Olen anarkian uhoaja ja lapsienne tuhoaja. Mä rääyn ja heitän herjaa vaan ja lyön nenää lattiaan. Pioneereille olen faskisti ja faskisteille pioneeri. Kaikki pikku runkkarit huutaa lokeroissaan: "Jos et ole puolellani olet meitä vastaan!"
Näin lauloi Eppu Normaali punk -aikoinaan vuonna 1978. Kappaleen nimi oli "Rääväsuita ei haluta Suomeen". Niin keitä rääväsuita ei haluttu? Englantilaista punk -ryhmää Sex Pistolsia.
Vuoden 1978 alkuun ajoittunut Sex Pistols -jupakka on surkuhupaisampia tapauksia Kekkosslovakialaisessa kulttuurisensuurissa.
Homma käynnistyi Helsingin Sanomien Horisontti -osastolla 3. tammikuuta julkaisemasta Raija Forsstömin kirjoittamasta artikkelista "Parasta lapsille". Pikku jutussa Forsstöm muun ohella kertoi, että Sex Pistols on rääväsuinen riiviolauma, pojat työntelevät hakaneuloja poskilihastensa läpi ja yhtyeen tärkein "soitin" on mekaaninen äänensärkijä, jolla syntyy räkäinen, kätkättävä ääni.
Asenteita täynnä olevat "faktat" toimittaja oli kaivanut englantilaisesta kohulehdistöstä. Joka tapauksessa tämä lyhyt juttu onnistui pyrkimyksissään:
Tammikuun viidentenä päivänä Lastensuojelun Keskusliitto antaa asiasta julkilausuman, jossa se vetoaa sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimistoon, että se estäisi Sex Pistols -yhtyeen Suomeen tulon. Perusteena tälle keskusliitto, jälleen täysin perusteetta, esittää yhtyeen väkivaltaa ihannoivana.
Pian tähän julistukseen yhtyvät poliittiset varhaisnuorisojärjestöt (ei siis nuorisojärjestöt, niitten jäsenissä oli peräti punk-musan kuuntelijoita) sekä muun muassa Partiolaiset ja Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus.
Helsingin Sanomien yleisönosasto on selvästi valjastettu kampanjaan mukaan. Osastossa julkastaan ainoastaan yksi Sex Pistolsia puoltava kirjoitus. Muuten julkisuudessa näkyvimmin bändin maahan tuloa ajoivat sitä Helsingin Työväentalon esiintymään tuottava Antti Einiö ja rockin ajankohtaisjulkaisu Soundi.
Niinhän siinä sitten kävi, että Sex Pistolsin työlupa evättiin 12. tammikuuta 1978. Poikkeuksellisen tästä asiasta tekee se, että tavallisuudesta poiketen työluvan takaisinvetämisestä päätti itse sisäministeri, Keskustapuolueen Eino Uusitalo.
Päätös oli sikäli tarpeeton, että parin päivän päästä, 14. tammikuuta, saatiin tieto Sex Pistolsin hajoamisesta. Huomionarvoista, tässä ministerin päätöksessä on se, että yhtenä perusteluna, yhtyeen käyttäytymistapojen lisäksi, mainittiin ulkomaalaisviranomaisille tulleet lukuisat vetoomukset. Toisin sanoen poliittinen järjestelmä lähti hyppäämään Helsingin Sanomien lyhyen ja asiantuntemattoman artikkelin perustella.
Mikäs mummo tämä artikkelin kirjoittaja Raija Forsstöm sitten oli? Forsstöm ei ollut iäkäs, hän oli alta kolmenkymmenen. Myöhemmin on käynyt ilmi, että hän toimi ajankohtaistoimituksen johtajan, Vesa-Pekka Koljosen työmääräyksen perusteella.
Väitetään, että Koljosen tytär oli menossa Sex Pistolsin keikalle ja uskonnollisuuteen taipuvainen isä hyökkäsi yhtyeen kimpuun näin epäsuorasti. Myöhemmin on koko artikkelin kirjoittaminen harmittanut Forsstömiä. Joka tapauksessa hän sen kirjoitti Artikkeli oli asiantuntematon ja asenteellinen sekä aiheutti aikamoisen hässäkän.
Tarpeetonhan tuo oli. Sex Pistols oli hajonnut ennen suunniteltua Työväentalon esiintymistä. Laulaja Johnny Rotten, passissa nimi John Lydon, oli lähtenyt kävelemään yhtyeestä.
Tarinan mukaan Rotten-Lydon huusi viimeisen San Franciskon keikan lopuksi lavalta: "Ever get the feeling you' ve been cheated?! - Tuntuuko teistä koskaan siltä, että teitä on petetty".
Punk-rockia tämä Sex Pistolsin maahantulon estäminen ei pysäyttänyt. Ainakin pari viisua tapauksen tiimolta saatiin levylle asti: tuo edellämaintuu, sangen kekseliäs, Eppu Normaalin Rääväsuita ei haluta Suomeen ja Vaavin, jo tarpeetonta lynkkausmielialaa levittävä, Rock against Raija Forsstöm.
Punk rockin suosio senkuin kasvoi osan, sen kapinontihaluisen, nuorison keskuudessa. Eppu Normaalin, Pelle Miljoonan, Kollaa kestään, Sensuurin, Ypö Viiden ja vaikka Ratsian lisäksi soittointoiset, ei soittotaitoiset nuoret perustivat punkorkestereita joka niemen notkoon ja saarelmaan.
Rääväsuita, joilla oli tämä "mekaaninen äänensärkijä" näkyi pian Suomessa ihan rutkasti ja omasta takaa.
Punk oli kultuuripoliittista kapinaa nuorten omaehtoisen toiminnan puolesta. Kun se ovi oli potkaistu auki, niin punkrock -bändejä ei enään tarvittu. Jäljelle jäi toki punkkia tai jotain muuta rajua rokkia soittavia ryhmiä.
Millaisia johtopäätöksia tuosta Sex Pistols -sotkusta voi vetää? Ainakin sen pelottavan päätelmän, että kun esimiehensä käskyä totteleva toimittaja kirjottaa täysin asiantuntemattoman jutun, sillä saattaa oikeaan ajankohtaan osuessaan olla isoja seurauksia.
Mietitäänpä onko joukkotiedoitusvälineitten valta vähentynyt 34 vuoden kuluessa? Päinvastoin ja päälle on tullut vielä huomattava määrä telvisiokanavia ja tietotekniikan mahdollistamia viestintämahdollisuuksia.
Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajien tai sellaiseksi itsensä kuvittelevien asiantuntemattomien amatöörien määrä on moninkertaistunut vuodesta 1978. Miettikääpä sitä. Vast´ ikään julkaistu Turun Yliopiston tutkimuskin kertoo, että joukkotiedoitusvälinellä oli merkittävä vaikutus kansalaisten mielipiteiden muodostukseen vajaa vuosi sitten käydyissä eduskuntavaaleissa.
Kuinka isoa osaa mielipiteenmuodostuksessa nämä, usein jopa moraaliltaan epäilyttävät, amatööriviestijät, skribentt, käyttävät tulevissa presidentinvaaleissa.
Valitettava asia on sekin, että 34 vuotta sitten poliittiset päätöksentekijät luottivat enemmän Helsingin Sanomien asenteelliseen kirjoitteluun, kun nuorisokulttuuria asiantuntevasti käsittelevaan Soundi -lehteen.
Omien nuorisojärjestöjen, ei varhaisnuorisojärjestöjen, heikot Sex Pistolsia puoltavat viestit kaikuivat kuuroille korville. Soundista valtaosa poliitkoista tuskin tiesi mitään. Päättäjät olivat täysin Helsingin Sanomien vietävissä.
Pelkään pahoin,että tässä suhteessa ei kolmessa vuosikymmenssä ole tapahtunut minkäänlaista parannusta, päinvastoin.
Joukkotiedoitusvälinetten määrä, asiantuntemattomuus sekä vaikutus kaikkien suomalaisten mielipiteisiin on räjähdysmäisesti kasvanut.
Onko niin, että seuraavaksi keltainen-, iltapäivälehdistö valtsee tasavallan presidentin käyttäen äänestäjiä valitsijamiehinään?
Niin ja Eppu Normaalikin tekee ihan mummojen musaa nykyään.
Nuorilla suomalaisilla jalkapalloilijoilla olisi vientiä. Skotlannin Valioliigassa pelaava Dundee United haluaisi pitää Fulhamista lainaamansa Lauri Dalla Vallen riveissään ainakin kauden loppuun asti.
Vuokrasopimus päättyisi muuten 16. tammikuuta. Huhujen mukaan Helsingin Jalkapalloklubin Alexander Ringistä ollaan kiinostuneita Bundesliigaseura Borussia Mönchengladbachissa. Seura on talvitauolle lähdettäessä neljäntenä ja tavoittelee kovasti vähintään karsijan paikkaa Mestareiden Liigaan.
Dundee Utd on skottiliigan kuudentena. Molemmille pelureille tarjotut ratkaisut ovat kannatettavia. Ring saattaisi saada peliaikaa Bundesliigassa ja sitäpaitsi talviset reservijoukkueiden pelikin ovat parempi, kuin Suomessa pelattavat vähäveriset Liigacup-ottelut. Dalla Vallelle tuskin on Fulhamissa kovin paljoa peliaikaa luvassa.
Varsinkin Ringin siirto tekee Huuhkajapallon näkökulmasta hyvää: Alexander saa lisää kovia pelejä. Dalla Valle saisi lopettaa haaveilun Italian edustusjoukkueesta ja tulla Huuhkajiin.
Siellä hänelle löytyy peliaikaa. Azzurrissa ei Lauri pääse edes penkille.
Jaatinen Julistaa: Rauhallista uutta vuotta 2012!
30 joulukuuta, 2011
28 joulukuuta, 2011
MAAILMALLISTA MENOA
Vaikka tasavallan presidentin valtaa on viime aikoina vähenetty presidentti johtaa edelleen ulkopolitikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Ensimmäiseksi presidenttisuosikkiaan valitessa tulisi siis kinnitää huomio kandidaatin ulkopoliittisiin valmiuksiin. Tätä korostaa se, että Suomesta on mahdollisesti tulossa Yhdistyneitten Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäsen. Siinä tilanteessa on turvallisempaa, että yksi keskeinen tasavallan ulkopolitiikan vaikuttajista ei ole opiskeluvaihesssa.
Jos tarkastellaan presidettiehdokkaiden ulkopoliitista kokemusta on gallupsuosikki Sauli Niinstö kaukana kärjestä.
Niinistön kansainvälispoliittinen kokemus ja harrastuneisuus on kaukana Paavojen Lipponen ja Väyrynen kokemuksesta. Molemmat ovat myös kirjottaneet paljon ulkopolittiikasta. Nyt en puutu sisältöön.
Itse asiassa kolmaskin keski-ikäinen herra, Pekka Haavisto, on Niinistöä kokeneenpi ulkopoliitikko. Haaviston YK-tehtävät ylittävät komeasti Niinistön hommat europpalaisena pankkiherrana, Euroopan Investoitipankin varatoimitusjohtajana.
Mitä taas kaikken edellämainittujen ulkopolitiikan sisältöön tulee voi karkesti sanoa, että Väyrynen näkee kansainväliset järjestöt eräänlaisina lypsylehminä, joista käydään sitten kiristämässä mahdollisimaman paljon tukiaisia kotimaan maataloudelle.
Niinistön ulkopoliittinen profiili on epäselvä, mutta ainakaan talouselämän rajoittamiseen ei Saulin mukaan kansainvälisiä instituutioita tule käyttää.
Jollekin voi olla yllätys, että Lipponen ja Haavisto ovat melkoisen samankaltaisia kansainvälisyydessä. Kansaiväliset yhteydet nähdään itseisarvona. Yhteydet ja yhteistöt voivat toimia rauhan ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä.
Painotuserojakin toki on: Haavisto painottaa, poliittisesta taustaryhmästään johtuen, Lipposta enemmän ymparisönsuojelua. Lipposella on Haavistoa enemmän esillä kansainvälisen talouden sääntely ja hallinta.
Muiden ehdokkaiden ulkopolitiikaa on vaikea arvioida kohtuullisen vähäisen kokemuksen vuoksi. Eva Biaudet on ollut Etyj:n edustaja ja onhan Eva toki kansaivälisesti suuntautunut.
Sari Essayah on Euroopan parlamenin jäsen. Paavo Ahrinmäki käy ainakin jalkapallo-otteluita katsomassa ulkomailla, hänen suosikkiseuransa Englannin Valioliigssa on gryndereiden perustama Chelsea.
Timo Soini on ollut Euroopan Parlamentin jäsen, mutta ei kai ulkopoliittiseksi linjaksi voi sanoa vieraan- ja tulevaisuuden pelkoa sekä muulla maailmalla pelottelua.
Arvojohtaminen on noussut myös tarkeäksi asiaksi presidentinvaalikeskustelussa. Tässä eron saaminen ehdokaille on pintapuolisesti tarkasteltuna vaikeaa: kaikkihan kannattavat sosiaalista hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Totuudellisemman kuvan saakin kurkistamalla ehdokaiden taustaryhmittymiin. Silloin muutamien ehdokkaiden puheet joutuvatkin outoon valoon: taustalta löytyy kansallissosialisteja ja uskonnollista äärioikeistoa.
On tottakai niin, että kandidaatti ei voi vastata kaikkien taustaihmistensä mielipiteistä, mutta on kohtuulista vaatia käsien levittelyä ja sormen heristelyä rohkeampaa puuttumista suoranaiseen mädännäisyyteen.
Selvää on myös se, että jos ehdokkaan taustalla on huomattavan paljon rahavallan edustajia, hän myös tulee virkaan valittuaan pitämään esillä toimitusjohtajille tärkeitä asioita.
Mieleen nousee vuoden 2000 presidentinvaalit, jolloin Esko Ahon kampanjapäällikkönä toimi Tapani Yli-Saunamäki. Myöhemmin Yli-Saunamäki työskenteli Nova Groupin toimitusjohtajana. Tällä hetkellä Tapani Yli-Saunamäki on syytettynä lahjusrikoksesta Nova - jutun yhteydessä.
Entäpä jos Esko Aho olisikin valittu presidentiksi? Aika mielenkiintoinen vaalipäällikkö.
Sauli Niinistö on kerta toisensa jälkeen jokaisen tutkimuksen ylivoimainen ykkönen. Ainakaan ulkopoliittiseeen kokemukseen ja osaamiseen ei hänen mittaussuosionsa perustu.
Liike-elämän rahaa on Saulin käytössä ehdokkaista ylivoimaisesti eniten. Onkin niin,että tässä vaiheessa kyselyihin vastanneet kansaliset tuskin ovat isommin presidentinvaaleja miettineet. Niinistön nimi on annettu, kun Niinistöstä on niin paljon puhuttu. Lisäksi osa vastaajista on voinut katsoa, että on ikäänkuin Sauli Niinistön "vuoro" eikä muita kanditaatteja ole mietittykään.
On selvää, että kyselyssä ja varsinaisessa vaalissa nähdään iso muutos nykyiseen kyselyasetelmaan.
Saksan Bundesliigan "Syysmestari" on, ei niin yllättäen, Bayern München. Kun liigassa on pelattu 17 kierrosta on Bayernilla 37 pistettä. Kakkosena ja kolmantena ovat, molemmat 34 pistettä keränneinä, Borussia Dortmund ja Schalke 04. Neljäntenä, pisteen päässä edellämainitusta on yllätysjoukkue Borussia Mönchengladbach.
Sarjan nousijajoukkueet, Hertha BSC Berlin ja FC Augsburg, ovat pelannet odotetulla tavalla. Augsburg on suoran putoajan paikalla 17. Hertha on 11.
Berliinin "Vanhaa rouvaa" rasittaa outo ujostelu, onkohan kokemattomuutta, kotikentällään. Moni täysin voitettavissa oleva ottelu on kääntynyt tasapeliksi. Berliiniläisillä onkin liigan eniten tasapelejä yhdessä Hannover 96:den kanssa, kahdeksan kappaletta.
Kun muutama "typerä" tasapeli olisi jäänyt pois Hertha BSC Berlin kamppailisi hyvinkin vähintään karsijan paikasta Eurooppa Liigaan.
Toki kansainvälisiä matseja saa myös cupin voitolla. Tässä kilpailussa Sinivalkoiset ovat edenneet puolivälieriin.
Bundesliiga jatkuu talvitauon jälkeen 20.tammikuuta. Koska tapoihin kuuluu niin tässä tulee ennustus mikä on tilanne vuoden 2012 toukokuussa kun liiga päätyy:
1) Bayern München 2) Schalke 04 3) Borussia Dortmund. Nämä joukkueet pääsevät suoraan Mestareiden liigaan.
Samaiseen liigaan karsii Bundesliigan neljäs: Bayer 04 Leverkusen. Eurooppa Liigan karsintoihin pääsevät viides, Werder Bremen ja kuudes Hertha BSC Berlin.
Liigasta suoraan putoavat Augsburg ja Freiburg. Liigapaikastaan joutuu karsimaan FC Nürnberg.
Jaatinen Julistaa:
"Enempi on maailmaa kun ikkunasta näkyy." (Suomalainen sananlasku)
Ensimmäiseksi presidenttisuosikkiaan valitessa tulisi siis kinnitää huomio kandidaatin ulkopoliittisiin valmiuksiin. Tätä korostaa se, että Suomesta on mahdollisesti tulossa Yhdistyneitten Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäsen. Siinä tilanteessa on turvallisempaa, että yksi keskeinen tasavallan ulkopolitiikan vaikuttajista ei ole opiskeluvaihesssa.
Jos tarkastellaan presidettiehdokkaiden ulkopoliitista kokemusta on gallupsuosikki Sauli Niinstö kaukana kärjestä.
Niinistön kansainvälispoliittinen kokemus ja harrastuneisuus on kaukana Paavojen Lipponen ja Väyrynen kokemuksesta. Molemmat ovat myös kirjottaneet paljon ulkopolittiikasta. Nyt en puutu sisältöön.
Itse asiassa kolmaskin keski-ikäinen herra, Pekka Haavisto, on Niinistöä kokeneenpi ulkopoliitikko. Haaviston YK-tehtävät ylittävät komeasti Niinistön hommat europpalaisena pankkiherrana, Euroopan Investoitipankin varatoimitusjohtajana.
Mitä taas kaikken edellämainittujen ulkopolitiikan sisältöön tulee voi karkesti sanoa, että Väyrynen näkee kansainväliset järjestöt eräänlaisina lypsylehminä, joista käydään sitten kiristämässä mahdollisimaman paljon tukiaisia kotimaan maataloudelle.
Niinistön ulkopoliittinen profiili on epäselvä, mutta ainakaan talouselämän rajoittamiseen ei Saulin mukaan kansainvälisiä instituutioita tule käyttää.
Jollekin voi olla yllätys, että Lipponen ja Haavisto ovat melkoisen samankaltaisia kansainvälisyydessä. Kansaiväliset yhteydet nähdään itseisarvona. Yhteydet ja yhteistöt voivat toimia rauhan ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä.
Painotuserojakin toki on: Haavisto painottaa, poliittisesta taustaryhmästään johtuen, Lipposta enemmän ymparisönsuojelua. Lipposella on Haavistoa enemmän esillä kansainvälisen talouden sääntely ja hallinta.
Muiden ehdokkaiden ulkopolitiikaa on vaikea arvioida kohtuullisen vähäisen kokemuksen vuoksi. Eva Biaudet on ollut Etyj:n edustaja ja onhan Eva toki kansaivälisesti suuntautunut.
Sari Essayah on Euroopan parlamenin jäsen. Paavo Ahrinmäki käy ainakin jalkapallo-otteluita katsomassa ulkomailla, hänen suosikkiseuransa Englannin Valioliigssa on gryndereiden perustama Chelsea.
Timo Soini on ollut Euroopan Parlamentin jäsen, mutta ei kai ulkopoliittiseksi linjaksi voi sanoa vieraan- ja tulevaisuuden pelkoa sekä muulla maailmalla pelottelua.
Arvojohtaminen on noussut myös tarkeäksi asiaksi presidentinvaalikeskustelussa. Tässä eron saaminen ehdokaille on pintapuolisesti tarkasteltuna vaikeaa: kaikkihan kannattavat sosiaalista hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Totuudellisemman kuvan saakin kurkistamalla ehdokaiden taustaryhmittymiin. Silloin muutamien ehdokkaiden puheet joutuvatkin outoon valoon: taustalta löytyy kansallissosialisteja ja uskonnollista äärioikeistoa.
