan 1323. Novgorod oli tietysti Venäjän edeltäjä. Koska Venäjä kävi useita sotia Ruotsia vastaan, osin nykyisen Suomen alueella on tästä populaariin muistiin saatu käyttökelpoinen johtopäätös Venäjästä jonkinlaisena perivihollisena.
Ikävä kyllä tätä jotkut kansallismieliset poliitikot Venäjällä vielä lietsovat isovenälaisellä uhoamisellaan. Toiselta puolen voimme miettiä, miksi Venäjän vallanpitäjät katsovat, että maalla on peräti ystävälliset välit Suomen kanssa. Ainakin Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin kanssa olemme varsin hyvissä puheväleissä.
Entäpä ns. tavallinen venäläinen? Valtaosa heistä tuskin ajattele Suomesta ja suomalaisista yhtään mitään. Ne jotka itänaapurissa meistä jotain tietävät haluavat lomailla massamme. Venäläisten turistien merkitys ja muutenkin sieltä tulevat investoinnit ovat kasvaneet voimakkasti. Varsinainen perivihollinen!
Nämä esimerkit riittäkööt, vaikka on lukuisia muitakin, vaikkapa viime vuosina laajalle levinnyt tieto Islamin uskon erityisestä väkivaltaisuudesta.
£££££
Mitä merkityistä näillä nykyaikaisilla uskomuksilla sitten on? On niillä väliä. Myös näillä me yhdessä luomme kuvaa Suomesta ja suomalaisista.
Populaarin muistin luoma kuva on karmaiseva. Me suomalaiset olemme kansa, joka viihteessä ja urheilussa on tuomittu omien johtajiemme lammasmaisuuden, kabinettipelin ja huonon onnen uhriksi.
Kansainvälisessä politiikassa Suomi on pelinappula, jota johtavat suurvaltoja ja/tai Euroopan Unionia nöyristelevät herrat ja joka on aluettamme himoitsevien naapurien ahdistama.
Onneksi asia ei ole ihan näin synkkä, emmehän olisi kansakuntana uskaltaneet nousta edes maakuopasta, puhumattakaan nykyaikaisen hyvinvointivaltion luomisesta.
Kuitenkin takaraivossa vähän tuo populaarihistorian käsityksemme kaihertaa. entä jos sittenkin? No ei! Suomen tasavalta on täysivaltainen Euroopan Unionin ja Yhdistyneitten Kansakuntien jäsen.
Suomi on eräs maailman kärkimaita hyvinvoinnilla mitattuna. Me suomalaiset emme ole naapureitten tai Islamin erityisesti uhkaama, emmekä lypsylehminä kansainvälisissä ympyröissä. Voimme arvoistaa itseämme, ilman typeää uhoa. Kun emme tunne oloamme uhatuksi voimme arvostaa muitakin.
Suomi on joutunut todella tiukkaan alkulohkoon jalkapallon EM-kisoissa. Kaikki lohkovastustajat ovat äärimmäisen kovia: Italia, Tanska ja eritysesti kisojen ennakkosuosikkeihin lukeutuva, kotikentällään pelaava Ruotsi.
Sinivalkoisen joukkueen maalinteko on avainasemassa. Tuiki tärkeään asemaan noussut Linda Sällström on pois kuvioista polvivamman vuoksi. Nouseeko Sanna Talonen tai Annica Sjölund hyökkäysen johtohahmoksi?
Puolustuksessakin on kysymysmerkkejä. Onko kookas Jitex BK:n Leena Puranen pelivireessä? Entä miten joukkueen kuopuksen, Merilappi Unitedtin laitapuolustaja Natalia Kuikan (17v) hermot kestävät?
Maalissa ei ole ongelmia. Maalivahdin hommiin on kaksi kovaa ehdokasta, Lillesstöm SK:n Tinja-Riikka Korpela ja Ruotsissa Jitex BK:ssa pelaava Minna Meriluoto. Kumpi tahansa on varma valinta tolppien väliin.
Tavan mukainen ennustus. Suomen lohko, sinivalkoisin silmälasein: 1) Ruotsi 2) Suomi 3) Tanska 4) Italia. Ensimmäinen Suomen matsi Italiaa vastaan YLE TV 2 keskiviikkona 10.7. klo. 19:00 alkaen.