On tottakai niin, että kandidaatti ei voi vastata kaikkien taustaihmistensä mielipiteistä, mutta on kohtuulista vaatia käsien levittelyä ja sormen heristelyä rohkeampaa puuttumista suoranaiseen mädännäisyyteen.
Selvää on myös se, että jos ehdokkaan taustalla on huomattavan paljon rahavallan edustajia, hän myös tulee virkaan valittuaan pitämään esillä toimitusjohtajille tärkeitä asioita.
Mieleen nousee vuoden 2000 presidentinvaalit, jolloin Esko Ahon kampanjapäällikkönä toimi Tapani Yli-Saunamäki. Myöhemmin Yli-Saunamäki työskenteli Nova Groupin toimitusjohtajana. Tällä hetkellä Tapani Yli-Saunamäki on syytettynä lahjusrikoksesta Nova - jutun yhteydessä.
Entäpä jos Esko Aho olisikin valittu presidentiksi? Aika mielenkiintoinen vaalipäällikkö.
Sauli Niinistö on kerta toisensa jälkeen jokaisen tutkimuksen ylivoimainen ykkönen. Ainakaan ulkopoliittiseeen kokemukseen ja osaamiseen ei hänen mittaussuosionsa perustu.
Liike-elämän rahaa on Saulin käytössä ehdokkaista ylivoimaisesti eniten. Onkin niin,että tässä vaiheessa kyselyihin vastanneet kansaliset tuskin ovat isommin presidentinvaaleja miettineet. Niinistön nimi on annettu, kun Niinistöstä on niin paljon puhuttu. Lisäksi osa vastaajista on voinut katsoa, että on ikäänkuin Sauli Niinistön "vuoro" eikä muita kanditaatteja ole mietittykään.
On selvää, että kyselyssä ja varsinaisessa vaalissa nähdään iso muutos nykyiseen kyselyasetelmaan.
Saksan Bundesliigan "Syysmestari" on, ei niin yllättäen, Bayern München. Kun liigassa on pelattu 17 kierrosta on Bayernilla 37 pistettä. Kakkosena ja kolmantena ovat, molemmat 34 pistettä keränneinä, Borussia Dortmund ja Schalke 04. Neljäntenä, pisteen päässä edellämainitusta on yllätysjoukkue Borussia Mönchengladbach.
Sarjan nousijajoukkueet, Hertha BSC Berlin ja FC Augsburg, ovat pelannet odotetulla tavalla. Augsburg on suoran putoajan paikalla 17. Hertha on 11.
Berliinin "Vanhaa rouvaa" rasittaa outo ujostelu, onkohan kokemattomuutta, kotikentällään. Moni täysin voitettavissa oleva ottelu on kääntynyt tasapeliksi. Berliiniläisillä onkin liigan eniten tasapelejä yhdessä Hannover 96:den kanssa, kahdeksan kappaletta.
Kun muutama "typerä" tasapeli olisi jäänyt pois Hertha BSC Berlin kamppailisi hyvinkin vähintään karsijan paikasta Eurooppa Liigaan.
Toki kansainvälisiä matseja saa myös cupin voitolla. Tässä kilpailussa Sinivalkoiset ovat edenneet puolivälieriin.
Bundesliiga jatkuu talvitauon jälkeen 20.tammikuuta. Koska tapoihin kuuluu niin tässä tulee ennustus mikä on tilanne vuoden 2012 toukokuussa kun liiga päätyy:
1) Bayern München 2) Schalke 04 3) Borussia Dortmund. Nämä joukkueet pääsevät suoraan Mestareiden liigaan.
Samaiseen liigaan karsii Bundesliigan neljäs: Bayer 04 Leverkusen. Eurooppa Liigan karsintoihin pääsevät viides, Werder Bremen ja kuudes Hertha BSC Berlin.
Liigasta suoraan putoavat Augsburg ja Freiburg. Liigapaikastaan joutuu karsimaan FC Nürnberg.
Jaatinen Julistaa:
"Enempi on maailmaa kun ikkunasta näkyy." (Suomalainen sananlasku)
17 joulukuuta, 2011
!äjetseivoliip aisilluriP
Jokainenhan tietää, että kun The Beatlesin kappaletta Revolution #9 soitetaan takaperin saadaan sieltä kuulumaan piiloviesti: turn me on, dead man, dead man.
Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että viime viikolla maassamme vieraili joku muu kuin oikea Paul McCartney. Koska Paul on kuollut, kuten viestistä voidaan päätellä, yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Myös Led Zeppeliinin teoksessa Stairway to heaven kuuluu peräti Saatanallinen viesti: "Oh here's to my sweet Satan..."
Uskonnollinen äärioikeisto väittää ihan tosisaan,että musiikissa löytyy näitä piiloviestejä joilla voidaan vaikuttaa ihmisen piilotajuntaan ja siten käytökseen. Tämän voisi sivuuttaa räkäisellä naurulla, jos nämä tyypit eivät myös panisi toimeksi.
Brittiläinen heavy metal yhtye Judas Priest joutui vastaamaaan siviilikanteeseen Renon kaupungissa, Nevadan osavaltiossa siitä, että oli ajanut kappaleellaan, Better by you, better than me, kaksi poikaa itsemurhan yrittämiseen.
Biisi löytyy muuten Juudas Papin 1978 ilmestyneeltä Stained Class -teokselta. Varokaa! Takaperin kuunneltuna biisistä kuuluu selvästi käsky: "Do it".
Tämähän ilmiselvästi kehoitaa tekemään isemurhan, ei niinkuin Judas Priest puolustuksessaan totesi, vaikkapa ottamaan kupin teetä tai leikkaamaan ruohon. Lisäksi Priest puolustautui kysymällä, että mitä järkeä on laittaa levyihin piiloviestejä, jotka vähentävät fanien määrää. Eikö olisi fiksumpaa piilovaikuttaa viestimällä: "Ostakaa lisää levyjämme!"
Tarkkaan hakemalla takaperin soitetussa biisissä todella kuuluu "Do it". Kappale on muuten alunperin brittiläisen Spooky Thooth -yhtyeen vuoden 1969 kakkosalbumilta Spooky Two.
Valtaosa soitosta on tietysti takaperin kuunneltuna siansaksaa. No tuo "salaviesti" johtuu Judas Priestin vokalisti Rob Halfordin mukaan hänen omaksumasta laulutekniikasta.
Jotta oikeusfarssi olisi lopullinen Halfordin piti antaa laulunäyte istuntosalissa. Syyte hylättiin.
Englannin kielessä käytetään termiä " Backmasking". Aluksi kyse oli ihan viattomasta efektikeinosta, jonka ensimmäisiä, ellei ensimmäinen, käyttäjä oli jo mainittu The Beatles.
Esimerkiksi Albumilla Revolver taaksepäin pyörivät nauhat saavat aikaan kappaleeseen Tomorrow never knows, erittäinkin huumeisen ilmapiirin.
No sitten joku älypää keksi hakea takaperin soittamalla piiloviestejä jonka jälkeen joku, tosi nero, keksi niiden vaikutuksen piilotajuntaan.
Tämän uskonnollinen äärioikeisto otti sitten lyömäaseekseen rockia vastaan. Onhan rokki toki peräti saatanallista peliä. Edistäähän sen rytmissä hytkyminen ihmisten pariutumista. Nimien omaan esiaviollista pariutumista.
Alitajunta on kansanomainen käsite ihmisen mielen tiedostomattoasta osasta. Käsite on hyvin vaikea kirjoittajan kaltaiselle maallikolle.
Sitä voisi kuvata vaikka, niin, että kokenut maratoonari juoksee ikäänkuin automaattisesti, jolloin hän toimii tiedostomattomasti. Kun kilpailu kiristyy ja on syytä vaikkapa kiihdyttää vauhtia tämä pitkänmatkan juoksija käyttää tilanteen niin vaatiessa tietoista ajattelua.
Muistakaamme vielä, että jako tietoiseen ja tiedostamattomaan ajatteluun on veteen piirretty ja kaiken lisäksi kiistanalainen.
Se nyt on ainakin ihan selvää, että alitajunnan kautta ei voida yksilön päähän ajaa tekoihin johtavia ajatuksia.
Kun palataan vielä noihin musiikin piiloviesteihin, niin niitähän ei kuule jos ei osaa hakea kyseisiä sanoja, vaikkapa "Do it.".
Ilmiö tunnetaan nimellä Pareidolia. Kysymys on Homo sapiensin taipumuksesta löytää tuttuja kaavoja näennäisesti kaoottisista asioita. Näemme vaikkapa koivun pahkassa ihmiskasvot.
Mikäli piiloviestijuttu kuitenkin olisi totta se mullistaisi koko opetustieteen. Siitä lähtien kaikki puhuttu ja kirjoitettu opetusmateriaali tulisi esittää takaperin. Vaikkapa näin:"alak no ikuaH, alak no ikuaH". Tällä oivalluksella kuuluisi saada Nobelin palkinto.
Judas Priest yhtye saapuu muuten keväällä, 22. huhtikuuta, Suomeen.Tulisiko ilmoitukseen laittaa varoitus:" Emme vastaa seurauksista, joita yhtyeen kuuntelemisesta tulee."
Jos kaiken lisäksi menee kyseiseen huvitilaisuuteen olisiko syytä peittää korvat jos Judas Priest soittaa teoksen Better by you, better than me?
Manchesterissä eletään jännittäviä aikoja. United ja City putosivat Mestareiden Liigan jatkosta.
Nyt arpa asetti joukkueet vastakkain FA-cupin kolmannella kierroksella. Mestareiden Liigan jatkopaikan karkaaminen oli erityisen kova isku Manchester Unitedille. Kuin vielä muistetaan, että City murskasi Unitedin lokakuun Valioliiga ottelussa peräti 6-1, voidaan sanoa, että paineet ovat punapaidoilla.
Joku pysti olisi saatava. Toki Unitedilla on vielä mahdollisuudet Valioliigankin voittoon. Liigaa johtaa muuten Manchester City.
FA-cupin kolmannen kierroksien runkopäivä on 7. tammikuuta 2012. Hehkutus on jo alkanut Manchesterissa.
Jaatinen Julistaa: ! atsutodo nuluoj äävyH
Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että viime viikolla maassamme vieraili joku muu kuin oikea Paul McCartney. Koska Paul on kuollut, kuten viestistä voidaan päätellä, yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Myös Led Zeppeliinin teoksessa Stairway to heaven kuuluu peräti Saatanallinen viesti: "Oh here's to my sweet Satan..."
Uskonnollinen äärioikeisto väittää ihan tosisaan,että musiikissa löytyy näitä piiloviestejä joilla voidaan vaikuttaa ihmisen piilotajuntaan ja siten käytökseen. Tämän voisi sivuuttaa räkäisellä naurulla, jos nämä tyypit eivät myös panisi toimeksi.
Brittiläinen heavy metal yhtye Judas Priest joutui vastaamaaan siviilikanteeseen Renon kaupungissa, Nevadan osavaltiossa siitä, että oli ajanut kappaleellaan, Better by you, better than me, kaksi poikaa itsemurhan yrittämiseen.
Biisi löytyy muuten Juudas Papin 1978 ilmestyneeltä Stained Class -teokselta. Varokaa! Takaperin kuunneltuna biisistä kuuluu selvästi käsky: "Do it".
Tämähän ilmiselvästi kehoitaa tekemään isemurhan, ei niinkuin Judas Priest puolustuksessaan totesi, vaikkapa ottamaan kupin teetä tai leikkaamaan ruohon. Lisäksi Priest puolustautui kysymällä, että mitä järkeä on laittaa levyihin piiloviestejä, jotka vähentävät fanien määrää. Eikö olisi fiksumpaa piilovaikuttaa viestimällä: "Ostakaa lisää levyjämme!"
Tarkkaan hakemalla takaperin soitetussa biisissä todella kuuluu "Do it". Kappale on muuten alunperin brittiläisen Spooky Thooth -yhtyeen vuoden 1969 kakkosalbumilta Spooky Two.
Valtaosa soitosta on tietysti takaperin kuunneltuna siansaksaa. No tuo "salaviesti" johtuu Judas Priestin vokalisti Rob Halfordin mukaan hänen omaksumasta laulutekniikasta.
Jotta oikeusfarssi olisi lopullinen Halfordin piti antaa laulunäyte istuntosalissa. Syyte hylättiin.
Englannin kielessä käytetään termiä " Backmasking". Aluksi kyse oli ihan viattomasta efektikeinosta, jonka ensimmäisiä, ellei ensimmäinen, käyttäjä oli jo mainittu The Beatles.
Esimerkiksi Albumilla Revolver taaksepäin pyörivät nauhat saavat aikaan kappaleeseen Tomorrow never knows, erittäinkin huumeisen ilmapiirin.
No sitten joku älypää keksi hakea takaperin soittamalla piiloviestejä jonka jälkeen joku, tosi nero, keksi niiden vaikutuksen piilotajuntaan.
Tämän uskonnollinen äärioikeisto otti sitten lyömäaseekseen rockia vastaan. Onhan rokki toki peräti saatanallista peliä. Edistäähän sen rytmissä hytkyminen ihmisten pariutumista. Nimien omaan esiaviollista pariutumista.
Alitajunta on kansanomainen käsite ihmisen mielen tiedostomattoasta osasta. Käsite on hyvin vaikea kirjoittajan kaltaiselle maallikolle.
Sitä voisi kuvata vaikka, niin, että kokenut maratoonari juoksee ikäänkuin automaattisesti, jolloin hän toimii tiedostomattomasti. Kun kilpailu kiristyy ja on syytä vaikkapa kiihdyttää vauhtia tämä pitkänmatkan juoksija käyttää tilanteen niin vaatiessa tietoista ajattelua.
Muistakaamme vielä, että jako tietoiseen ja tiedostamattomaan ajatteluun on veteen piirretty ja kaiken lisäksi kiistanalainen.
Se nyt on ainakin ihan selvää, että alitajunnan kautta ei voida yksilön päähän ajaa tekoihin johtavia ajatuksia.
Kun palataan vielä noihin musiikin piiloviesteihin, niin niitähän ei kuule jos ei osaa hakea kyseisiä sanoja, vaikkapa "Do it.".
Ilmiö tunnetaan nimellä Pareidolia. Kysymys on Homo sapiensin taipumuksesta löytää tuttuja kaavoja näennäisesti kaoottisista asioita. Näemme vaikkapa koivun pahkassa ihmiskasvot.
Mikäli piiloviestijuttu kuitenkin olisi totta se mullistaisi koko opetustieteen. Siitä lähtien kaikki puhuttu ja kirjoitettu opetusmateriaali tulisi esittää takaperin. Vaikkapa näin:"alak no ikuaH, alak no ikuaH". Tällä oivalluksella kuuluisi saada Nobelin palkinto.
Judas Priest yhtye saapuu muuten keväällä, 22. huhtikuuta, Suomeen.Tulisiko ilmoitukseen laittaa varoitus:" Emme vastaa seurauksista, joita yhtyeen kuuntelemisesta tulee."
Jos kaiken lisäksi menee kyseiseen huvitilaisuuteen olisiko syytä peittää korvat jos Judas Priest soittaa teoksen Better by you, better than me?
Manchesterissä eletään jännittäviä aikoja. United ja City putosivat Mestareiden Liigan jatkosta.
Nyt arpa asetti joukkueet vastakkain FA-cupin kolmannella kierroksella. Mestareiden Liigan jatkopaikan karkaaminen oli erityisen kova isku Manchester Unitedille. Kuin vielä muistetaan, että City murskasi Unitedin lokakuun Valioliiga ottelussa peräti 6-1, voidaan sanoa, että paineet ovat punapaidoilla.
Joku pysti olisi saatava. Toki Unitedilla on vielä mahdollisuudet Valioliigankin voittoon. Liigaa johtaa muuten Manchester City.
FA-cupin kolmannen kierroksien runkopäivä on 7. tammikuuta 2012. Hehkutus on jo alkanut Manchesterissa.
Jaatinen Julistaa: ! atsutodo nuluoj äävyH
02 joulukuuta, 2011
KATSE PALLOON!
Joukkotiedotusvälineistä olemme saaneet seurata kyllästymiseen asti kansainvälistä talouskriisiä. Nyt eurooppalaisen yhteisvaluutan, euron, alue on kuulemma vaarassa hajota.
Tämä on saanut kaiken maailman tuomiopäivän profetat ja povarit innostumaan. Saamme kuulla: "Minähän sanoin, euro menee perseelleen!"
Mutta oikeasti nämä, yleensä äärikansalliset, poliitikot käyttävät ihan tuttuja muidenkin ennustajien huijauskonsteja. Miettikääpä toimivatko nämä vieraan- ja tulevaisuuden pelkoiset "tulevaisuutta visioidessaan" vaikkapa näin:
Ennustetaan herkeämättä, muistetaan vaahdota onnistumisista, unohdetaan epäonnistumiset. Povari on riittävän epämääräinen, silloin virheiden mahdollisuus pienenee.
Annetaan ristiriitaisia ennustuksia, varmasti onnistuu. Korttipelikielellä pelataan saltettia.
Ollaan epäselviä, käytetään sanontoja sekä vertauskuvia. Veikataan yleensä epämielyttäviä asioita, ne jäävät paremmin yleisön mieleen.
Kuulostaako tutulta? Kokeilkaapa itse tältä pohjalta ennustamista. Onnistuu muuten.
Jos näitten poliittisten tuomiopäivän profeetoiden ennustuksilla olisi vain viihdearvoa ei mitään ongelmaa olisi.
Valitettavasti osa kansalaisista uskoo näihin povauksiin. Äänestetään yksinkertaista ratkaisua tarjoavaa vieraan- ja tulevaisuuden pelkoista ryhmää. Äärimmillään haetaan syyllistä epävarmuuteen vähemmistöistä. Vikaa haetaan, yleensä värillisestä maahanmuuttajasta, kun se on helppoa.
Näin katse irtoaa pallosta: talouskriisin vika ei ole laiskoissa Etelä-Eurooppalaisissa, Euroopan Unionissa, yhteisvaluutta eurossa eikä myöskään naapurin Abdullahissa.
Syytä kannattaa hakea vapaana melskaavista markkinavoimista, kapitalismista. Uskoessaan ja tukiessaan näitä äärikansalllisia ennustajia kansalainen tukee samalla, haluamataan, kansainvälistä talousporsastelua.
Kiusataan heikompia, kun pitäisi olla vaatimassa taloudelle sääntelyä sekä määräileville luottoluokituslaitoksille sääntöjä ja läpinäkyvyyttä. Sama sikailu saa jatkua.
Entäpä jos jotenkin voisimme palata Markkaan maksuvälineenä?
Haluaisimmeko oikeasti korkeita lainan korkoja sekä toiselle kymmenelle prosentille nousevaa, hintojen vuosittaista nousua, inflaatiota? Sitä paitsi olisiko järkeä palata suomen markkaan? Jospa euron tuhon jälkeen maksuvälineemme olisikin Deutche Mark, saksan markka?
Nyt olisi mahdollisuus, talouskriisin nostaman keskustelun myötä, saada säädettyä erilaisia varainsiirtoveroja sekä määräyksiä kansainväliseen valuuttakauppaan ja luottoluokituslaitoksille.
Vai uskommeko vieraan- ja tulevaisuudenpelkoisia halpahintaisia povareita ja sama ralli jatkuu talouden syklien mukaan.
Markkinat munii artisti, kansalainen, maksaa!
Kesällä 9.6. - 1.7. Puolassa ja Ukrainassa pelatavien jalkapallon Euroopan mestaruuskisojen alkulohkot arvottiin perjantai-iltana.
Ennakkojuttujen perustella oikein mikään joukkue ei halunnut samaan alkulohkoon hallitsevan euroopan- ja maailmanmestari Espanjan kanssa.
Arvonta kuitenkin osioitti voimansa. Jos joku lohko on ns. Kuolemanlohko, se on lohko C, jossa Espanjan lisäksi pelaavat Irlanti, Italia ja Kroatia.
Ei voi missään nimessä olla täysin varma, onko Espanja lohkon jatkoon pääsioiden joukossa. Näihin alkulohkoihin palataan myöhemmin.
Katse palloon, sitten katse maaliin ja sen jälkeen pallo verkkoon.
Jaatinen Julistaa:
Arvokasta itsenäisyyspäivää, muita kansallisuuksia halveksumatta.
Tämä on saanut kaiken maailman tuomiopäivän profetat ja povarit innostumaan. Saamme kuulla: "Minähän sanoin, euro menee perseelleen!"
Mutta oikeasti nämä, yleensä äärikansalliset, poliitikot käyttävät ihan tuttuja muidenkin ennustajien huijauskonsteja. Miettikääpä toimivatko nämä vieraan- ja tulevaisuuden pelkoiset "tulevaisuutta visioidessaan" vaikkapa näin:
Ennustetaan herkeämättä, muistetaan vaahdota onnistumisista, unohdetaan epäonnistumiset. Povari on riittävän epämääräinen, silloin virheiden mahdollisuus pienenee.
Annetaan ristiriitaisia ennustuksia, varmasti onnistuu. Korttipelikielellä pelataan saltettia.
Ollaan epäselviä, käytetään sanontoja sekä vertauskuvia. Veikataan yleensä epämielyttäviä asioita, ne jäävät paremmin yleisön mieleen.
Kuulostaako tutulta? Kokeilkaapa itse tältä pohjalta ennustamista. Onnistuu muuten.
Jos näitten poliittisten tuomiopäivän profeetoiden ennustuksilla olisi vain viihdearvoa ei mitään ongelmaa olisi.
Valitettavasti osa kansalaisista uskoo näihin povauksiin. Äänestetään yksinkertaista ratkaisua tarjoavaa vieraan- ja tulevaisuuden pelkoista ryhmää. Äärimmillään haetaan syyllistä epävarmuuteen vähemmistöistä. Vikaa haetaan, yleensä värillisestä maahanmuuttajasta, kun se on helppoa.
Näin katse irtoaa pallosta: talouskriisin vika ei ole laiskoissa Etelä-Eurooppalaisissa, Euroopan Unionissa, yhteisvaluutta eurossa eikä myöskään naapurin Abdullahissa.
Syytä kannattaa hakea vapaana melskaavista markkinavoimista, kapitalismista. Uskoessaan ja tukiessaan näitä äärikansalllisia ennustajia kansalainen tukee samalla, haluamataan, kansainvälistä talousporsastelua.
Kiusataan heikompia, kun pitäisi olla vaatimassa taloudelle sääntelyä sekä määräileville luottoluokituslaitoksille sääntöjä ja läpinäkyvyyttä. Sama sikailu saa jatkua.
Entäpä jos jotenkin voisimme palata Markkaan maksuvälineenä?
Haluaisimmeko oikeasti korkeita lainan korkoja sekä toiselle kymmenelle prosentille nousevaa, hintojen vuosittaista nousua, inflaatiota? Sitä paitsi olisiko järkeä palata suomen markkaan? Jospa euron tuhon jälkeen maksuvälineemme olisikin Deutche Mark, saksan markka?
Nyt olisi mahdollisuus, talouskriisin nostaman keskustelun myötä, saada säädettyä erilaisia varainsiirtoveroja sekä määräyksiä kansainväliseen valuuttakauppaan ja luottoluokituslaitoksille.
Vai uskommeko vieraan- ja tulevaisuudenpelkoisia halpahintaisia povareita ja sama ralli jatkuu talouden syklien mukaan.
Markkinat munii artisti, kansalainen, maksaa!
Kesällä 9.6. - 1.7. Puolassa ja Ukrainassa pelatavien jalkapallon Euroopan mestaruuskisojen alkulohkot arvottiin perjantai-iltana.
Ennakkojuttujen perustella oikein mikään joukkue ei halunnut samaan alkulohkoon hallitsevan euroopan- ja maailmanmestari Espanjan kanssa.
Arvonta kuitenkin osioitti voimansa. Jos joku lohko on ns. Kuolemanlohko, se on lohko C, jossa Espanjan lisäksi pelaavat Irlanti, Italia ja Kroatia.
Ei voi missään nimessä olla täysin varma, onko Espanja lohkon jatkoon pääsioiden joukossa. Näihin alkulohkoihin palataan myöhemmin.
Katse palloon, sitten katse maaliin ja sen jälkeen pallo verkkoon.
Jaatinen Julistaa:
Arvokasta itsenäisyyspäivää, muita kansallisuuksia halveksumatta.
18 marraskuuta, 2011
MURHAA JA PUUKKOO
Nelisenkymmentä vuotta sitten otti ensiaskeliaan suomalaisen rock and roll -kulttuurin tärkein levittäjä Hurriganes.
Tokihan maassamme oli rokkia soitettu 1950 ja 1960-luvun vaihteesta alkaen. Aluksi musiikki oli harvojen pääkaupunkilaisnuorten harrastus, eikä harrastajamäärän kasvaessakaan ollut levinnyt koko maahan.
Maaseudulla edelleen vaadittiin tangoa. Usein puukonheristyksen säestämämä. Oli myös hyviä rock esiintyjiä, ihan alkuajoilta maininnan ansaitsee Jorma Kaleniuksen Rock Devils, sitten kohta Eero Jussi and the Boys, myöhemmin Jussi and the Boys. Suomen Talvisota 1939:ää ja Rauli Badding Somerjokea unohtamatta.
Hurriganes oli kuitenkin äskeisiä enemmän rock and roll -ilmiö. Ensinnäkin nuo edellämainitut esiintyjät lauloivat suomeksi, joka kuitenkin teki hommasta tietyllä tavalla iskelmälllistä. Hurriganes esiintyi, ainakin jossakin määrin, englantia muistuttavalla kielellä.
Toisekseen aluksi Remu & Hurricanes -nimellä tunnettu ryhmä oli mietitty kokonaisuus: Hurja Poika Remu, Rockrasvis Cisse ja kova sekä taitellinen Albert.
Kolmanneksi Hurriganes levitti rokin ilosanomaa ihan minne vaan, ympäri maata. Ennen ensimmäistäkään levyä Hurriganes oli luonut ansiosta maineen hurjana ja viihdyttävänä esiintyjänä.
Tämä on olennaista:ryhmä nähtiin ja kuultiin myös pääkaupungin ulkopuolella. Bändi teki loppujen lopuksi menestyksekkään uran ja siitä on kirjoitettu vähintään yhden metsäpalstallisen kuluttavan paperimäärän lehtiartikkeleita ja yhden, ryhmään keskittyvän kirjan: Honey Aaltosen Hurriganes.
Nyt jokaisella on mahdollisuus päästä kuulemaan mihin Hurriganesin korskea keikkamaine perustuu.On ilmestynyt Live in Hamina 1973. Äänite on kasattu Måns Groundstroemin Hurriganesin ensialbumia, Rock and Roll all night long, varten tekemistä äänityksistä.
Tarkkaan ottaen kyse on Haminan Työväentalon keikasta keskiviikolta 21. maaliskuuta 1973. Muistakamme tuo ajankohta. Seitsemänkymmen -luvun alkupuolella rockin tarjonta oli olematonta ja hurjaa musaa esittävä sekä hurjalta näyttävä pääkaupunkilaisyhtye oli jotain todella uskomatonta.
Live in Hamina 1973 -äänitteen kannesta löytyvä, (Kymen Sanomienko?) lehtileike puhuu myös karua kieltään: Haminan Työväentalolla on lauantaina 17.3. esiintynyt aikuisille Erkki Eräs yhtyeineen, sunnntaina on soitettu äänilevyjä ja keskiviikkona 21.3.on ollut luvassa Remu ja Hurricanes.
Levyn äänittämisen aloittamiseen mennessä Hurriganes oli ollut kasassa parisen vuotta ja kiertänyt vimmatun lailla ympäri maata. Keikkoja tehtiin vuoden 1973 alkupuolella kolme - neljä viikossa. Keikkaliksat olivat, ilmeisesti, rokkibändien huippua.
Nyt yhtye maaliskuun 21. 1973 kiipeää täyden Haminan Työväentalon lavalla ja aloittaa mätön Little Richardin biisillä Keep on knocking. Välityykö tunnelma?
Kyllä välittyy: kyseessä on tappokamaa, armotonta puukotusta. Varsinkin suorat rokotukset: jo edellä mainittu Keep on knocking, Roadrunner ja Blue suede shoes ovat rupista ja raakaa rock and rollia. Rautakangella päähän.
Lähin vertailukohta on samoihin aikoihin vaikuttanut englantilainen Pub-rock ryhmä Stack Waddy. Tämän manchesteriläiskoplan kaksi LP:tä, Stack Waddy ja Bugger off, ovat muuten saatavissa cd-muodossa.
Kaikki ei kummallakaan porukalla suinkaan mene täysin kohdalleen, mutta sillä ei ole pienintäkään merkitystä. Draivi on hirveä.
Äänitteltä löytyy lisäksi Rock and Roll all night long albumilta tutut My Sweet Lily (hyvin lähellä Four Seasonssien Sherryä) ja Victor Youngin Sweet Sue, jossa Albert Järvinen soittaa hyvin romanikitaristi Django Reinhardin tyylisesti.
Kuullaan myös bändin omia bluesrock -kyhäelmiä, Got no time ja Mr Big. Näissä Remu osoittaa, yleisestä luulosta, poikkeavaa moni-ilmeisyyttä rumpalina sekä Albert pääsee mellastamaan kitaristisankarina sydanmensä kyllyydestä. Myöhemminhän Hurriganesin ohjelmistosta tuo bluesrock jäi pois.
Instrumentaaliosastoa edustaa tuon Mr Bigin kanssa potrurrina soitettava Alberto Dominguesin säveltämä jazz-iskelmä Perfidia. Suomeksi kappaleen on esittänyt ainakin Olavi Virta. Hurriganesin versio on kylläkin lähempänä yhdysvaltalaisen rautalankaryhmän, Venturesin, 1960-luvun alkupuolen versiota.
Perfidiassa kuullaan muuten miten ankarasti päällekäyvää on Remun rummutus. Henry suorastaan pakottaa puntin vipattamaan.
Kuten aiemmin kerrottiin Måns Groundtroem teki äänityksiä Rock and roll all night long -nimellä ilmestynyttä albumia varten. Sen aikaisen Lovepomon, Atte Blomin, mukaan keikkoja äänittiin korkeintaan kuusi. Miten Live in Hamina eroaa sitten Rock and roll all night longista? Ensiksi Haminan äänite on kokonaan live ja toisekseen Rock and roll all night longilta puuttuvat suorat livenä ääniteltyt rokit.
Haminan liveltä niitä löytyy ja ne vakuuttavat. Hurriganes oli suorastaan pelottava lavakokemus, sekä kuultuna, että nähtynä.
Live in Hamina kertoo sen mihin Hurriganes pohjasi: suoraan yleisölle aidosti tarjottuun konstailemattomaan ja rupiseen rock and rolliin. Tälläistä ei oltu ennen nähty, enkä ole suoraan sanoen varma onko kuultu tai nähty tähän päivään mennessä.
Hurriganesin suosio nousi vuodesta 1973 parina seuraavana vuosina peräti hysterian tasolle. Live in Hamina 1973 on raaka dokumentti, jonka julkaiseminen on kultuuriteko.
Levyyn sisältyy ihan mukava kirjoitus- ja kuvavihkonen. Levyn kannen kuvassa on lavalla nähtävissa aurinkolasit päässä täysillä rokkaava myöhempien aikojen punklegenda Pelle Miljoona.
Live in Hamina 1973- äänitettä kuunnellessä tulee mieleen Putte Possun nimipäivät: "Kumpa oisin saanut olla mukana."
Huuhkajat lopettivat vuoden 2011 ottelunsa typerään tappioon Tanskaa vastaan. Mukava 0-1 -johto hävitettiin parissa minuutissa. No ainakin ensi vuonna on varaa parantaa.
Jaatinen Julistaa:
Hurriganes levyä on kuunneltava pirun lujaa. Pitäähän naapurinkin kuulla. Ei ne seinät siitä hajoo!
Hurriganes Rock and roll all night long -levyn kannessa.
Tokihan maassamme oli rokkia soitettu 1950 ja 1960-luvun vaihteesta alkaen. Aluksi musiikki oli harvojen pääkaupunkilaisnuorten harrastus, eikä harrastajamäärän kasvaessakaan ollut levinnyt koko maahan.
Maaseudulla edelleen vaadittiin tangoa. Usein puukonheristyksen säestämämä. Oli myös hyviä rock esiintyjiä, ihan alkuajoilta maininnan ansaitsee Jorma Kaleniuksen Rock Devils, sitten kohta Eero Jussi and the Boys, myöhemmin Jussi and the Boys. Suomen Talvisota 1939:ää ja Rauli Badding Somerjokea unohtamatta.
Hurriganes oli kuitenkin äskeisiä enemmän rock and roll -ilmiö. Ensinnäkin nuo edellämainitut esiintyjät lauloivat suomeksi, joka kuitenkin teki hommasta tietyllä tavalla iskelmälllistä. Hurriganes esiintyi, ainakin jossakin määrin, englantia muistuttavalla kielellä.
Toisekseen aluksi Remu & Hurricanes -nimellä tunnettu ryhmä oli mietitty kokonaisuus: Hurja Poika Remu, Rockrasvis Cisse ja kova sekä taitellinen Albert.
Kolmanneksi Hurriganes levitti rokin ilosanomaa ihan minne vaan, ympäri maata. Ennen ensimmäistäkään levyä Hurriganes oli luonut ansiosta maineen hurjana ja viihdyttävänä esiintyjänä.
Tämä on olennaista:ryhmä nähtiin ja kuultiin myös pääkaupungin ulkopuolella. Bändi teki loppujen lopuksi menestyksekkään uran ja siitä on kirjoitettu vähintään yhden metsäpalstallisen kuluttavan paperimäärän lehtiartikkeleita ja yhden, ryhmään keskittyvän kirjan: Honey Aaltosen Hurriganes.
Nyt jokaisella on mahdollisuus päästä kuulemaan mihin Hurriganesin korskea keikkamaine perustuu.On ilmestynyt Live in Hamina 1973. Äänite on kasattu Måns Groundstroemin Hurriganesin ensialbumia, Rock and Roll all night long, varten tekemistä äänityksistä.
Tarkkaan ottaen kyse on Haminan Työväentalon keikasta keskiviikolta 21. maaliskuuta 1973. Muistakamme tuo ajankohta. Seitsemänkymmen -luvun alkupuolella rockin tarjonta oli olematonta ja hurjaa musaa esittävä sekä hurjalta näyttävä pääkaupunkilaisyhtye oli jotain todella uskomatonta.
Live in Hamina 1973 -äänitteen kannesta löytyvä, (Kymen Sanomienko?) lehtileike puhuu myös karua kieltään: Haminan Työväentalolla on lauantaina 17.3. esiintynyt aikuisille Erkki Eräs yhtyeineen, sunnntaina on soitettu äänilevyjä ja keskiviikkona 21.3.on ollut luvassa Remu ja Hurricanes.
Levyn äänittämisen aloittamiseen mennessä Hurriganes oli ollut kasassa parisen vuotta ja kiertänyt vimmatun lailla ympäri maata. Keikkoja tehtiin vuoden 1973 alkupuolella kolme - neljä viikossa. Keikkaliksat olivat, ilmeisesti, rokkibändien huippua.
Nyt yhtye maaliskuun 21. 1973 kiipeää täyden Haminan Työväentalon lavalla ja aloittaa mätön Little Richardin biisillä Keep on knocking. Välityykö tunnelma?
Kyllä välittyy: kyseessä on tappokamaa, armotonta puukotusta. Varsinkin suorat rokotukset: jo edellä mainittu Keep on knocking, Roadrunner ja Blue suede shoes ovat rupista ja raakaa rock and rollia. Rautakangella päähän.
Lähin vertailukohta on samoihin aikoihin vaikuttanut englantilainen Pub-rock ryhmä Stack Waddy. Tämän manchesteriläiskoplan kaksi LP:tä, Stack Waddy ja Bugger off, ovat muuten saatavissa cd-muodossa.
Kaikki ei kummallakaan porukalla suinkaan mene täysin kohdalleen, mutta sillä ei ole pienintäkään merkitystä. Draivi on hirveä.
Äänitteltä löytyy lisäksi Rock and Roll all night long albumilta tutut My Sweet Lily (hyvin lähellä Four Seasonssien Sherryä) ja Victor Youngin Sweet Sue, jossa Albert Järvinen soittaa hyvin romanikitaristi Django Reinhardin tyylisesti.
Kuullaan myös bändin omia bluesrock -kyhäelmiä, Got no time ja Mr Big. Näissä Remu osoittaa, yleisestä luulosta, poikkeavaa moni-ilmeisyyttä rumpalina sekä Albert pääsee mellastamaan kitaristisankarina sydanmensä kyllyydestä. Myöhemminhän Hurriganesin ohjelmistosta tuo bluesrock jäi pois.
Instrumentaaliosastoa edustaa tuon Mr Bigin kanssa potrurrina soitettava Alberto Dominguesin säveltämä jazz-iskelmä Perfidia. Suomeksi kappaleen on esittänyt ainakin Olavi Virta. Hurriganesin versio on kylläkin lähempänä yhdysvaltalaisen rautalankaryhmän, Venturesin, 1960-luvun alkupuolen versiota.
Perfidiassa kuullaan muuten miten ankarasti päällekäyvää on Remun rummutus. Henry suorastaan pakottaa puntin vipattamaan.
Kuten aiemmin kerrottiin Måns Groundtroem teki äänityksiä Rock and roll all night long -nimellä ilmestynyttä albumia varten. Sen aikaisen Lovepomon, Atte Blomin, mukaan keikkoja äänittiin korkeintaan kuusi. Miten Live in Hamina eroaa sitten Rock and roll all night longista? Ensiksi Haminan äänite on kokonaan live ja toisekseen Rock and roll all night longilta puuttuvat suorat livenä ääniteltyt rokit.
Haminan liveltä niitä löytyy ja ne vakuuttavat. Hurriganes oli suorastaan pelottava lavakokemus, sekä kuultuna, että nähtynä.
Live in Hamina kertoo sen mihin Hurriganes pohjasi: suoraan yleisölle aidosti tarjottuun konstailemattomaan ja rupiseen rock and rolliin. Tälläistä ei oltu ennen nähty, enkä ole suoraan sanoen varma onko kuultu tai nähty tähän päivään mennessä.
Hurriganesin suosio nousi vuodesta 1973 parina seuraavana vuosina peräti hysterian tasolle. Live in Hamina 1973 on raaka dokumentti, jonka julkaiseminen on kultuuriteko.
Levyyn sisältyy ihan mukava kirjoitus- ja kuvavihkonen. Levyn kannen kuvassa on lavalla nähtävissa aurinkolasit päässä täysillä rokkaava myöhempien aikojen punklegenda Pelle Miljoona.
Live in Hamina 1973- äänitettä kuunnellessä tulee mieleen Putte Possun nimipäivät: "Kumpa oisin saanut olla mukana."
Huuhkajat lopettivat vuoden 2011 ottelunsa typerään tappioon Tanskaa vastaan. Mukava 0-1 -johto hävitettiin parissa minuutissa. No ainakin ensi vuonna on varaa parantaa.
Jaatinen Julistaa:
Hurriganes levyä on kuunneltava pirun lujaa. Pitäähän naapurinkin kuulla. Ei ne seinät siitä hajoo!
Hurriganes Rock and roll all night long -levyn kannessa.
04 marraskuuta, 2011
TAISTOLAISUUDESTA RÄSÄSLÄISYYTEEN
Suomessa vaikutti, huomattavasti todellista kannatustaan enemmän, Taistolaisiksi kutsuttu kommunistien fraktio. Äänekkäimmillään nämä myös änkyröiksi kutsutut henkilöt olivat 1970-luvulla.
Tiiviisti kerrottuna nämä liikkeensä vetäjän, Taisto Sinisalon, mukaan nimetyt kommunistit kannattivat tiukkaa marxismi-leninismin tulkintaa. Mitään muutoksia ei tähän oppiin haluttu. Änkyrät kannattivat tarvittaessa väkivaltaista vallankumousta, proletariaatin diktauuria, siis yksinvaltaa ja tämän kommunistisen puolueen yksinvallan pysyvyyttä. Siis siinä tilanteessa kun tuo valta oli kaapattu.