Jaatinen Julistaa: Tiedä oma arvosi, anna arvo toisillekin (suomalainen sananlasku)
04 heinäkuuta, 2013
VAPAIDEN MAA JA URHEIDEN KOTI MYÖS
Tänään, 4. heinäkuuta on Amerikan Yhdysvaltain kansallispäivä. Kolmetoista Yhdistyneitten Kuningaskuntien (Iso-Britannia) siirtokuntaa julistautui itseäiseksi 4. heinäkuuta 1776.
Ei nyt luetella kaikkia kolmeatoista, mutta nämä siirtokunnat on jaettu kolmeen osaan: Uuden-Englannin-, Keskisiin- ja Eteläisiin siirtokuntiin.
Yhdysvallat on maailman tunnetuin valtio ja myös eniten tunteita herättävä maa. Ääripäissä ovat käsitys U.S.A:sta Suurena Saatanana tai Vapauden Soihtuna pimeässä maailmassa. Valtaosa mielipiteistä on tältä väliltä.
Tällä hetkellä vaaka on hieman tuonne Saatanan puolelle kallellaan Yhdysvaltain harjoittamaksi kerrotun/väitetyn vakoilutoiminnan vuoksi.
Ei ole ihme, että suhtautuminen Amerikan Yhdysvaltoihin on ristiriitaista.
Yhdysvallat on ristiriitainen maa. Se on liittovaltio, joka jaettu Washington DC:hen, joka on kongessin alainen piirikunta ja viiteenkymmeneen osavaltioon.
Osavaltiolla on laaja itsehallinto, suorilla vaaleilla valittava osavaltion parlamentti. Näin ollen esim. sosiaali- ja koulutuspolitiikassa on osavaltioiden välillä suuria eroja.
Yhdysvallat on tavattoman suuri. Asukasluku 313 847 465 on maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Pinta-alaa löytyy 9 372 610 neliökilometriä, joka tekee U.S.A.:sta Venäjän, Kanadan ja Kiinan jälkeen pinta-alaltaan neljänneksi suurimman valtion.
Koska pinta-alaa on näin paljon, niin ilmasto vaihtelee tropiikin lämmöstä koviin pakkasiin. Valtakunnan tasolla maan poliittisesta vallasta kamppailevat vapaamielisempänä ja sosiaalista politiikkaa korostavampana pidettävä Demokraattinen puolue ja ei niin vapaamielinen ja sosiaalinen Republikaaninen puolue.
Nykyinen presidentti Barack Obama, on Demokraatti. Presidentillä on laajat valtaoikeudet. Yhdysvaltain presidentin hallinnolla on maassa toimeenpanovalta.
Kyllä maasta muitakin puolueita löytyy, joillakin on paikallistasolla merkitystä, mutta näistä kahdesta on valitseminen valtakunnantasolla.
Koska merkittäviä puolueita ei liittovaltiotasolla ole kuin kaksi on vastakkainasettelu kovaa. Ajankohtaista ovat kongessin republlikaanisen enemmistön ja demokraattisen presidentin suoranainen taistelu talouspolitiikasta. Euroopasta ja Suomesta on turha hakea vastinetta Demokraateille ja Republikaaneille.
Edellä mainitusta syistä, osavaltioiden itsehallinnosta, maantieteestä ja poliittisesta jakautuneisuudesta johtuen voi sanoa, että ei ole yhtä Amerikan Yhdysvaltoja jota vihata tai rakastaa.
On ihan ymmärrettävää vierastaa maan militaristista ja uskonnollista äärioikeistoa. Joittenkin mielestä ne ovat kannatettavia asioita.
Toisaalta on helppo kiintyä niihin maan piirteisiin, jossa korostetaan vähemmistöjen oikeuksia ja vapautta. Unohtamatta tietenkään rock and rollia, jolla on tottakai afrikkalaiset juuret. Jotkut eurooppalaiset taas pitävät näitä omainaisuuksia vieraina tai suorastaan pelottavina..