Taistolaiseen ajatteluun kuului myös Neuvostoliiton kritiikitön palvonta. Änkyrät etsivät suurennuslasin kanssa muiden poliittisten toimijoiden kannaotoista, kirjallisista tai suullisista, "neuvostovastaisuuksia." Tähän hommaan he saivat vielä muista puolueista, Kokoomusta myöten, myötäjuoksijoita.
Taistolaiset myötäjuoksijoineen kävivät sitten juoruamassa Neuvostoliiton suurlähetystössä Tehtaankadulla näistä hirveistä sodanlietsojista, neuvostovastaisista ihmisistä. Siinä leimakirves heilui.
Voitteko kuvitella: suomalainen puolue palvoo vierasta valtaa, eikä suostu näkemään siinä mitään virheitä sekä käyttää poliittisena lyömäaseena sitä, jos joku tätä maata moittii tai toimii sen kannan vastaisesti.
Onneksi ei nykyään sellaista Suomessa tapahdu. Eikö?
Kylläpä tapahtuu: Kristillisdemokraateiksi itseään kutsuva kristillinen puolue. Nyt ei jahdata, eikä kiroukseen saateta neuvostovastaisia vaan Israelin vastaisia voimia.
Kristillisten ja myötäjuoksijoiden mielestä on niin, että teki Israel mitä hyvänsä se on oikein ja edistää Lähi-Idän rauhaa. Pyritään toimimaan tuon valtion, todellisen tai kuvitellun tahdon mukaisesti. Ne jotka toimivat muuten, tuomitaan.
Näin kävi taas menneellä viikolla: Suomi kannatti Palestiinan jäsenyyttä UNESCO:ssa, YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestössä. Tuomio tästä hirmuteosta seurasi välittömästi.
Kristillisten puheenjohtaja, Päivi Räsänen, ryntäsi julkisuuteen kertomaan, että Suomi toimi asiassa väärin ja toiminnallaan aiheutti Lähi-Idän tilanteen vaikeutumisen ja hankaloitti rauhanprosessia. Joku voisi kysyä, että mistä se rauhanprosessi löytyy tai sen, että miten Israelin valtion Mooseksen kirjaan nojaava nykyinen johto on edistänyt alueen rauhaa?
Jatkoa nämä näytelmä sai torstaisella eduskunnan kyselytunnilla, jossa kristillisten kansanedustaja Jouko Jääskeläinen kauhisteli Suomen rauhanvastaista toimintaa Palestiina UNESCO-jäsenyysasiassa.
Erityisen "israelinvastaisen" leiman sai jälleen kerran ulkoministeri Erkki Tuomioja. Tuomioja kun moittiessaan Israelilia ei joka välissä jaksa tuomita arabiterrorismia. Terrorismi on tottakai tuomittavaa syyllistyi siihen kuka vaan.
Uskollisen myötäjuoksijan kristilliset saivat Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczista, joka jaksoi motkottaa Tuomiojan käyvän 30-vuotista sotaa Israelia vastaan.
Tämä edustaja Zyskowiczin käytös on siinä valossa erittäin mielenkiintoista kun tiedetään, että B.Z. erittäin mielellään moittii menneitten vuosikymmenten poliittisia toimijoita Neuvostoliiton kritiikittömästä palvonnasta ja asioiden ajamisesta.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz toimii itse samalla tavalla Israelin valtion tullessa kyseeseen.
Kuitenkin jokainen vähänkin kylmäpäisempi myöntää toisaalta sen, että palestiinalaisterroristi ei ole vapaustaistelija mutta ei myöskään Israelin valtion Mooseksen kirja -politiikka ole mitään rauhanpolitiikkaa. Kaukana siitä.
Torstaisen eduskuntakeskustelun todennäkoisesti järkevimmän puheenvuoron käytti sosiaalidemokraattien edustaja Susanna Huovinen sanoessaan kommenttina kuumentuneelle keskustelulle: "Rauhanprosessin etenemisellä näyttäisi olevan tässäkin salissa vielä tehtävää."
Hyvä puheenvuoro, joka sopii moneenkin tilanteeseen. Sovinto ei etene minkäälaisella oikeaoppisuudella. Onko Räsäsläisyys nykyajan Taistolaisuutta?
Suomalaisen Veikkausliigan viimeinen kierros näytti, että himmemmätkin mitallit matkasivat oikeisiin osoitteisiin. Kakkoseksi tullut turkulainen Inter voitti pronssille tulleen Jyväskylän Jalkapalloklubin kotonaan 2-1.
Vastaavasti neljänneksi tullut Espoon Honka ei ansainnut pronssia päästäessään IFK Mariehamin tasoittamaan 0-1 johtonsa jo varsinaisen peliajan päätyttyä. IFK Mariehamilla ei ollut tuossa kotiottelussaan mitään omaan sijoitukseensa littyvää panosta.
Honka ei riittävästi haluttun prossia. Näin sen kuuluu mennä. Mitallit jaetaan niitä kovimmin haluaville. Ilahduttava seikka tässä on se, että jalkapallon korkeimman sarjatason mitallisteihin joukoon saatiin ihan uusi kaupunki ja joukkue JJK:n pronssien myötä.
Tämä on silläkin tavalla ansaittua, että paikallisella Harjun kentällä on, ihan liigan loppumiseen saakka, riittänyt kohuullisen mukavasti katsojia.
Kolmannen sijan myötä tulevat Eurooppa-Liigan karsintamatsit ovat oiva palkkio uskollisille jyväskyläläisille kuningaspelin ystäville.
Jaatinen Julistaa:
"Et ole mikään onnenseppo, jos naapuris on Tulppu Teppo!"
Aku Ankka (alunp. Donald Duck)
Tiiviisti kerrottuna nämä liikkeensä vetäjän, Taisto Sinisalon, mukaan nimetyt kommunistit kannattivat tiukkaa marxismi-leninismin tulkintaa. Mitään muutoksia ei tähän oppiin haluttu. Änkyrät kannattivat tarvittaessa väkivaltaista vallankumousta, proletariaatin diktauuria, siis yksinvaltaa ja tämän kommunistisen puolueen yksinvallan pysyvyyttä. Siis siinä tilanteessa kun tuo valta oli kaapattu.
Taistolaiseen ajatteluun kuului myös Neuvostoliiton kritiikitön palvonta. Änkyrät etsivät suurennuslasin kanssa muiden poliittisten toimijoiden kannaotoista, kirjallisista tai suullisista, "neuvostovastaisuuksia." Tähän hommaan he saivat vielä muista puolueista, Kokoomusta myöten, myötäjuoksijoita.
Taistolaiset myötäjuoksijoineen kävivät sitten juoruamassa Neuvostoliiton suurlähetystössä Tehtaankadulla näistä hirveistä sodanlietsojista, neuvostovastaisista ihmisistä. Siinä leimakirves heilui.
Voitteko kuvitella: suomalainen puolue palvoo vierasta valtaa, eikä suostu näkemään siinä mitään virheitä sekä käyttää poliittisena lyömäaseena sitä, jos joku tätä maata moittii tai toimii sen kannan vastaisesti.
Onneksi ei nykyään sellaista Suomessa tapahdu. Eikö?
Kylläpä tapahtuu: Kristillisdemokraateiksi itseään kutsuva kristillinen puolue. Nyt ei jahdata, eikä kiroukseen saateta neuvostovastaisia vaan Israelin vastaisia voimia.
Kristillisten ja myötäjuoksijoiden mielestä on niin, että teki Israel mitä hyvänsä se on oikein ja edistää Lähi-Idän rauhaa. Pyritään toimimaan tuon valtion, todellisen tai kuvitellun tahdon mukaisesti. Ne jotka toimivat muuten, tuomitaan.
Näin kävi taas menneellä viikolla: Suomi kannatti Palestiinan jäsenyyttä UNESCO:ssa, YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestössä. Tuomio tästä hirmuteosta seurasi välittömästi.
Kristillisten puheenjohtaja, Päivi Räsänen, ryntäsi julkisuuteen kertomaan, että Suomi toimi asiassa väärin ja toiminnallaan aiheutti Lähi-Idän tilanteen vaikeutumisen ja hankaloitti rauhanprosessia. Joku voisi kysyä, että mistä se rauhanprosessi löytyy tai sen, että miten Israelin valtion Mooseksen kirjaan nojaava nykyinen johto on edistänyt alueen rauhaa?
Jatkoa nämä näytelmä sai torstaisella eduskunnan kyselytunnilla, jossa kristillisten kansanedustaja Jouko Jääskeläinen kauhisteli Suomen rauhanvastaista toimintaa Palestiina UNESCO-jäsenyysasiassa.
Erityisen "israelinvastaisen" leiman sai jälleen kerran ulkoministeri Erkki Tuomioja. Tuomioja kun moittiessaan Israelilia ei joka välissä jaksa tuomita arabiterrorismia. Terrorismi on tottakai tuomittavaa syyllistyi siihen kuka vaan.
Uskollisen myötäjuoksijan kristilliset saivat Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczista, joka jaksoi motkottaa Tuomiojan käyvän 30-vuotista sotaa Israelia vastaan.
Tämä edustaja Zyskowiczin käytös on siinä valossa erittäin mielenkiintoista kun tiedetään, että B.Z. erittäin mielellään moittii menneitten vuosikymmenten poliittisia toimijoita Neuvostoliiton kritiikittömästä palvonnasta ja asioiden ajamisesta.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz toimii itse samalla tavalla Israelin valtion tullessa kyseeseen.
Kuitenkin jokainen vähänkin kylmäpäisempi myöntää toisaalta sen, että palestiinalaisterroristi ei ole vapaustaistelija mutta ei myöskään Israelin valtion Mooseksen kirja -politiikka ole mitään rauhanpolitiikkaa. Kaukana siitä.
Torstaisen eduskuntakeskustelun todennäkoisesti järkevimmän puheenvuoron käytti sosiaalidemokraattien edustaja Susanna Huovinen sanoessaan kommenttina kuumentuneelle keskustelulle: "Rauhanprosessin etenemisellä näyttäisi olevan tässäkin salissa vielä tehtävää."
Hyvä puheenvuoro, joka sopii moneenkin tilanteeseen. Sovinto ei etene minkäälaisella oikeaoppisuudella. Onko Räsäsläisyys nykyajan Taistolaisuutta?
Suomalaisen Veikkausliigan viimeinen kierros näytti, että himmemmätkin mitallit matkasivat oikeisiin osoitteisiin. Kakkoseksi tullut turkulainen Inter voitti pronssille tulleen Jyväskylän Jalkapalloklubin kotonaan 2-1.
Vastaavasti neljänneksi tullut Espoon Honka ei ansainnut pronssia päästäessään IFK Mariehamin tasoittamaan 0-1 johtonsa jo varsinaisen peliajan päätyttyä. IFK Mariehamilla ei ollut tuossa kotiottelussaan mitään omaan sijoitukseensa littyvää panosta.
Honka ei riittävästi haluttun prossia. Näin sen kuuluu mennä. Mitallit jaetaan niitä kovimmin haluaville. Ilahduttava seikka tässä on se, että jalkapallon korkeimman sarjatason mitallisteihin joukoon saatiin ihan uusi kaupunki ja joukkue JJK:n pronssien myötä.
Tämä on silläkin tavalla ansaittua, että paikallisella Harjun kentällä on, ihan liigan loppumiseen saakka, riittänyt kohuullisen mukavasti katsojia.
Kolmannen sijan myötä tulevat Eurooppa-Liigan karsintamatsit ovat oiva palkkio uskollisille jyväskyläläisille kuningaspelin ystäville.
Jaatinen Julistaa:
"Et ole mikään onnenseppo, jos naapuris on Tulppu Teppo!"
Aku Ankka (alunp. Donald Duck)
23 lokakuuta, 2011
URHEILUJOURNALISMIA TALOUS- JA POLIITTISESSA TOIMITUKSESSA
Maailmassa tapahtuu koko ajan kaikkea mielenkiintoista. Näistä tapahtumista raportoivat tiedotusvälineet. Tasapuolisesti ja kiihkottamastiko? Näitten uutisten mukaan kansalaiset sitten muokkaavat käsitystään ympäröivästä maailmasta.
Eihän media mitään tasapuolista tai asioista kylmän viileästi raportoivaa ole. Uutisten välitys on liiketoimintaa. Tämä tuo uutisointiin oman sävynsä: tapahtumia kuvataan kuin ne olisivat urheilutapahtumia tai jotain jännityskertomuksia.
Viime päivinä Suomessa on pidetty esillä teknologiateollisuuden, lakoksi rähmähtänyttä, työmarkkinakiistaa sekä jo pidemmän aikaa kestänyttä, kansainvälistä rahoituskriisiä. Teknologia-alan neuvottelut ovat olleet todellinen jännitysnäytelmä "työmarkkinatoimittajille". Valtakunnansovittelijan toimiston ovella maleksineeet tyypit ovat katsoneet asiakseen raportoida sovitteluyrityksen jokaisen rasahduksen. Tyyli on hakematta tuonut mieleen urheiluselostuksen.
Draamaa senkun lisäsi perjantaina aloitettu lakko: työtaistelua on kuvattu, kun mahdollisesta maalintekopaikasta annettua jalkapallo-ottelun vapaapotkua.
Talouskriisi taas on uutisoinnissa täyttänyt kaikki thrillerin tunnusmerkit. Kasvoton murhaaja (kriisi) uhkaa ja voimattomat viranomaiset (poliitikot) eivät pysty suojelemaan kansalaisia.
Tähän jännäriin on saatu mukavia sivujuonteita Suomen vakuusvaatimuksesta Kreikan lainatakausten osalta. Valitettavasti tämä on tosielämää. Sankari ei saavu selvittämään tilannetta.
Kirjallisuudessahan tämä asia kerrotaan siten, että kokematon diletantti yrittää ratkasta murhamysteeriä, mutta aiheuttaakin vahinkoa.
No mitä pahaa siinä on, että uutisia kerrotaan viihteellisesti? Ei sinällään mitään, jos siinä välittyisi todellista tietoa joukossa. Nyt väittyy äärimmäisen vähän.
Tarkemmin katsoen huomaa, että eivät itse raportoijatkaan usein ole kovin häävisti perillä asiosta. Ei työmarkkinakysymyksistä puhumattakaan kansainvällisen talouden toiminnasta. Sitä ei kannata vaatia, että skribenteiltä löytyisi ratkaisuja ongelmiin.
Edellämainitun lisäksi tämä "viihdeuutisointi" antaa kansalaisille sen kuvan, että näissä asioissa on kysymys, ihan oikeasti, näytelmästä tai ottelusta. Toisin sanoen ne eivät kosketa tosielämää. Tottakai osa ihmisistä passivoituu tai jopa passivoi itsensä, koska eihän leikistä kannata välittää.
Poliittisen toimijoiden osalta on nähtävissä, ensinnäkin vastuunsa kantavien päättäjien osalta selvää jäykistymistä: herkeämätön viihdeuutisointi lyttää heidän kaikki yrityksensäkin vaikkapa lisätä rahoituslaitosten sääntelyä huonoksi yrityksiksi tai amatöörien puuhasteluksi.
Niin, valitettavasti, traaman nostattaminen näkyy myös osakemarkkinoilla. Vaikka eihän siinä mitään järkeä olisisikaan. Ylidramaattinen "jännitysuutisointi" syventää taloukriisin vaikutuksia.
Kriisin näyttäminen viihteenä on myös antanut tilaa kaiken maailman populistisille helppoheikeille: ratkaisu kansalaisia koskettaviin ongelmiin löytyy vähemmistöistä ja ulkomaailmasta. Halutaan kärpetyä ja näivettyä omiin oloihin sen jälkeen kun kaikki maahanmuuttajat on ajettu pois.
Lisäksi sekä talouskriisin ja työmarkkina kiistojen osalta on osassa päätöksentekijöissä nähtävissä "pallo maaliin ja nimi lehteen" -henkeä. Toisin sanoen ollaan valmiita hurjiinkin päätökseen, kun draama vaatii sitä.
Ei tiedoitusvälinetten, toimittajista puhumattakaan, tarkoitus varmaan ole saada asioita sypykkään. Mutta, kaikella kunnioituksella, välillä tuntuu siltä, että urheilutoimitus on levittäytynyt myös talous- ja poliittisen toimituksen puolelle. Merkillistä koohotusta.
Tästä koohotuksesta saavat sitten "tavalliset kaduntallaajat" kärsiä kohonneina hintoina ja kasvavana työttömyytenä.
Veikkausliigan voittaja on ratkennut parisen viikkoa sitten. Mestaruuden ottaa, 24. kerran seurahistoriassaan Helsingin Jalkapalloklubi.
Sen sijaan himmeimistä mitlleista käydään tiukkaa kamppailua Hongan, Turun Interin ja Jyväskylän Jalkapalloklubin kesken.
Kun joukkueilla on kaksi räntäsateista ottelua pelaamatta on Inter tiukimmin mitalissa kiinni: Aurajoen kaupungista tulevalla jengillä on 53 pistetta, kun Hongalla ja JJK:lla niitä on 51. Seuraavalla, 26.10. pelattavalla kierroksella Honka kohtaa Jaron, Jyväskylä IFK Mariehamnin ja Inter paikalliskilpailja Turun Palloseuran. Yhdelläkään näistä vastustajista ei ole mitään ihmeempää panosta näissä matseissa.
Voisi kuvitella, että TPS:lla olisi eniten motiivia pilata saman kaupungin joukkueen mitallijuhlat. Saattaakin olla niin, että ennen viimestä kierrosta JJK on sarjakakkosena ja Honka -kolmosena. Ratkaisut jäävät 29.10. pelattavaviin matseihin. Honka matkaa IFK Mariehamnin vieraaksi, pisteet eivät irtoa helposti "meren takaa". Tasapelin espoolaissakki vähintään ottaa.
Mitaleitten lopullinen kohtalo ratkeaa, kierroksen herkkupalassa Inter - JJK. Jos ennustus pitää kutinsa edellisen kierroksen osalta on Jyväskylän Jalkapalloklubilla tässä vaihessa 54 pistettä ja Interillä 53. Honka noussee IFK:n vieraana 55 tai 57 pojoon.
Ennustus tästä asetelmasta: 1. Helsingin Jalkapalloklubi 2. JJK 3. Honka 4. Inter.
Jaatinen Julistaa
Minä sanon, että jos jostakin tulis semmonen ihminen, jonka päätä ei olis kokonansa tällä koohotuksella sekotettu. Meinaan, että se ymmärtäs mailman menosta muuta kuin sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin sanon minä, että se ihmettelis.
Tuntematon sotilas (alikersantti Urho Lahtinen)
Eihän media mitään tasapuolista tai asioista kylmän viileästi raportoivaa ole. Uutisten välitys on liiketoimintaa. Tämä tuo uutisointiin oman sävynsä: tapahtumia kuvataan kuin ne olisivat urheilutapahtumia tai jotain jännityskertomuksia.
Viime päivinä Suomessa on pidetty esillä teknologiateollisuuden, lakoksi rähmähtänyttä, työmarkkinakiistaa sekä jo pidemmän aikaa kestänyttä, kansainvälistä rahoituskriisiä. Teknologia-alan neuvottelut ovat olleet todellinen jännitysnäytelmä "työmarkkinatoimittajille". Valtakunnansovittelijan toimiston ovella maleksineeet tyypit ovat katsoneet asiakseen raportoida sovitteluyrityksen jokaisen rasahduksen. Tyyli on hakematta tuonut mieleen urheiluselostuksen.
Draamaa senkun lisäsi perjantaina aloitettu lakko: työtaistelua on kuvattu, kun mahdollisesta maalintekopaikasta annettua jalkapallo-ottelun vapaapotkua.
Talouskriisi taas on uutisoinnissa täyttänyt kaikki thrillerin tunnusmerkit. Kasvoton murhaaja (kriisi) uhkaa ja voimattomat viranomaiset (poliitikot) eivät pysty suojelemaan kansalaisia.
Tähän jännäriin on saatu mukavia sivujuonteita Suomen vakuusvaatimuksesta Kreikan lainatakausten osalta. Valitettavasti tämä on tosielämää. Sankari ei saavu selvittämään tilannetta.
Kirjallisuudessahan tämä asia kerrotaan siten, että kokematon diletantti yrittää ratkasta murhamysteeriä, mutta aiheuttaakin vahinkoa.
No mitä pahaa siinä on, että uutisia kerrotaan viihteellisesti? Ei sinällään mitään, jos siinä välittyisi todellista tietoa joukossa. Nyt väittyy äärimmäisen vähän.
Tarkemmin katsoen huomaa, että eivät itse raportoijatkaan usein ole kovin häävisti perillä asiosta. Ei työmarkkinakysymyksistä puhumattakaan kansainvällisen talouden toiminnasta. Sitä ei kannata vaatia, että skribenteiltä löytyisi ratkaisuja ongelmiin.
Edellämainitun lisäksi tämä "viihdeuutisointi" antaa kansalaisille sen kuvan, että näissä asioissa on kysymys, ihan oikeasti, näytelmästä tai ottelusta. Toisin sanoen ne eivät kosketa tosielämää. Tottakai osa ihmisistä passivoituu tai jopa passivoi itsensä, koska eihän leikistä kannata välittää.
Poliittisen toimijoiden osalta on nähtävissä, ensinnäkin vastuunsa kantavien päättäjien osalta selvää jäykistymistä: herkeämätön viihdeuutisointi lyttää heidän kaikki yrityksensäkin vaikkapa lisätä rahoituslaitosten sääntelyä huonoksi yrityksiksi tai amatöörien puuhasteluksi.
Niin, valitettavasti, traaman nostattaminen näkyy myös osakemarkkinoilla. Vaikka eihän siinä mitään järkeä olisisikaan. Ylidramaattinen "jännitysuutisointi" syventää taloukriisin vaikutuksia.
Kriisin näyttäminen viihteenä on myös antanut tilaa kaiken maailman populistisille helppoheikeille: ratkaisu kansalaisia koskettaviin ongelmiin löytyy vähemmistöistä ja ulkomaailmasta. Halutaan kärpetyä ja näivettyä omiin oloihin sen jälkeen kun kaikki maahanmuuttajat on ajettu pois.
Lisäksi sekä talouskriisin ja työmarkkina kiistojen osalta on osassa päätöksentekijöissä nähtävissä "pallo maaliin ja nimi lehteen" -henkeä. Toisin sanoen ollaan valmiita hurjiinkin päätökseen, kun draama vaatii sitä.
Ei tiedoitusvälinetten, toimittajista puhumattakaan, tarkoitus varmaan ole saada asioita sypykkään. Mutta, kaikella kunnioituksella, välillä tuntuu siltä, että urheilutoimitus on levittäytynyt myös talous- ja poliittisen toimituksen puolelle. Merkillistä koohotusta.
Tästä koohotuksesta saavat sitten "tavalliset kaduntallaajat" kärsiä kohonneina hintoina ja kasvavana työttömyytenä.
Veikkausliigan voittaja on ratkennut parisen viikkoa sitten. Mestaruuden ottaa, 24. kerran seurahistoriassaan Helsingin Jalkapalloklubi.
Sen sijaan himmeimistä mitlleista käydään tiukkaa kamppailua Hongan, Turun Interin ja Jyväskylän Jalkapalloklubin kesken.
Kun joukkueilla on kaksi räntäsateista ottelua pelaamatta on Inter tiukimmin mitalissa kiinni: Aurajoen kaupungista tulevalla jengillä on 53 pistetta, kun Hongalla ja JJK:lla niitä on 51. Seuraavalla, 26.10. pelattavalla kierroksella Honka kohtaa Jaron, Jyväskylä IFK Mariehamnin ja Inter paikalliskilpailja Turun Palloseuran. Yhdelläkään näistä vastustajista ei ole mitään ihmeempää panosta näissä matseissa.
Voisi kuvitella, että TPS:lla olisi eniten motiivia pilata saman kaupungin joukkueen mitallijuhlat. Saattaakin olla niin, että ennen viimestä kierrosta JJK on sarjakakkosena ja Honka -kolmosena. Ratkaisut jäävät 29.10. pelattavaviin matseihin. Honka matkaa IFK Mariehamnin vieraaksi, pisteet eivät irtoa helposti "meren takaa". Tasapelin espoolaissakki vähintään ottaa.
Mitaleitten lopullinen kohtalo ratkeaa, kierroksen herkkupalassa Inter - JJK. Jos ennustus pitää kutinsa edellisen kierroksen osalta on Jyväskylän Jalkapalloklubilla tässä vaihessa 54 pistettä ja Interillä 53. Honka noussee IFK:n vieraana 55 tai 57 pojoon.
Ennustus tästä asetelmasta: 1. Helsingin Jalkapalloklubi 2. JJK 3. Honka 4. Inter.
Jaatinen Julistaa
Minä sanon, että jos jostakin tulis semmonen ihminen, jonka päätä ei olis kokonansa tällä koohotuksella sekotettu. Meinaan, että se ymmärtäs mailman menosta muuta kuin sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin sanon minä, että se ihmettelis.
Tuntematon sotilas (alikersantti Urho Lahtinen)
16 lokakuuta, 2011
TANNERIN TÖMINÄÄ
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta Väinö Tannerin (1881-1966) syntymästä. Tanner on yksi Suomen merkittävämpiä poliitkkoja. Väinö Tanner oli useassa avainasemissa tasavallan kohtalonvuosina.
Suomen itsenäisyyden kynnyksellä Tanner oli senaattori Oskari Tokoin senaatissa valtion varoista vastaavana senaattorina. Sisällissodasta, jota piti tragediana, hän yritti pysytellä sivussa, mutta sai äärioikeiston ja -vasemmiston vihat niskaansa.
Talvisodan aikana Väinö Tanner kantoi vastuuta ulkoministerinä ja jatkosodan aikaan valtiovarainministerinä. Tannerin ansiona voidaan pitää sitä, että valtaosa tasavallan työväestä näki Suomen puolustamisen arvoisena maana.
Tässä on havaittavissa jatkumo: tämä johtava sosiaalidemokraati korosti vuonna 1937 nimitetyssä Cajanderin hallituksessa nimen omaan sosiaalisen tasauksen merkitystä saaden "isänmaallisten" piirien raivon osakseen. Tässäkin asiassa järkkymätön Tanner korosti kansakunnan yhtenäisyyttä: myös työväellä tuli olla isänmaa, jonka kokea puolustamisen arvoiseksi.
Sotien aikaisena ministerinä Väinö Tanner edusti johdonmukaisesti pyrkimystä mahdollisimman nopeaan rauhaan Neuvostoliiton kanssa.
"Synnit" kansakunnan yhtenäistäjänä olivat Neuvostoliiton mielestä liian suuret ja kotikommunistien sekä avuliaitten Maalaisliittolaisten tukemana Tanner tuomittiin yhtenä sotarikollisena viideksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan.
Vielä vankilasta vapauduttuaan Väinö Tanner valittiin eduskuntaan kahteenkin otteeseen: 1951-1954 ja 1957 - 1962. Eduskunta ei ollut tälle kiistellylle poliitikolle outo paikka olihan hän ollut kansanedustuslaitoksen jäsenenä 1907 - 1911, 1914 - 1917, 1919 - 1927 ja 1930 - 1945.
Tanner valittiin vielä hajoamispisteessä olevan SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 1957 jona hän toimi vuoteen 1963 saakka. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajuus oli Väiskille toinen keikka. Ensimmäinen ajoittui vuosiin 1918-1926. Toinen kerta oli liikaa ikääntyneelle valtiomiehelle, hän ei pystynyt eikä jaksanut estää SDP:n repeämistä.
Tanner tunnettiin myös laaja-alaisena osuuskauppamiehenä: Osuusliike Elannon toimitusjohtajuuden ohella hän oli Kansainvälisen Osuustoimintaliiton presidentti vuodet 1927 - 1945. Osuustoiminnassa Väinö Tanner näki mahdollisuuden käytännössä parantaa vähäväkisen kansanosan asemaa omin voimin.
Tanner kirjoitti ja käänsi useita teoksia: käännöstyöt olivat politiikkaa ja osuustoimntaa sekä filosofiaa käsittelviä. Väinö Tannerin muistelmateoksista useat ovat aivan erinomaisia dokumenttejä ja ajankuvauksia. Mainittakoon vaikkapa vankilassa kirjoitettu vuonna 1947 ilmestynyt "Näin Helsingin kasvavan."
Tästä valtiomiehestä on julkaistu hyllymetreittäin kirjoja, joista kattavin esitys on Jaakko Paavolaisen suurtyö Tanner I - IV.
Kuluvana vuonna, ikäänkuin 130-vuotisjuhlien kunniaksi, julkaistiin Yhdysvalloista löytyneet vuosien 1943-1944 päiväkirjat. Muistiinpanot käsittelevät jatkosodan lopettamiseen johtaneita aikoja, jolloin Tanner toimi Linkomiehen hallituksen valtionvarainministeinä. Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen toimittama teksti kuvaa noiden Suomen kohtalonhetkien tapahtumia karulla tavalla Väinö Tannerin näkövinkkelistä.
Väinö Tanner oli Neuvostoliiton ja suomalaisten kommunistien demonisoima "oikeistodemari". Voi ollakin, että Tanner oli talouspolitiikassaan aika vanhanaikainen: hän oli tiukan rahanarvon kannattaja, joka kammoksui julkisen sektorin holtitonta paisuttamista.
Sosialisti tämä juristi joka tapauksessa oli. Väinö kannatti sosiaalista tasausta ja kannatti osuustoimintaa, kuten jo edellä mainittiin, mahdollisuutena köyhälle kansalle.
Oltiin Tannerin talous- tai vaikka ulkopolitiikasta mitä mieltä tahansa, jokaisen on annettava hänelle tunnustusta kansanvallan puolustajana.
Väinö Tanner oli johdonmukaisesti sekä vasemmalta, että oikealta tulevia äärisuuntauksia vastaan. Täysin järkkymättä ja pelotta.
Kansanvallan arvostaminen ja puolustaminen on sellaista "tannerilaisuutta" josta sopii ottaa kaikken suomalalisten mallia.
Kyllähän tässä vähän kade saa olla: naapurimme Ruotsi nousee 1-2 tappioasemasta Hollantia vastaan 3-2 voitoon ja pääsee suoraan EM-kisoihin. Viro karsii lohkokakkosena jatkopaikasta. Arpa heittää vastaan, etukäteen helpoimman vastuksen, Irlannin.
Ruotsalaisten venymiseen me olemme jo tottuneet. Mutta se, että tähän asti Suomea heikompana jalkapallomaana pidetty Viro pääsee jatkokarsinoihin tuntuu jotenkin oudolta.
Muistakaamme kuitenkin, että jalkapallossa on turha vedota onneen, ei ole oikeasti "Hannuhanhia", on joukkueita, jolla on menstymisen perinne.
Tuohon asemaan pääsee vain pelaamalla paremmin. Suomen peli on antanut, jonkinlaisia, lupauksia. Pidetään kuitenkin mielessä se tosiseikka, että EM-karsinnat menivät sijoituksen puolesta (4.) ihan pipariksi, eikä karsinnat (vai pitäisikö sanoa kärsinnät) päättänyt maalittomaan tasapeliin päättynyt Unkari -kamppailu mitään iloista katsottavaa ollut.
Tie on pitkä ja kivinen: maailmanmestaruuskisojen karsintoihin voi Huuhkajajengi lähteä paineetta. Pisteitä olisi kuitenkin hyvä ottaa, koska tuo lohkomenestys vaikutaa niihin arvontakoreihin, joihin Suomi sijoitetaan tulevaisuudessa.
MM-karsinnassa ei ole yhtään ilmaista pistettä tiedossa, vastaan asettuvat Espanja, Ranska, Valko-Venäjä ja Georgia. Pahimmillaan tuloksena voi olla lohkon jumbosija.
Jaatinen Julistaa:
Arvostakamme itse suomalaista demokratiaa. Vuodesta 1905 jatkunut kansanvaltainen perinne on kansallisen ylpeyden aihe. Ei hukata sitä vihapuheiden ja keltaisen journalismin alle.
Suomen itsenäisyyden kynnyksellä Tanner oli senaattori Oskari Tokoin senaatissa valtion varoista vastaavana senaattorina. Sisällissodasta, jota piti tragediana, hän yritti pysytellä sivussa, mutta sai äärioikeiston ja -vasemmiston vihat niskaansa.
Talvisodan aikana Väinö Tanner kantoi vastuuta ulkoministerinä ja jatkosodan aikaan valtiovarainministerinä. Tannerin ansiona voidaan pitää sitä, että valtaosa tasavallan työväestä näki Suomen puolustamisen arvoisena maana.
Tässä on havaittavissa jatkumo: tämä johtava sosiaalidemokraati korosti vuonna 1937 nimitetyssä Cajanderin hallituksessa nimen omaan sosiaalisen tasauksen merkitystä saaden "isänmaallisten" piirien raivon osakseen. Tässäkin asiassa järkkymätön Tanner korosti kansakunnan yhtenäisyyttä: myös työväellä tuli olla isänmaa, jonka kokea puolustamisen arvoiseksi.
Sotien aikaisena ministerinä Väinö Tanner edusti johdonmukaisesti pyrkimystä mahdollisimman nopeaan rauhaan Neuvostoliiton kanssa.
"Synnit" kansakunnan yhtenäistäjänä olivat Neuvostoliiton mielestä liian suuret ja kotikommunistien sekä avuliaitten Maalaisliittolaisten tukemana Tanner tuomittiin yhtenä sotarikollisena viideksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan.
Vielä vankilasta vapauduttuaan Väinö Tanner valittiin eduskuntaan kahteenkin otteeseen: 1951-1954 ja 1957 - 1962. Eduskunta ei ollut tälle kiistellylle poliitikolle outo paikka olihan hän ollut kansanedustuslaitoksen jäsenenä 1907 - 1911, 1914 - 1917, 1919 - 1927 ja 1930 - 1945.
Tanner valittiin vielä hajoamispisteessä olevan SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 1957 jona hän toimi vuoteen 1963 saakka. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajuus oli Väiskille toinen keikka. Ensimmäinen ajoittui vuosiin 1918-1926. Toinen kerta oli liikaa ikääntyneelle valtiomiehelle, hän ei pystynyt eikä jaksanut estää SDP:n repeämistä.
Tanner tunnettiin myös laaja-alaisena osuuskauppamiehenä: Osuusliike Elannon toimitusjohtajuuden ohella hän oli Kansainvälisen Osuustoimintaliiton presidentti vuodet 1927 - 1945. Osuustoiminnassa Väinö Tanner näki mahdollisuuden käytännössä parantaa vähäväkisen kansanosan asemaa omin voimin.
Tanner kirjoitti ja käänsi useita teoksia: käännöstyöt olivat politiikkaa ja osuustoimntaa sekä filosofiaa käsittelviä. Väinö Tannerin muistelmateoksista useat ovat aivan erinomaisia dokumenttejä ja ajankuvauksia. Mainittakoon vaikkapa vankilassa kirjoitettu vuonna 1947 ilmestynyt "Näin Helsingin kasvavan."
Tästä valtiomiehestä on julkaistu hyllymetreittäin kirjoja, joista kattavin esitys on Jaakko Paavolaisen suurtyö Tanner I - IV.
Kuluvana vuonna, ikäänkuin 130-vuotisjuhlien kunniaksi, julkaistiin Yhdysvalloista löytyneet vuosien 1943-1944 päiväkirjat. Muistiinpanot käsittelevät jatkosodan lopettamiseen johtaneita aikoja, jolloin Tanner toimi Linkomiehen hallituksen valtionvarainministeinä. Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen toimittama teksti kuvaa noiden Suomen kohtalonhetkien tapahtumia karulla tavalla Väinö Tannerin näkövinkkelistä.
Väinö Tanner oli Neuvostoliiton ja suomalaisten kommunistien demonisoima "oikeistodemari". Voi ollakin, että Tanner oli talouspolitiikassaan aika vanhanaikainen: hän oli tiukan rahanarvon kannattaja, joka kammoksui julkisen sektorin holtitonta paisuttamista.
Sosialisti tämä juristi joka tapauksessa oli. Väinö kannatti sosiaalista tasausta ja kannatti osuustoimintaa, kuten jo edellä mainittiin, mahdollisuutena köyhälle kansalle.
Oltiin Tannerin talous- tai vaikka ulkopolitiikasta mitä mieltä tahansa, jokaisen on annettava hänelle tunnustusta kansanvallan puolustajana.
Väinö Tanner oli johdonmukaisesti sekä vasemmalta, että oikealta tulevia äärisuuntauksia vastaan. Täysin järkkymättä ja pelotta.
Kansanvallan arvostaminen ja puolustaminen on sellaista "tannerilaisuutta" josta sopii ottaa kaikken suomalalisten mallia.
Kyllähän tässä vähän kade saa olla: naapurimme Ruotsi nousee 1-2 tappioasemasta Hollantia vastaan 3-2 voitoon ja pääsee suoraan EM-kisoihin. Viro karsii lohkokakkosena jatkopaikasta. Arpa heittää vastaan, etukäteen helpoimman vastuksen, Irlannin.
Ruotsalaisten venymiseen me olemme jo tottuneet. Mutta se, että tähän asti Suomea heikompana jalkapallomaana pidetty Viro pääsee jatkokarsinoihin tuntuu jotenkin oudolta.
Muistakaamme kuitenkin, että jalkapallossa on turha vedota onneen, ei ole oikeasti "Hannuhanhia", on joukkueita, jolla on menstymisen perinne.
Tuohon asemaan pääsee vain pelaamalla paremmin. Suomen peli on antanut, jonkinlaisia, lupauksia. Pidetään kuitenkin mielessä se tosiseikka, että EM-karsinnat menivät sijoituksen puolesta (4.) ihan pipariksi, eikä karsinnat (vai pitäisikö sanoa kärsinnät) päättänyt maalittomaan tasapeliin päättynyt Unkari -kamppailu mitään iloista katsottavaa ollut.
Tie on pitkä ja kivinen: maailmanmestaruuskisojen karsintoihin voi Huuhkajajengi lähteä paineetta. Pisteitä olisi kuitenkin hyvä ottaa, koska tuo lohkomenestys vaikutaa niihin arvontakoreihin, joihin Suomi sijoitetaan tulevaisuudessa.
MM-karsinnassa ei ole yhtään ilmaista pistettä tiedossa, vastaan asettuvat Espanja, Ranska, Valko-Venäjä ja Georgia. Pahimmillaan tuloksena voi olla lohkon jumbosija.
Jaatinen Julistaa:
Arvostakamme itse suomalaista demokratiaa. Vuodesta 1905 jatkunut kansanvaltainen perinne on kansallisen ylpeyden aihe. Ei hukata sitä vihapuheiden ja keltaisen journalismin alle.
09 lokakuuta, 2011
HULLU KAPITALISMI MAAILMALLA TUHLAA ENEMMÄN KUIN TIENAA
Yksinkertainen taloudenpidon neuvo on se, että ei kuluta eikä ota lainaa enemmän kun on katetta maksaa. Näin on järkevää toimia. Mutta koko kansainvälinen kapitalismi toimii aivan toisella tavalla. Maailman taloudesta suuri osa pyörii pelkän luottamuksen varassa. Osakeiden arvoissa suurinman osan takaa ei löydy todellista tuotantoa. Vai sanoittaisiinko konkreettsia takuita.
Kun tämä edellä mainittu luottamus menee, nousee lainarahan hinta ja lopulta lainaaminen loppuu. Maailmassa on lähes koko palloa koskettava rahoituskriisi. Kärkevimmillään se on Kreikassa. Lainarahaa valtion toimintojen pyörittämiseen saa enään erityisjärjestelyin. Erittäin kovin ehdoin.
Kreikan kansalaiset eivät hyväksy leikkauksia. Se on ymmärrettävää. Toisin kun vieraan- ja tulevaisuudenpelkoiset oikeistopopulistit väittävät, kreikkalaiset eivät erityisesti halua siipellä suomalaisten tai saksalaisten veronmaksajien kustannuksella.
Tavallinen kreikkalainen kaduntallaaja on enimmäkseen syytön kansainväliseen rahoituskriisiin. Syntipukkeja kannattaa etsiä, jos niin haluaa, rahoituslaitosten johdosta sekä Kreikan kelvottomista poliitikoista ja virkamiehistä. Helleeni- kansalainen on hämmentynyt ja vihainen.
Koko maan vuodesta 1974 jatkuneen siviilivallan ajan rahaa on löytynyt. Jostain. Miksi nyt sitten ei löydy? Kreikkalaiset eivät voi ymmärtää. Kreikassa muodostui tuhoisa "maan tapa" verojen kiertämisestä ja korruptiosta. Kävi niin, että kun "herrat" eivät huolehtineet velvoitteistaan, niin ei sitten "kansa" niistä isommin huolta kantanut.