Joka tapauksessa Amerikan Yhdysvallat herättää vahvoja tunteita puoleen ja toiseen. Jopa samassa henkilössä.
U.S.A on kuitenkin olemassa, halusimme tai emme, joten viisainta pysyä sen kanssa ainakin puheväleissä. Hyvää syntymäpäivää Amerikan Yhdysvallat.
Kyllä siinä niin kävi, että jalkapallon Confederations Cup oli Brasilian täydellistä näytöstä. Viimeisen silauksen antoi selkeä 3-0 loppuotteluvoitto Espanjasta.
Kyllä tämä sen kertoo, että brasilialainen maajoukkuejalkapalloilu on noussut pienestä notkahduksestaan. Mutta mihinkään, brasilialaisen yleisön kaltaiseen "jättiläinen on palannut" -hehkutukseen ei ole syytä.
Muistakaamme, että Confederations Cupissa pelanneet europpalaisjoukkueet eivät välttämättä panostaneet täysillä.
Turnauksesta puuttui kovia maita. mm. Saksa, Argentiina ja Alankomaat. Erityisen hyvämuistisemmat vielä muistavat, että myös neljä vuotta sitten Brasilia voitti mannerten välisen cupin, mutta niin vaan tuli Etelä.Afrikan maailmanmestaruuskisoissa 2-1 tappio puolivälierissä Alankomaille.
Voidaan sanoa, että Brasila on nousussa, mutta tuleva maailmanmestari? En tiedä.
Jaatinen Julistaa: "Meille nämä totuudet ovat itsestään selviä: että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi, että heidän Luojansa on heille antanut tiettyjä rikkomattomia Oikeuksia, että näihin oikeuksiin kuuluvat Elämä, Vapaus ja Pyrkimys Onneen (Life, Liberty and the pursuit of Happiness). -- Että näiden oikeuksien turvaamiseksi Ihmiset perustavat Hallituksia, jotka saavat oikeutensa hallittujen myönnytyksellä, -- Että kun mikä tahansa hallituksen muoto tulee rikkomaan näitä päämääriä, on Kansan Oikeus muuttaa sitä tai hajoittaa se, ja perustaa uusi Hallitus, joka laskee perustansa niille periaatteille ja järjestää valtansa siihen muotoon, joka kansalle vaikuttaa todennäköisimmältä aikaansaamaan heidän Turvansa ja Onnensa." (Osa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta)
Ei nyt luetella kaikkia kolmeatoista, mutta nämä siirtokunnat on jaettu kolmeen osaan: Uuden-Englannin-, Keskisiin- ja Eteläisiin siirtokuntiin.
Yhdysvallat on maailman tunnetuin valtio ja myös eniten tunteita herättävä maa. Ääripäissä ovat käsitys U.S.A:sta Suurena Saatanana tai Vapauden Soihtuna pimeässä maailmassa. Valtaosa mielipiteistä on tältä väliltä.
Tällä hetkellä vaaka on hieman tuonne Saatanan puolelle kallellaan Yhdysvaltain harjoittamaksi kerrotun/väitetyn vakoilutoiminnan vuoksi.
Ei ole ihme, että suhtautuminen Amerikan Yhdysvaltoihin on ristiriitaista.
Yhdysvallat on ristiriitainen maa. Se on liittovaltio, joka jaettu Washington DC:hen, joka on kongessin alainen piirikunta ja viiteenkymmeneen osavaltioon.
Osavaltiolla on laaja itsehallinto, suorilla vaaleilla valittava osavaltion parlamentti. Näin ollen esim. sosiaali- ja koulutuspolitiikassa on osavaltioiden välillä suuria eroja.
Yhdysvallat on tavattoman suuri. Asukasluku 313 847 465 on maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Pinta-alaa löytyy 9 372 610 neliökilometriä, joka tekee U.S.A.:sta Venäjän, Kanadan ja Kiinan jälkeen pinta-alaltaan neljänneksi suurimman valtion.