Nyt on seurannut totuuden hetki. Valitettavasti tässä ovat maksumihenä kreikkaliset palkansaajat. Syntyneessä tilanteessa on turha hakea vikapäätä. Talouskriisit johtuvat sääntelemättömästä markkinataloudesta.
Mitä seuraa jatkossa?
Nyt tulee ennustusta: Kreikka ei selviä veloistaan, maa laitetaan velkajärjestelyyn. Järjestelyn seurauksena osa Kreikan valtion veloista kirjataan alas. Pankit kärsivät ne luottotappioina. Erityisesti Ranskan ja Saksan valtiot joutuvat tukemaan, "pääomittamaan", pankkeja estääkseen niiden kaatumisen ja kriisin pahenevan leviämisen reaalitalouden puolelle.
Euroopan Unionissa tullaan kiistelemään, erityisesti Ranskan yllyttämänä, siitä maksetaanko pankkituki valtioiden vai Unionin yhteisen kriisirahaston kassasta. Sitten vain toivotaan, että työttömyys ei kasva ja investoinnit pysyvät käynnissä.
Seuraavaksi seuraa toiveita: Jatkossa tarvitaan tarkempaa sääntelyä ja läpinäkyvyyttä. Valtioiden tasolla huomattavasti tehokkaampaa verojen keräämistä ja harmaan- sekä mustan talouden kitkemistä.
Rahoituslaitoksilta on syytä vaatia suurempaa avoimuutta sekä niiltä tulee periä veroluontoisia maksuja älyttömämpien offensiivien karsimiseksi. Nykyajan inkvisiition, luottoluokituslaitosten, toiminnasta tulee säätää kansainvälisesti nykyistä tarkemmin.
Vain tyhmä toistaa virheensä moneen kertaan. Näin on kuitenkin toimittu antamalla markkinoiden toimia lähes sääntelemättömästi. Tulisi jo lopultakin uskoa, että valvomaton markkinatalous ei palvele kenenkään etua. Ei pääoman, eikä työn etua.
Pikavoittojen tavoittelun tie on nyt kertakaikkiaan loppuun kuljettu.
Jalkapallomaajoukkue Huuhkajien onneton EM- karsinta lähestyy loppuaan. Onneton siksi, että lohkon neljäs tila, vieläpä selvällä piste-erolla kolmanneksi tulevaan Unkariin on lähellä pohjanoteerausta.
Tämä erityisesti kun vielä tiedetään se, että etelänaapurimme Viro on pelannut sensaatiomaisen hyvin. Parhaimmillaan kielisukulaisemme pelaavat lohkonsa kakkosena jatkokarsinnat.
On toki myönnettävä, että Suomen peli on parantuntunut peli peliltä uuden valmentajan, Mixu Paatelaisen, luotsatuksessa. Hyvä peli tai kamppailun hallinta, niinkuin Ruotsia vastaan, ei riitä, jos tuloksena on tappio. Pallot on saatava paikoista häkkiin, maalintekijän nimi lehteen ja Suomelle kolme pistettä lisää.
Huuhkajat pelaavat viimeisen karsintaottelunsa ensi tiistaina lokakuun 11. Unkarin vieraana. Pirteä peli, vähintään kolme maalia sekä yhtä monta pistettä jättäisivät paremman maun muuten huonosti sujuneista karsinnoista.
Jaatinen Julistaa:
Analyytikot ja ekonomistit puhuvat markkinoista kuin ne olisivat ihmisiä. Markkinat säikähtävät, markkinat reagoivat, markkinat pettyvät, markkinat innostuvat. Syntyy vaikutelma, että markkinat ovat kuin murrosikäinen, joka ylireagoi, paisuttelee, loukkaantuu, riehaantuu ja ottaa kantaa samalla intensiteetillä kaikkeen, oksan katkeamisesta maanvuöryyn. Ei ole ihme, että pelkäämme markkinoita. Ei markkinoille voi mennä sanomaan, että älkää nyt jumalauta innostuko tommosesta kännytkästä, joka kyllä mielellään navigoi mummolaan ja järjestää perheen valokuvat, mutta jolla on hieman vaikea soittaa puhelua. Ei murrosikäiselle mennä järkeä puhumaan, sille annetaan käteistä ja sata metriä etumatkaa.
(Romaanihenkilö Jukka Hopeaniemi Kari Hotakaisen kirjassa Jumalan sana)
Kun tämä edellä mainittu luottamus menee, nousee lainarahan hinta ja lopulta lainaaminen loppuu. Maailmassa on lähes koko palloa koskettava rahoituskriisi. Kärkevimmillään se on Kreikassa. Lainarahaa valtion toimintojen pyörittämiseen saa enään erityisjärjestelyin. Erittäin kovin ehdoin.
Kreikan kansalaiset eivät hyväksy leikkauksia. Se on ymmärrettävää. Toisin kun vieraan- ja tulevaisuudenpelkoiset oikeistopopulistit väittävät, kreikkalaiset eivät erityisesti halua siipellä suomalaisten tai saksalaisten veronmaksajien kustannuksella.
Tavallinen kreikkalainen kaduntallaaja on enimmäkseen syytön kansainväliseen rahoituskriisiin. Syntipukkeja kannattaa etsiä, jos niin haluaa, rahoituslaitosten johdosta sekä Kreikan kelvottomista poliitikoista ja virkamiehistä. Helleeni- kansalainen on hämmentynyt ja vihainen.
Koko maan vuodesta 1974 jatkuneen siviilivallan ajan rahaa on löytynyt. Jostain. Miksi nyt sitten ei löydy? Kreikkalaiset eivät voi ymmärtää. Kreikassa muodostui tuhoisa "maan tapa" verojen kiertämisestä ja korruptiosta. Kävi niin, että kun "herrat" eivät huolehtineet velvoitteistaan, niin ei sitten "kansa" niistä isommin huolta kantanut.
Nyt on seurannut totuuden hetki. Valitettavasti tässä ovat maksumihenä kreikkaliset palkansaajat. Syntyneessä tilanteessa on turha hakea vikapäätä. Talouskriisit johtuvat sääntelemättömästä markkinataloudesta.
Mitä seuraa jatkossa?
Nyt tulee ennustusta: Kreikka ei selviä veloistaan, maa laitetaan velkajärjestelyyn. Järjestelyn seurauksena osa Kreikan valtion veloista kirjataan alas. Pankit kärsivät ne luottotappioina. Erityisesti Ranskan ja Saksan valtiot joutuvat tukemaan, "pääomittamaan", pankkeja estääkseen niiden kaatumisen ja kriisin pahenevan leviämisen reaalitalouden puolelle.
Euroopan Unionissa tullaan kiistelemään, erityisesti Ranskan yllyttämänä, siitä maksetaanko pankkituki valtioiden vai Unionin yhteisen kriisirahaston kassasta. Sitten vain toivotaan, että työttömyys ei kasva ja investoinnit pysyvät käynnissä.
Seuraavaksi seuraa toiveita: Jatkossa tarvitaan tarkempaa sääntelyä ja läpinäkyvyyttä. Valtioiden tasolla huomattavasti tehokkaampaa verojen keräämistä ja harmaan- sekä mustan talouden kitkemistä.
Rahoituslaitoksilta on syytä vaatia suurempaa avoimuutta sekä niiltä tulee periä veroluontoisia maksuja älyttömämpien offensiivien karsimiseksi. Nykyajan inkvisiition, luottoluokituslaitosten, toiminnasta tulee säätää kansainvälisesti nykyistä tarkemmin.
Vain tyhmä toistaa virheensä moneen kertaan. Näin on kuitenkin toimittu antamalla markkinoiden toimia lähes sääntelemättömästi. Tulisi jo lopultakin uskoa, että valvomaton markkinatalous ei palvele kenenkään etua. Ei pääoman, eikä työn etua.
Pikavoittojen tavoittelun tie on nyt kertakaikkiaan loppuun kuljettu.
Jalkapallomaajoukkue Huuhkajien onneton EM- karsinta lähestyy loppuaan. Onneton siksi, että lohkon neljäs tila, vieläpä selvällä piste-erolla kolmanneksi tulevaan Unkariin on lähellä pohjanoteerausta.
Tämä erityisesti kun vielä tiedetään se, että etelänaapurimme Viro on pelannut sensaatiomaisen hyvin. Parhaimmillaan kielisukulaisemme pelaavat lohkonsa kakkosena jatkokarsinnat.
On toki myönnettävä, että Suomen peli on parantuntunut peli peliltä uuden valmentajan, Mixu Paatelaisen, luotsatuksessa. Hyvä peli tai kamppailun hallinta, niinkuin Ruotsia vastaan, ei riitä, jos tuloksena on tappio. Pallot on saatava paikoista häkkiin, maalintekijän nimi lehteen ja Suomelle kolme pistettä lisää.
Huuhkajat pelaavat viimeisen karsintaottelunsa ensi tiistaina lokakuun 11. Unkarin vieraana. Pirteä peli, vähintään kolme maalia sekä yhtä monta pistettä jättäisivät paremman maun muuten huonosti sujuneista karsinnoista.
Jaatinen Julistaa:
Analyytikot ja ekonomistit puhuvat markkinoista kuin ne olisivat ihmisiä. Markkinat säikähtävät, markkinat reagoivat, markkinat pettyvät, markkinat innostuvat. Syntyy vaikutelma, että markkinat ovat kuin murrosikäinen, joka ylireagoi, paisuttelee, loukkaantuu, riehaantuu ja ottaa kantaa samalla intensiteetillä kaikkeen, oksan katkeamisesta maanvuöryyn. Ei ole ihme, että pelkäämme markkinoita. Ei markkinoille voi mennä sanomaan, että älkää nyt jumalauta innostuko tommosesta kännytkästä, joka kyllä mielellään navigoi mummolaan ja järjestää perheen valokuvat, mutta jolla on hieman vaikea soittaa puhelua. Ei murrosikäiselle mennä järkeä puhumaan, sille annetaan käteistä ja sata metriä etumatkaa.
(Romaanihenkilö Jukka Hopeaniemi Kari Hotakaisen kirjassa Jumalan sana)
18 syyskuuta, 2011
Pikkuhitlerit hioo hampaitaan
Tässä terveisiä Alla-Laholle ja muille varmistimien poistajille. Viimeksi ihmisoikeuksille on nauraskellut Venezuelan kommunistidiktaattori Hugo Chavez. Tällä kertaa asia esitetty niin loistavasti, että ei ole syytä kirjoittaa sitä uudelleen:
http://www.youtube.com/watch?v=5IvPIWzQcUY
Suomalaisen maajoukkuejalkapallon suurin ongelma on ollut viime aikoina ollut se, että pelaajat eivät ole saaneet riittävästi peliaikaa omissa joukkueissaa. Nyt on saatu hieman valoa tunnelin päähän. Eilen Mikael Forssel pääsi 70. minuutilla kentälle Englannin Mestaruussarjassa Leedsin paidassa.
Tilastomerkintöjä ei Miklun tilille kuitenkaan merkitty. Toinen Leedsin suomalainen Mika Väyrynen ei vielä päässyt tositoimiin.
Lauri Dalla Valle pääsi maalin makuun Skotlannin Valioliigassa. Hän teki Dundee Unitedille. Suomalaispuolustaja Juhani Ojala teki joukkeensa, Young Boysien 1-0 johto-osuman. Sveitsin liigassa nähtiinkin todellinen teurastus Ojalan edustaman jengin teurastaessa vastustajansa Domdiderin 8-0.
Todellista huippupeliä pääsi seuraamaan Jukka Raitala Espanjan Liigan Osasunan puolustajana.Raitala pelasi,myöskin teurastuspelissä, nyt häviävänä osapuolena. Barcelona pieksi Osastunan peräti 8-0.
Oppia tämäkin.
Oppia tarvitaankin, ei Huuhkajaparvi vielä ole läheskään riittävän leveä, eikä kova. Teemu Pukilla on tänään sauma päästä kentälle, Euroopan toiseksi parhaassa, liigassa, Bundesliigassa.
Pukin jengi, Schalke, kohtaa liigan talousjättiläisen Bayern Münchenin. Teemu tarvitsee peliaikaa, sillä Pukin otteita kaivataan kipeästi maajoukkueemme hyökkäykseen. Onneksi Mixu Paatelaisella on työrauha ja aikaa EM 2016-projektiin.
Jaatinen Julistaa:
One murder makes a villain. Million makes a Hero. Numbers sanctify
Monsieur Verdoux (Charlie Chaplin)
http://www.youtube.com/watch?v=5IvPIWzQcUY
Suomalaisen maajoukkuejalkapallon suurin ongelma on ollut viime aikoina ollut se, että pelaajat eivät ole saaneet riittävästi peliaikaa omissa joukkueissaa. Nyt on saatu hieman valoa tunnelin päähän. Eilen Mikael Forssel pääsi 70. minuutilla kentälle Englannin Mestaruussarjassa Leedsin paidassa.
Tilastomerkintöjä ei Miklun tilille kuitenkaan merkitty. Toinen Leedsin suomalainen Mika Väyrynen ei vielä päässyt tositoimiin.
Lauri Dalla Valle pääsi maalin makuun Skotlannin Valioliigassa. Hän teki Dundee Unitedille. Suomalaispuolustaja Juhani Ojala teki joukkeensa, Young Boysien 1-0 johto-osuman. Sveitsin liigassa nähtiinkin todellinen teurastus Ojalan edustaman jengin teurastaessa vastustajansa Domdiderin 8-0.
Todellista huippupeliä pääsi seuraamaan Jukka Raitala Espanjan Liigan Osasunan puolustajana.Raitala pelasi,myöskin teurastuspelissä, nyt häviävänä osapuolena. Barcelona pieksi Osastunan peräti 8-0.
Oppia tämäkin.
Oppia tarvitaankin, ei Huuhkajaparvi vielä ole läheskään riittävän leveä, eikä kova. Teemu Pukilla on tänään sauma päästä kentälle, Euroopan toiseksi parhaassa, liigassa, Bundesliigassa.
Pukin jengi, Schalke, kohtaa liigan talousjättiläisen Bayern Münchenin. Teemu tarvitsee peliaikaa, sillä Pukin otteita kaivataan kipeästi maajoukkueemme hyökkäykseen. Onneksi Mixu Paatelaisella on työrauha ja aikaa EM 2016-projektiin.
Jaatinen Julistaa:
One murder makes a villain. Million makes a Hero. Numbers sanctify
Monsieur Verdoux (Charlie Chaplin)
09 syyskuuta, 2011
Rautaneito, Rukoilijasirkka ja Saksilainen uutta potkua Heville?!
NWOBHM. Mitä ihmettä se nyt on? Now wise Obama Barack Hired Monkey? Ei vaan: New Wave Of British Heavy Metal. Siis musiikinlaji. Homma ajoittuu 1970-1980 -lukujen vaihteeseen. Heavy rock eli murheellista kauttaan.
Monet lajin uranuurtajat olivat lopettaneet tai huonossa hapessa. Black Sabbath ja Uriah Heep olivat pahasti väsähtäneitä. Jytäorkesteriksi luettavista ryhmistä Deep Purple oli lopettanut. Purplen jälkeläisenä syntynyt Rainbow oli tehnyt pari - kolme albumia kunnon jytinää. Ronnie James Dion toimiessa vokalistina ryhmä julkaisi teokset Ritchie Blackmores Rainbow, Rising ja Long Live rock and roll. Varsinkin tuo keskimmäinen, Rising, on klassikkotavaraa. Sitten Dio ilmeisesti hermostui Blackmoreen ja lähti lätkimään. Rainbow siirtyi aimo askeleen pop-musikkia kohti.
Toisaalla punk-yhtyeet rokkasivat uudelle, nuorelle yleisölle klubeissa. Heavy oli enimmäkseen vanhaa, väsynyttä ja tylsää. Uutta tekijää ja verta kaivattiin kipeästi. Onneksi oli sentään pari kokeneenpaakin, nuoren soittajapolven esikuvaksi kelpaavaa bändiä: Judas Priest, 1970-luvun puolessavälissä ensimmäisen levynsä julkassut ryhmä ja Motörhead. Motörheadia johti, jo hippijytäbändi Hawkwindissä taitonssa näyttänyt, Lemmy Kilmister. Lemmy oli vuonna 1945 syntynyt rockveteraani.
NWOBM ei ollut mikään yhtenäinen musiikillinen kuvio. Olipahan vain uusi kategoria, johon laitettiin uuden polven raskaamman puolen rockin soittajia erotukseksi vanhoista tai manan majalle menneistä metallin kolistelijoita.
Tottakai uudet metalliryhmät haluttiin myös separoida uuden aallon, punkin jälkeläisbändeistä. Uuden Aallon Brittiläisiksi Hevimetallibändeiksi (UABH) luettiin mm. Diamond Head, Samson, Praying Mantis, Angel Witch ja Quartz.
Näitä ei paljon Suomessa tunneta, eikä kyllä Britanniassakaan Vaikka kyseessä on ihan levyttäneet ryhmät. Tietyllä varauksella tähän ryhmään kuuluu Girlschool, joka oli aikalaisille edellisiä tutumpi. Tunnetuin biisi lienee "Emergengy".
Ensimmäisenä melkoisen suurta suosiota pääsi UABH-ryhmistä nauttimaan Saxon, jonka vuonna 1980 ilmestynyt kakkosalbumi "Wheels of Steel" nousi brittilistan viidenneksi. Tämän sijoituksen sai myös Saxonin 1982 ilmestynyt liveäänitys "The Eagle has landed." Pari vuotta eteenpäin Saxon sai pari mukavaa listasijoitusta pitkäsoitoilleen, mutta NWOBM-liikkeen hiipuessa ryhmän myös suosio hiipui.
Näin siitä huolimatta, että Saxon siirryi pienehkön ranskalaisen yhtiön, Carrieren, leivistä suuren EMI:n talliin.
Tai ehkä juuri siksi: kopla siloitteli soundiaan Yhdysvaltain markkinoita varten. No ei tullut uusia faneja ja vanhatkaan eivät tykänneet.
Saxon sai kenkää EMI:lta 1988. Mutta on jatkanut näihin päiviin asti kiertamistä ja levyttämistä. Bändi on nähty useasti Suomessakin.
Ensimmäinen Pohjolan vierailu on bändin huippuajoita.Vuoden 1981 Oulun Kuusrock-festivaaleilla saatiin kuulla Brittiheavyn uusia tuulia.Ammattitaito tunnustettiin. Tyyli oli suomalaisille vieras: laulusolisti Biff Byfordin "hassut ihonmyötäiset housut" olivat hämmästelyn aiheena.Saxonin viimeisin äänite on kuluvalta vuodelta "Call of arms."
Jos NWOBM-bändeistä puhutaan niin kyllähän se todellinen lippulaiva on Iron Maiden. Vaikka joillekin voi tulla yllätyksenä se, että 1970-1980 vuosikymmenten vaihteessa Saxon oli suositumpi ryhmä tai ainakin kamppaili Maidenin kanssa tasapuolisesti suosiosta.
Nopeasti tämän jälkeen Iron Maidenin suosio on nousi ihan omiin lukemiinsa. Pankin Maiden räjäytti vuoden 1982 kolmoslevyllään " The Number of the beast". 'Tällä julkaisulla Iron Maidenissa ensiesiintymisensä teki Samsonista kaapattu laulusolisti Bruce Dickinsson. Kahdella ensimmäisellä levyllä, Iron Maiden ja Killers, laulanut Paul Di´Anno sai lähteä ryyppäämisen vuoksi.
The Number of the beast oli todellinen läpimurto: Brittilistalla levy nousi ykköseksi asti. Albumi oli kansalivälinen listamenestys. Yhdysvalloissa Beast oli Billboardin listalla 33. joka on paljon heavy metal levylle. Erityisen paljon, kun muistetaan, että levyn nimi viittaa raamatun ilmestyskirjaan. Sillä keinoin pääsee Yhdysvaltain uskonnollisessa äärioikestossa "Saatanan bändin" maineeseen. Tälläisten ryhmien levyjä ei suinkaan otettu myyntiin läheskään kaikkiin liikkeisiin.
Totta kai The Number of the beast oli suosittu Suomessakin. Tuon levyn myötä Heavy tai Hevi, niinkuin sanottiin, nousi uuteen arvostukseen. Moni joka tähän asti oli pitänyt metallimusaa vähämielisten tai ainakin vanhojen pierujen musiikkina, löysi raskaan rokkauksen.
Iron Maidenin ja muidenkin NWOBHM -bändien saama huomio vaikutti yleensäkin metallimusan saamaan arvostukseen. Nyt taas kehtasi kuunnella ja sanoa kuuntelevansa Heviä.
Ei tietenkään sovi kieltää, etteikö UABH-ryhmien esikuvien onnistuneet levytykset vaikuttaneet. Erityisesti vuonna 1980 julkaistut Judas Priestin "British Steel" ja Motörheadin "Ace of Spades" olivat mestariteoksia. Ne antoivat potkua ja esimerkkiä uudemmille ryhmille ja paransivat musiikinlajin mainetta. Sekä Judas Priest sekä Motörhead levyttävät edelleen laadukasta kamaa.
Ilman tätä sysätystä Heavy Metal olisi saattanut vajota pienen friikkiarmeijan musiikinlajiksi. Voidaankin sanoa, että NWOBHM esikuvineen mahdollisti nykyiset, kohtalaisen mukavaa suosiota nauttivat suomalaiset metalliryhmät: Amorphisin, Lordin, Soneta Arctican, Nightwishin, Children of Bodomin ja Stratovariuksen sekä monet muut.
Iron Maiden jatkaa vielä ja nauttii maassamme stadiontason suosiota.Sekin on Kuusrock vierailija, Rautaneito vieraili Oulussa vuotta Saxonia aiemmin, 1980. Arvostelut olivat tyrmääviä.Esimerkiksi, rockpoliisien julkaisu, Soundi kirjoitti: "Pöhöttyneistä dinosauruksista". Myöhemmin on ääni muuttunut kellossa.
Maidenin ja Saxonin osalta määre New Wave Of British Heavy Metal, NWOBHM, voidaan vaihtaa termiin OFOBHM, Old Farts Of British Heavy Metal.
Well anyway: Heavy metal thunder!
Moldovan Huuhkajat hoitivat mallikkasti. Hollanti oli liikaa. Ei Suomi ihan huono ollut. Ero maailman huippuihn on on tuo. Lopullisen niitin Suomelle antoi Perparim Hetemain kevyt ulosajo. Lokakuun 10. saapuu Huuhkajapesään Ruotsi, Zlatan Ibrahimoviceineen. Pisteet Suomelle?
Jaatinen Julistaa
"Silloin kun sekä kriitikot että oma mutsisi pitävät musastasi, peli on pelattu!"
Gene Simmons (Halim Witz)
Monet lajin uranuurtajat olivat lopettaneet tai huonossa hapessa. Black Sabbath ja Uriah Heep olivat pahasti väsähtäneitä. Jytäorkesteriksi luettavista ryhmistä Deep Purple oli lopettanut. Purplen jälkeläisenä syntynyt Rainbow oli tehnyt pari - kolme albumia kunnon jytinää. Ronnie James Dion toimiessa vokalistina ryhmä julkaisi teokset Ritchie Blackmores Rainbow, Rising ja Long Live rock and roll. Varsinkin tuo keskimmäinen, Rising, on klassikkotavaraa. Sitten Dio ilmeisesti hermostui Blackmoreen ja lähti lätkimään. Rainbow siirtyi aimo askeleen pop-musikkia kohti.
Toisaalla punk-yhtyeet rokkasivat uudelle, nuorelle yleisölle klubeissa. Heavy oli enimmäkseen vanhaa, väsynyttä ja tylsää. Uutta tekijää ja verta kaivattiin kipeästi. Onneksi oli sentään pari kokeneenpaakin, nuoren soittajapolven esikuvaksi kelpaavaa bändiä: Judas Priest, 1970-luvun puolessavälissä ensimmäisen levynsä julkassut ryhmä ja Motörhead. Motörheadia johti, jo hippijytäbändi Hawkwindissä taitonssa näyttänyt, Lemmy Kilmister. Lemmy oli vuonna 1945 syntynyt rockveteraani.
NWOBM ei ollut mikään yhtenäinen musiikillinen kuvio. Olipahan vain uusi kategoria, johon laitettiin uuden polven raskaamman puolen rockin soittajia erotukseksi vanhoista tai manan majalle menneistä metallin kolistelijoita.
Tottakai uudet metalliryhmät haluttiin myös separoida uuden aallon, punkin jälkeläisbändeistä. Uuden Aallon Brittiläisiksi Hevimetallibändeiksi (UABH) luettiin mm. Diamond Head, Samson, Praying Mantis, Angel Witch ja Quartz.
Näitä ei paljon Suomessa tunneta, eikä kyllä Britanniassakaan Vaikka kyseessä on ihan levyttäneet ryhmät. Tietyllä varauksella tähän ryhmään kuuluu Girlschool, joka oli aikalaisille edellisiä tutumpi. Tunnetuin biisi lienee "Emergengy".
Ensimmäisenä melkoisen suurta suosiota pääsi UABH-ryhmistä nauttimaan Saxon, jonka vuonna 1980 ilmestynyt kakkosalbumi "Wheels of Steel" nousi brittilistan viidenneksi. Tämän sijoituksen sai myös Saxonin 1982 ilmestynyt liveäänitys "The Eagle has landed." Pari vuotta eteenpäin Saxon sai pari mukavaa listasijoitusta pitkäsoitoilleen, mutta NWOBM-liikkeen hiipuessa ryhmän myös suosio hiipui.
Näin siitä huolimatta, että Saxon siirryi pienehkön ranskalaisen yhtiön, Carrieren, leivistä suuren EMI:n talliin.
Tai ehkä juuri siksi: kopla siloitteli soundiaan Yhdysvaltain markkinoita varten. No ei tullut uusia faneja ja vanhatkaan eivät tykänneet.
Saxon sai kenkää EMI:lta 1988. Mutta on jatkanut näihin päiviin asti kiertamistä ja levyttämistä. Bändi on nähty useasti Suomessakin.
Ensimmäinen Pohjolan vierailu on bändin huippuajoita.Vuoden 1981 Oulun Kuusrock-festivaaleilla saatiin kuulla Brittiheavyn uusia tuulia.Ammattitaito tunnustettiin. Tyyli oli suomalaisille vieras: laulusolisti Biff Byfordin "hassut ihonmyötäiset housut" olivat hämmästelyn aiheena.Saxonin viimeisin äänite on kuluvalta vuodelta "Call of arms."
Jos NWOBM-bändeistä puhutaan niin kyllähän se todellinen lippulaiva on Iron Maiden. Vaikka joillekin voi tulla yllätyksenä se, että 1970-1980 vuosikymmenten vaihteessa Saxon oli suositumpi ryhmä tai ainakin kamppaili Maidenin kanssa tasapuolisesti suosiosta.
Nopeasti tämän jälkeen Iron Maidenin suosio on nousi ihan omiin lukemiinsa. Pankin Maiden räjäytti vuoden 1982 kolmoslevyllään " The Number of the beast". 'Tällä julkaisulla Iron Maidenissa ensiesiintymisensä teki Samsonista kaapattu laulusolisti Bruce Dickinsson. Kahdella ensimmäisellä levyllä, Iron Maiden ja Killers, laulanut Paul Di´Anno sai lähteä ryyppäämisen vuoksi.
The Number of the beast oli todellinen läpimurto: Brittilistalla levy nousi ykköseksi asti. Albumi oli kansalivälinen listamenestys. Yhdysvalloissa Beast oli Billboardin listalla 33. joka on paljon heavy metal levylle. Erityisen paljon, kun muistetaan, että levyn nimi viittaa raamatun ilmestyskirjaan. Sillä keinoin pääsee Yhdysvaltain uskonnollisessa äärioikestossa "Saatanan bändin" maineeseen. Tälläisten ryhmien levyjä ei suinkaan otettu myyntiin läheskään kaikkiin liikkeisiin.
Totta kai The Number of the beast oli suosittu Suomessakin. Tuon levyn myötä Heavy tai Hevi, niinkuin sanottiin, nousi uuteen arvostukseen. Moni joka tähän asti oli pitänyt metallimusaa vähämielisten tai ainakin vanhojen pierujen musiikkina, löysi raskaan rokkauksen.
Iron Maidenin ja muidenkin NWOBHM -bändien saama huomio vaikutti yleensäkin metallimusan saamaan arvostukseen. Nyt taas kehtasi kuunnella ja sanoa kuuntelevansa Heviä.
Ei tietenkään sovi kieltää, etteikö UABH-ryhmien esikuvien onnistuneet levytykset vaikuttaneet. Erityisesti vuonna 1980 julkaistut Judas Priestin "British Steel" ja Motörheadin "Ace of Spades" olivat mestariteoksia. Ne antoivat potkua ja esimerkkiä uudemmille ryhmille ja paransivat musiikinlajin mainetta. Sekä Judas Priest sekä Motörhead levyttävät edelleen laadukasta kamaa.
Ilman tätä sysätystä Heavy Metal olisi saattanut vajota pienen friikkiarmeijan musiikinlajiksi. Voidaankin sanoa, että NWOBHM esikuvineen mahdollisti nykyiset, kohtalaisen mukavaa suosiota nauttivat suomalaiset metalliryhmät: Amorphisin, Lordin, Soneta Arctican, Nightwishin, Children of Bodomin ja Stratovariuksen sekä monet muut.
Iron Maiden jatkaa vielä ja nauttii maassamme stadiontason suosiota.Sekin on Kuusrock vierailija, Rautaneito vieraili Oulussa vuotta Saxonia aiemmin, 1980. Arvostelut olivat tyrmääviä.Esimerkiksi, rockpoliisien julkaisu, Soundi kirjoitti: "Pöhöttyneistä dinosauruksista". Myöhemmin on ääni muuttunut kellossa.
Maidenin ja Saxonin osalta määre New Wave Of British Heavy Metal, NWOBHM, voidaan vaihtaa termiin OFOBHM, Old Farts Of British Heavy Metal.
Well anyway: Heavy metal thunder!
Moldovan Huuhkajat hoitivat mallikkasti. Hollanti oli liikaa. Ei Suomi ihan huono ollut. Ero maailman huippuihn on on tuo. Lopullisen niitin Suomelle antoi Perparim Hetemain kevyt ulosajo. Lokakuun 10. saapuu Huuhkajapesään Ruotsi, Zlatan Ibrahimoviceineen. Pisteet Suomelle?
Jaatinen Julistaa
"Silloin kun sekä kriitikot että oma mutsisi pitävät musastasi, peli on pelattu!"
Gene Simmons (Halim Witz)
01 syyskuuta, 2011
Linnoituslaitteet purettava!
Pääkaupunkiseudulla on venäläisten vuosina 1914-1918 rakennuttamia linnoituslaiteitta. Juoksuhautoja, betonibunkkereita ja varastoja löytyy vieläkin muun muassa Vantaan Länsimäestä, Helsingin Pirkkolasta ja Kannelmäestä sekä Espoosta. Väitetään, että linnoituslaitteita on ollut rakentamassa kiinalaisia sotavankeja.
Linnotuslaitteet rakennettiin Venäjän ollessa ensimmäisessä maailmansodassa keisarillisen Saksan vihollinen. Laitteiden tuli turvata Helsinkiä ja sitä kautta Pietaria saksalisten hyökkäyksen varalta.
Valtaosa linnoituslaitteista on tuhottu ja rappeutunut. Osa on kuitenkin edelleen käytössä väestönsuojina. Vuodesta 1971 lähtien linnoituslaitteet on nimetty muinaisjäännöiksiksi, joita muinaismuistolaki suojaa.
Viime vuosisadan alussa maahamme rakennettiin linnoituslaitteita vieraan vallan toimesta. Nyt olemme rakentaneet itse henkisiä linnoituslaitteita muuta maailmaa vastaan. Yritetään suojautua pahalta maailmalta sulkemalla rajat ja kuvittelemalla, että Suomi voisi elää täysin itseriittoisena. Ollaan vieraan- ja tulevaisuuden pelkoisia. Äärimmillään tämä oirehtii rasismina ja naisvihana.
Nyt osa kansalaisista ja poliitikoista on kyllästynyt tähän, muka kaikken suomalaisten edustajana esiintyvään, "Aitosuomalaisuuteen".
Paavo Lipponen on käyttänyt voimakkaita puheenvuoroja kansainvälisen yhteistyön puolesta, ääriasenteita vastaan, Eilen painavan puheen piti pääministeri Jyrki Katainen. Katainen kysyi onko Suomesta tulossa itseensä käpertyvä pelkurimaa, joka ei luota siihen, että voimme pärjätä avoimessa kansainvälisessä yhteisössä.
Lisäksi pääministeri moitti äärimielipiteiden esittäjiä siitä, että mielipiteet eivät kanna vastuuta, koska ne ovat yksinkertaisia, mustaa tai valkoista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri, Paavo Arhinmäki on paheksunut maahanmuuttovastaisuudella eduskuntaan ratsastaneita edustajia sekä vaatinut heidän poliittiselta taustaryhmältään selkeää irtisanoutumista vihapuheesta.
Nämä puheenvuorot käykööt esimerkkinä vastuuta kantavien poliitikkojen hyvistä ja vahvoista kannanotoista. Muitakin löytyy.
Kansalaisten kyllästyminen suomalaisen identiteetin ahtaaseen muottiin määrittelijöihin näkyy vaikkapa sosiaalisen median erilaisina avoimuutta ja kansainvälitsyyttä korostavina ryhminä ja niiden suosiona.
Pääkaupunkia kiertävä osin betonista rakennettu linnoituslaite on julistetttu muinaisjäänökseksi neljäkymmentä vuotta sitten. Nyt on aika julistaa henkinen linnoituslaite, vieraan- ja tulevaisuudenpelko muinaisjäännökseksi.
Huuhkajaryhmä kohtaa huomenna perjantaina EM-karsintaottelussa kotikentällään Moldovan. Kummallakaan joukkueella ei ole mahdollisuuksia varsinaiseen lopputurnaukseen, mutta Suomella ainakin on näytön paikka.
Lähes vuosi sitten pelatussa karsinnan avausottelussa Moldova nöyryytti siipiveikkoja 2-0. Suomi on voittanut EM-karsinnoissa tasan kaksi ottelua: kahdesti jalkapallokääpiö San Marinon, toisessa ottelussa vieläpä nihkeästi 0-1.
Nyt on koston paikka Moldovalle. Mikään 1-0 ei riitä. Jos halutaan vähänkin palauttaa uskoa suomalaisiin maajoukkuepelaajiin ja maajoukkueeseemme yleensä vaaditaan vähintään 3-0 rökitystä. Mielummin 5-0.
Suomen valmentaja Mixu Paatelainen ei suostu arvuuttelemaan huomista kokoonpanoa, mutta voi ihmetellä suuresti jos kovatempoisia pelejä pelannut ja niissä onnistunut Teemu Pukki ei olisi avauksessa.
Toinen mahdollinen kärkimies, Miklu Forssell, kärsii pelituntuman puutteesta. Suomen kotiottelut jatkuvat ensi viikon tiistaina 6.9. kotiottelulla Hollantia vastaan. Lokakuun 7. Huuhkajien pesään saapuu, myös Hollannin lailla kivenkova Ruotsi.
Olisiko viisi pistettä liikaa vaadittu näistä kolmesta kotiottelusta?
Jaatinen Julistaa:
"Jos tappio tulee hyppään Itämereen betonisaappaat jalassa!"
Pasi Rautiainen, jalkapallovalmentaja
Linnotuslaitteet rakennettiin Venäjän ollessa ensimmäisessä maailmansodassa keisarillisen Saksan vihollinen. Laitteiden tuli turvata Helsinkiä ja sitä kautta Pietaria saksalisten hyökkäyksen varalta.
Valtaosa linnoituslaitteista on tuhottu ja rappeutunut. Osa on kuitenkin edelleen käytössä väestönsuojina. Vuodesta 1971 lähtien linnoituslaitteet on nimetty muinaisjäännöiksiksi, joita muinaismuistolaki suojaa.
Viime vuosisadan alussa maahamme rakennettiin linnoituslaitteita vieraan vallan toimesta. Nyt olemme rakentaneet itse henkisiä linnoituslaitteita muuta maailmaa vastaan. Yritetään suojautua pahalta maailmalta sulkemalla rajat ja kuvittelemalla, että Suomi voisi elää täysin itseriittoisena. Ollaan vieraan- ja tulevaisuuden pelkoisia. Äärimmillään tämä oirehtii rasismina ja naisvihana.
Nyt osa kansalaisista ja poliitikoista on kyllästynyt tähän, muka kaikken suomalaisten edustajana esiintyvään, "Aitosuomalaisuuteen".
Paavo Lipponen on käyttänyt voimakkaita puheenvuoroja kansainvälisen yhteistyön puolesta, ääriasenteita vastaan, Eilen painavan puheen piti pääministeri Jyrki Katainen. Katainen kysyi onko Suomesta tulossa itseensä käpertyvä pelkurimaa, joka ei luota siihen, että voimme pärjätä avoimessa kansainvälisessä yhteisössä.
Lisäksi pääministeri moitti äärimielipiteiden esittäjiä siitä, että mielipiteet eivät kanna vastuuta, koska ne ovat yksinkertaisia, mustaa tai valkoista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri, Paavo Arhinmäki on paheksunut maahanmuuttovastaisuudella eduskuntaan ratsastaneita edustajia sekä vaatinut heidän poliittiselta taustaryhmältään selkeää irtisanoutumista vihapuheesta.
Nämä puheenvuorot käykööt esimerkkinä vastuuta kantavien poliitikkojen hyvistä ja vahvoista kannanotoista. Muitakin löytyy.
Kansalaisten kyllästyminen suomalaisen identiteetin ahtaaseen muottiin määrittelijöihin näkyy vaikkapa sosiaalisen median erilaisina avoimuutta ja kansainvälitsyyttä korostavina ryhminä ja niiden suosiona.
Pääkaupunkia kiertävä osin betonista rakennettu linnoituslaite on julistetttu muinaisjäänökseksi neljäkymmentä vuotta sitten. Nyt on aika julistaa henkinen linnoituslaite, vieraan- ja tulevaisuudenpelko muinaisjäännökseksi.
Huuhkajaryhmä kohtaa huomenna perjantaina EM-karsintaottelussa kotikentällään Moldovan. Kummallakaan joukkueella ei ole mahdollisuuksia varsinaiseen lopputurnaukseen, mutta Suomella ainakin on näytön paikka.
Lähes vuosi sitten pelatussa karsinnan avausottelussa Moldova nöyryytti siipiveikkoja 2-0. Suomi on voittanut EM-karsinnoissa tasan kaksi ottelua: kahdesti jalkapallokääpiö San Marinon, toisessa ottelussa vieläpä nihkeästi 0-1.
Nyt on koston paikka Moldovalle. Mikään 1-0 ei riitä. Jos halutaan vähänkin palauttaa uskoa suomalaisiin maajoukkuepelaajiin ja maajoukkueeseemme yleensä vaaditaan vähintään 3-0 rökitystä. Mielummin 5-0.
Suomen valmentaja Mixu Paatelainen ei suostu arvuuttelemaan huomista kokoonpanoa, mutta voi ihmetellä suuresti jos kovatempoisia pelejä pelannut ja niissä onnistunut Teemu Pukki ei olisi avauksessa.
Toinen mahdollinen kärkimies, Miklu Forssell, kärsii pelituntuman puutteesta. Suomen kotiottelut jatkuvat ensi viikon tiistaina 6.9. kotiottelulla Hollantia vastaan. Lokakuun 7. Huuhkajien pesään saapuu, myös Hollannin lailla kivenkova Ruotsi.
Olisiko viisi pistettä liikaa vaadittu näistä kolmesta kotiottelusta?
Jaatinen Julistaa:
"Jos tappio tulee hyppään Itämereen betonisaappaat jalassa!"
Pasi Rautiainen, jalkapallovalmentaja
29 elokuuta, 2011
Suoraselkäinen mies
Valtioneuvos Harri Holkeri (1937-2011) haudattiin valtiollisin menoin viikonloppuna. Vainajaa luonnehdittiin monella kauniilla tavalla: isänmaalinen, suoraselkäinen ja kansainvälinen rauhanvälittäjä.
Kiistämättä Holkerin työskentely Pohjois-Irlannin rauhan hyväksi on merkittävä saavutus.