Koska pinta-alaa on näin paljon, niin ilmasto vaihtelee tropiikin lämmöstä koviin pakkasiin. Valtakunnan tasolla maan poliittisesta vallasta kamppailevat vapaamielisempänä ja sosiaalista politiikkaa korostavampana pidettävä Demokraattinen puolue ja ei niin vapaamielinen ja sosiaalinen Republikaaninen puolue.
Nykyinen presidentti Barack Obama, on Demokraatti. Presidentillä on laajat valtaoikeudet. Yhdysvaltain presidentin hallinnolla on maassa toimeenpanovalta.
Kyllä maasta muitakin puolueita löytyy, joillakin on paikallistasolla merkitystä, mutta näistä kahdesta on valitseminen valtakunnantasolla.
Koska merkittäviä puolueita ei liittovaltiotasolla ole kuin kaksi on vastakkainasettelu kovaa. Ajankohtaista ovat kongessin republlikaanisen enemmistön ja demokraattisen presidentin suoranainen taistelu talouspolitiikasta. Euroopasta ja Suomesta on turha hakea vastinetta Demokraateille ja Republikaaneille.
Edellä mainitusta syistä, osavaltioiden itsehallinnosta, maantieteestä ja poliittisesta jakautuneisuudesta johtuen voi sanoa, että ei ole yhtä Amerikan Yhdysvaltoja jota vihata tai rakastaa.
On ihan ymmärrettävää vierastaa maan militaristista ja uskonnollista äärioikeistoa. Joittenkin mielestä ne ovat kannatettavia asioita.
Toisaalta on helppo kiintyä niihin maan piirteisiin, jossa korostetaan vähemmistöjen oikeuksia ja vapautta. Unohtamatta tietenkään rock and rollia, jolla on tottakai afrikkalaiset juuret. Jotkut eurooppalaiset taas pitävät näitä omainaisuuksia vieraina tai suorastaan pelottavina..
Joka tapauksessa Amerikan Yhdysvallat herättää vahvoja tunteita puoleen ja toiseen. Jopa samassa henkilössä.
U.S.A on kuitenkin olemassa, halusimme tai emme, joten viisainta pysyä sen kanssa ainakin puheväleissä. Hyvää syntymäpäivää Amerikan Yhdysvallat.
Kyllä siinä niin kävi, että jalkapallon Confederations Cup oli Brasilian täydellistä näytöstä. Viimeisen silauksen antoi selkeä 3-0 loppuotteluvoitto Espanjasta.
Kyllä tämä sen kertoo, että brasilialainen maajoukkuejalkapalloilu on noussut pienestä notkahduksestaan. Mutta mihinkään, brasilialaisen yleisön kaltaiseen "jättiläinen on palannut" -hehkutukseen ei ole syytä.
Muistakaamme, että Confederations Cupissa pelanneet europpalaisjoukkueet eivät välttämättä panostaneet täysillä.
Turnauksesta puuttui kovia maita. mm. Saksa, Argentiina ja Alankomaat. Erityisen hyvämuistisemmat vielä muistavat, että myös neljä vuotta sitten Brasilia voitti mannerten välisen cupin, mutta niin vaan tuli Etelä.Afrikan maailmanmestaruuskisoissa 2-1 tappio puolivälierissä Alankomaille.
Voidaan sanoa, että Brasila on nousussa, mutta tuleva maailmanmestari? En tiedä.
Jaatinen Julistaa: "Meille nämä totuudet ovat itsestään selviä: että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi, että heidän Luojansa on heille antanut tiettyjä rikkomattomia Oikeuksia, että näihin oikeuksiin kuuluvat Elämä, Vapaus ja Pyrkimys Onneen (Life, Liberty and the pursuit of Happiness). -- Että näiden oikeuksien turvaamiseksi Ihmiset perustavat Hallituksia, jotka saavat oikeutensa hallittujen myönnytyksellä, -- Että kun mikä tahansa hallituksen muoto tulee rikkomaan näitä päämääriä, on Kansan Oikeus muuttaa sitä tai hajoittaa se, ja perustaa uusi Hallitus, joka laskee perustansa niille periaatteille ja järjestää valtansa siihen muotoon, joka kansalle vaikuttaa todennäköisimmältä aikaansaamaan heidän Turvansa ja Onnensa." (Osa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)