Tästä huolimatta Harri Holkeria parhaiten kuvaava adjektiivi on suoraselkäisyys, selkärankaisuus, rehellisyys. Tämä pelkästään ei tarkoita fyysistä suoraselkäisyyttä, jota sitäkin valtioneuvokselta löytyi, vaan sitä, että Holkeri piti kiinni periaatteistaan.
Valtioneuvos Holkerin merkittävin työ Suomen hyväksi tapahtui kotimaan politiikassa. Huipuksi tässä toiminnassa nousee Harrin toiminta tasavallan pääministerinä vuosina 1987-1991.
Merkille pantavaa Holkerin pääministerinuran alulle olivat sitä edeltävät tapauhtumat: Suomen pankissa työskennellyt Harri Holkeri osoitti tuota edellämainittua suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä kun ei alistunut porvaripuolueiden, Keskustapuolueen, RKP:n ja Kokoomuksen liike-elämän rahoittamaan ennen vaaleja solmimaan hallitussopimukseen.
Porvarillisten puolueiden sijaan hallitus muodostui Sosiaalidemokraattien, Kokoomuksen, Suomen Maaseudun Puolueen ja Ruotsalaisen Kansanpuolueen muodostamalle pohjalle. Tämä oli porvarisopimuksen kätilönä toimineelle Paavo Väyryselle hirmuinen sokki. Tästä Paavo ei ole toipunut vieläkään.
Pitämällä pintansa Holkeri teki historiaa: hän oli ensimmäinen kokoomuslainen pääministeri vuoden 1946 jälkeen. Kyseisenä vuonna istui Juho Kusti Paasikiven vetämä laaja koaliitiohallitus.
Merkittävää oli myös se, että Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus istuivat samassa hallituksessa ensimmäistä kertaa K.A. Fagerholmin 1959 kolmoshallituksen jälkeen. Fagerholmin hallitus tunnettiin, aikoinaan pahamaineisena, "Yöpakkashallituksena", joka kaatui Neuvostoliiton painostukseen, koska siinä oli ulkopoliittisesti epäilyttäviä tyyppejä. Eriyisesti itänaapuria närästi se, että hallituksen sosiaaliministerinä oli tunnettu asevelisosialisti Väinö Leskinen.
Tämän jälkeen Urho Kekkosen presidenttikaudella ei Kokoomusta ja Sosiaalidemokraatteja samaan hallitukseen päästetty. Eivätkä Kokoomuslaiset muutenkaan liikaa housujaan hallituksen penkeillä kuluttaneet Kekkoslovakiassa.
Ennen vuoden 1987 Holkerin hallitusta Kokoomuspuolue oli ollut Johannes Virolaisen porvarihallituksen jäsenenä vuosina 1964-1966 kolmen ministerin voimin.Sen jälkeen Urho Kekkonen ei enään päästänyt Kokoomusta hallitukseen.
Hiljaa lausuttu syy tähän syrjintään oli ulkopolitikka. Vähintään yhtä merkittävä seikka oli Kekkosen halu pitää Maalaisliitto/Keskusta vallan kahvassa. Sehän kävi parhaiten työntämällä toinen suuri porvarillinen puolue syrjään muka ulkopoliitisista syistä. Totta kai tämä asetelma oli taktisesti edullinen myös vuonna 1966 vaalivoiton ottaneelle sekä riittävän ulkopoliittisen itseruoskinnan suorittaneelle SDP:lle.
Mutta vuonna 1987 tilanne ja ennenkaikkea presidentti oli toinen. Holkerin lalla Suomen Pankista tullut Mauno Koivisto poltti päreensä kuultuaan porvareiden kassakaappisopimuksesta ja nimitti Harri Holkerin hallitustunnustelijaksi. Holkerin selkäranka kesti Keskustapuolueen ja ennenkaikkea Paavo Väyrysen painostuksen. Eikä sitäpaitsi Harri Hermannin toiminnasta ylettömän paljon pidetty omassa Kokoomuspuolueessa tai elinkeinoelämässäkään.
Holkeri tunnettiin asiallisena, kuuntelevana ja, tämä on ehkä jollekin yllätys, huumorintajuisena pääministeinä. Selkärankaa pääministeri osoitti jälleen kerran sanomalla häntä kiusaamaan tulleille toimittajille "Minä juon nyt kahvia!" Mediasuhteiden kannalta tämä oli luonnollisesti kohtalokasta. Suomessa pääministeriä tulee saada kiusata, jopa hänen juodessaan kahvia.
Harri Holkerissa oli presidenttiainesta. Hänen hetkensä ei vain koskaan tullut. Holkeri oli ehdokkaana 1982 ja 1988 huippusuositun Mauno Koiviston ollessa ehdokkaana.
Kun vuonna 1994 Harri Holkerilla olisi ollut todelliset saumat, jostain kumman syystä Kokoomus asetti ehdokkaakseen Raimo Ilaskiven.
Harri Holkeri osoitti selkärankaa 1987, kun ei välittänyt ulkopuolisesta paineista, vaan toimi oman näkemyksensä mukaan.
Holkerin selkärankaisuus ei kuitenkaan ollut itsepäistä ränkyttämistä ja yhteistyökyvyttömyyttä taikka katsomosta huutelua. Holkeri piti mielipiteensä, mutta kykeni myös yhteistyöhön, isänmaan tai isonpienkin asioiden hyväksi. Hajoittaminen on helppoa, mutta yhteistyön uudelleen kokoaminen onkin vaikeampaa.
Tämä olisi hyvä nykyistenkin omalla "selkärankaisuudellaan" ylevästelevien politikkojen pitää mielessä.
Alkulohkot on jalkapallon Mestareiden Liigassa arvottu ja on arvioiden aika. Alkulohkoja on kahdeksan (A-H) jokaisesta lohkosta jatkoon pääseee kaksi parasta joukkuetta. Lohkossa pelataan kansinkertainen sarja.
Lohko A: Bayern München, Villareal, Manchester City ja Napoli. Lohko B: Internazionale Milano, TsSKA Moskova, LOSC Lille, ja Trabzonspor. Lohko C: Manchester United, Benfica, Fc Basel ja Otelul Galati.
Lohko D: Real Madrid. Olympique Lyon, Ajax ja Dinamo Zagreb. Lohko E: Chelsea, Valencia, Bayern Leverkusen ja Genk. Lohko F:Arsenal, Olympique de Marseille, Olympiakos ja Borussia Dortmund.
Lohko G: Fc Porto, Shaktar Donetsk, FK Zenit ja Apoel. Lohko H: Barcelona, AC Milan, BATE Borisov ja Victoria Pilsen.
Mitkä sitten vaikuttavat etukäteen selvinmiltä lohkoilta.Tämä tietysti kaikella kunnioitukselle osanottajille. Kovia jengejä kaikki. Näin ennakkoon lohkot C ja H.
Eiköhän ole niin, että C-lohkon, omassakin liigassaan huikeita otteita esittänyt, Manchester United on ihan varma jatkoon menijä. Portugalilainen Benfica on astetta heikompi, mutta lähes sadan prosentin varmuudella kerää tarvittavat pisteet selvästi heikomilta Baselilta ja Otelui Galatilta.
Lohkossa H ehdottomaan eurooppalaiseen kärkeen kuuluva Barcelona jyrää takuuvarmasti jatkoon. No, onhan AC Milan heikentynyt huippuajoistaan, mutta varsin suurella todennäköisyydellä Zlatan Ibrahimovicin tähdittämä ryhmä kepittää selkeästi heikommat BATE:n ja Victoria Pilsenin.
Kiharaisin lohkoista vaikuttaa olevan F, jossa oikeastaan mitkä tahansa jengit voivat mennä jatkoon. Ehkäpä kreikkalainen Olympiakos on ennakkoon lohkon heikoin lenkki. Mutta ei sekään vailla mahdollisuuksia.
Sitten ennustus jatkoon menijöistä; Lohko A: Bayern Mûnchen ja Manchester City. Lohko B: TsSKa Moskova ja Trabzonspor. Lohko C: Manchester United ja Benfica. Lohko D: Real Madrid ja Ajax. Lohko E: Chelsea ja Bayern Leverkusen. Lohko F: Olympique Marseille ja Borussia Dortmund. Lohko G: Fc Porto ja FK Zenit. Lohko H: Barcelona ja AC Milan.
Näillä mennään sanoi Heikkilä raveissa.
Jaatinen Julistaa:
Velvollisuus on sellaista, jota odottaa toisten tekevän.Ei itsensä.
Oscar Wilde
Kiistämättä Holkerin työskentely Pohjois-Irlannin rauhan hyväksi on merkittävä saavutus.
Tästä huolimatta Harri Holkeria parhaiten kuvaava adjektiivi on suoraselkäisyys, selkärankaisuus, rehellisyys. Tämä pelkästään ei tarkoita fyysistä suoraselkäisyyttä, jota sitäkin valtioneuvokselta löytyi, vaan sitä, että Holkeri piti kiinni periaatteistaan.
Valtioneuvos Holkerin merkittävin työ Suomen hyväksi tapahtui kotimaan politiikassa. Huipuksi tässä toiminnassa nousee Harrin toiminta tasavallan pääministerinä vuosina 1987-1991.
Merkille pantavaa Holkerin pääministerinuran alulle olivat sitä edeltävät tapauhtumat: Suomen pankissa työskennellyt Harri Holkeri osoitti tuota edellämainittua suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä kun ei alistunut porvaripuolueiden, Keskustapuolueen, RKP:n ja Kokoomuksen liike-elämän rahoittamaan ennen vaaleja solmimaan hallitussopimukseen.
Porvarillisten puolueiden sijaan hallitus muodostui Sosiaalidemokraattien, Kokoomuksen, Suomen Maaseudun Puolueen ja Ruotsalaisen Kansanpuolueen muodostamalle pohjalle. Tämä oli porvarisopimuksen kätilönä toimineelle Paavo Väyryselle hirmuinen sokki. Tästä Paavo ei ole toipunut vieläkään.
Pitämällä pintansa Holkeri teki historiaa: hän oli ensimmäinen kokoomuslainen pääministeri vuoden 1946 jälkeen. Kyseisenä vuonna istui Juho Kusti Paasikiven vetämä laaja koaliitiohallitus.
Merkittävää oli myös se, että Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus istuivat samassa hallituksessa ensimmäistä kertaa K.A. Fagerholmin 1959 kolmoshallituksen jälkeen. Fagerholmin hallitus tunnettiin, aikoinaan pahamaineisena, "Yöpakkashallituksena", joka kaatui Neuvostoliiton painostukseen, koska siinä oli ulkopoliittisesti epäilyttäviä tyyppejä. Eriyisesti itänaapuria närästi se, että hallituksen sosiaaliministerinä oli tunnettu asevelisosialisti Väinö Leskinen.
Tämän jälkeen Urho Kekkosen presidenttikaudella ei Kokoomusta ja Sosiaalidemokraatteja samaan hallitukseen päästetty. Eivätkä Kokoomuslaiset muutenkaan liikaa housujaan hallituksen penkeillä kuluttaneet Kekkoslovakiassa.
Ennen vuoden 1987 Holkerin hallitusta Kokoomuspuolue oli ollut Johannes Virolaisen porvarihallituksen jäsenenä vuosina 1964-1966 kolmen ministerin voimin.Sen jälkeen Urho Kekkonen ei enään päästänyt Kokoomusta hallitukseen.
Hiljaa lausuttu syy tähän syrjintään oli ulkopolitikka. Vähintään yhtä merkittävä seikka oli Kekkosen halu pitää Maalaisliitto/Keskusta vallan kahvassa. Sehän kävi parhaiten työntämällä toinen suuri porvarillinen puolue syrjään muka ulkopoliitisista syistä. Totta kai tämä asetelma oli taktisesti edullinen myös vuonna 1966 vaalivoiton ottaneelle sekä riittävän ulkopoliittisen itseruoskinnan suorittaneelle SDP:lle.
Mutta vuonna 1987 tilanne ja ennenkaikkea presidentti oli toinen. Holkerin lalla Suomen Pankista tullut Mauno Koivisto poltti päreensä kuultuaan porvareiden kassakaappisopimuksesta ja nimitti Harri Holkerin hallitustunnustelijaksi. Holkerin selkäranka kesti Keskustapuolueen ja ennenkaikkea Paavo Väyrysen painostuksen. Eikä sitäpaitsi Harri Hermannin toiminnasta ylettömän paljon pidetty omassa Kokoomuspuolueessa tai elinkeinoelämässäkään.
Holkeri tunnettiin asiallisena, kuuntelevana ja, tämä on ehkä jollekin yllätys, huumorintajuisena pääministeinä. Selkärankaa pääministeri osoitti jälleen kerran sanomalla häntä kiusaamaan tulleille toimittajille "Minä juon nyt kahvia!" Mediasuhteiden kannalta tämä oli luonnollisesti kohtalokasta. Suomessa pääministeriä tulee saada kiusata, jopa hänen juodessaan kahvia.
Harri Holkerissa oli presidenttiainesta. Hänen hetkensä ei vain koskaan tullut. Holkeri oli ehdokkaana 1982 ja 1988 huippusuositun Mauno Koiviston ollessa ehdokkaana.
Kun vuonna 1994 Harri Holkerilla olisi ollut todelliset saumat, jostain kumman syystä Kokoomus asetti ehdokkaakseen Raimo Ilaskiven.
Harri Holkeri osoitti selkärankaa 1987, kun ei välittänyt ulkopuolisesta paineista, vaan toimi oman näkemyksensä mukaan.
Holkerin selkärankaisuus ei kuitenkaan ollut itsepäistä ränkyttämistä ja yhteistyökyvyttömyyttä taikka katsomosta huutelua. Holkeri piti mielipiteensä, mutta kykeni myös yhteistyöhön, isänmaan tai isonpienkin asioiden hyväksi. Hajoittaminen on helppoa, mutta yhteistyön uudelleen kokoaminen onkin vaikeampaa.
Tämä olisi hyvä nykyistenkin omalla "selkärankaisuudellaan" ylevästelevien politikkojen pitää mielessä.
Alkulohkot on jalkapallon Mestareiden Liigassa arvottu ja on arvioiden aika. Alkulohkoja on kahdeksan (A-H) jokaisesta lohkosta jatkoon pääseee kaksi parasta joukkuetta. Lohkossa pelataan kansinkertainen sarja.
Lohko A: Bayern München, Villareal, Manchester City ja Napoli. Lohko B: Internazionale Milano, TsSKA Moskova, LOSC Lille, ja Trabzonspor. Lohko C: Manchester United, Benfica, Fc Basel ja Otelul Galati.
Lohko D: Real Madrid. Olympique Lyon, Ajax ja Dinamo Zagreb. Lohko E: Chelsea, Valencia, Bayern Leverkusen ja Genk. Lohko F:Arsenal, Olympique de Marseille, Olympiakos ja Borussia Dortmund.
Lohko G: Fc Porto, Shaktar Donetsk, FK Zenit ja Apoel. Lohko H: Barcelona, AC Milan, BATE Borisov ja Victoria Pilsen.
Mitkä sitten vaikuttavat etukäteen selvinmiltä lohkoilta.Tämä tietysti kaikella kunnioitukselle osanottajille. Kovia jengejä kaikki. Näin ennakkoon lohkot C ja H.
Eiköhän ole niin, että C-lohkon, omassakin liigassaan huikeita otteita esittänyt, Manchester United on ihan varma jatkoon menijä. Portugalilainen Benfica on astetta heikompi, mutta lähes sadan prosentin varmuudella kerää tarvittavat pisteet selvästi heikomilta Baselilta ja Otelui Galatilta.
Lohkossa H ehdottomaan eurooppalaiseen kärkeen kuuluva Barcelona jyrää takuuvarmasti jatkoon. No, onhan AC Milan heikentynyt huippuajoistaan, mutta varsin suurella todennäköisyydellä Zlatan Ibrahimovicin tähdittämä ryhmä kepittää selkeästi heikommat BATE:n ja Victoria Pilsenin.
Kiharaisin lohkoista vaikuttaa olevan F, jossa oikeastaan mitkä tahansa jengit voivat mennä jatkoon. Ehkäpä kreikkalainen Olympiakos on ennakkoon lohkon heikoin lenkki. Mutta ei sekään vailla mahdollisuuksia.
Sitten ennustus jatkoon menijöistä; Lohko A: Bayern Mûnchen ja Manchester City. Lohko B: TsSKa Moskova ja Trabzonspor. Lohko C: Manchester United ja Benfica. Lohko D: Real Madrid ja Ajax. Lohko E: Chelsea ja Bayern Leverkusen. Lohko F: Olympique Marseille ja Borussia Dortmund. Lohko G: Fc Porto ja FK Zenit. Lohko H: Barcelona ja AC Milan.
Näillä mennään sanoi Heikkilä raveissa.
Jaatinen Julistaa:
Velvollisuus on sellaista, jota odottaa toisten tekevän.Ei itsensä.
Oscar Wilde
25 elokuuta, 2011
Puolueettomat luottoluokituslaitokset?
Maailmalla toimii kolme suurta luottoluokituslaitosta: Standard & Poor´s, Fitch ratings ja Moody´s. Luottoluokitusyhtiöt luokittelevat puolueettomasti yritysten, valtioiden ja julkisten yritysten luotonottokykyä.
Vai puolueettomasti? Onko ihan oikeasti näin? Miksi sitten Standard & Poor´s sitten laskee Yhdysvaltain luottoluokitusta, koska on tyytymätön maan politikkojen toimintaan.
Myös Moody´s on ottanut kantaa Euroopan Unionin poliittisiin tapahtumiin: luottoluokittaja moitti Suomen ja Kreikan välistä sopimusta lainatakausten vakuista. Nämä ovat selviä poliittisia kannanottoja. Kannanotoissa pidetään yksityisten rahoituslaitosten puolta, kannatetaan sääntelemätöntä poliittista markkinataloutta.
Luottoluokittajat ovat siis talousliberaalin politiikan kannattajia. Eivät sosiaalisen tasauksen, eivät ilmeisesti minkäänlaisen talouspolitiikan. Sekin on kannanotto, että ei kannateta talouspolitiikan harjoittamista.
Vaikuttaa siltä, että julkisen vallan tehtäväksi jää paikata veronmaksajien rahoilla rahamarkkinoiden munauksia. Muun muassa holtitonta rahoitusta, josta muuten nämä kapitalismin ylipapit, rahoituslaitoikset eivät varoittaneet. Miksi ei? Eikö se nimen omaan kuulu niiden tehtäviin?
Tämä ei herätä luottamusta. Luottoluokitusyhtiöt ovat yksityisiä yrityksiä. Esimerkiksi Standard on osa McGrav-Hill Companies inc:iä, joka harjoittaa kustannustoimintaa ja pitää yllä yksityisiä kouluja muun muassa ammatillisia oppilaitoiksia ja ala- ja yläasteita.
Kuka voi uskoa tässä valoissa, että tähän yrityskompleksiin kuuluva luottoluokitusyhtiö on sen kaltaisen politiikan kannalla, johin kuuluu julkinen koulutusjärjestelmä?
Luottoluokituslaitosten valta perustuu siihen, että niiden luokitukset ovat yleisesti hyväksyttyjä. Ei pelkästään rahoitusmarkkinoiden, myös valtioiden. On keskusteltu kovasti myös luottoluoktuslaitoksia koskevasta lainsäädännöstä, jossa määriteltäisiin luokittajien rooli selkeämmin. Kýllä sellaista tarvitaan.
Kapitatalismin ylipappien valta on ajettava lopultakin alas. Onhan tämä klishee, mutta kyllä kai talous on ihmistä varten, eikä ihminen taloutta varten.
Muutenkin tämä talousvouhotus ja uutisointi on ylittänyt suuruudenhulluuden rajat. Kukaan ei enään näytä muistavan sitä, että pörssikurssit kuvaavat sijoittajien odotuksia, eivät todellista talouden tilaa.
Sanomalehdistä ei löydy kohta yhtään sivua, urheilusivuja lukuunottamatta, jolla ei ylireagoiden kommentoitasi jokaista pörssikurssien värähdystä.
Tänään illalla arvotaan Mestareiden Liigan alkulohkot. Joukkueet on jaettu neljään koriin siten, että Euroopan jalkapalloliiton, UEFA:n pisteytyksen mukaan ykköskorissa on etukäteen kovimmat jengit ja neloskorissa sitten ne vähmmän kovat.
Jokaisesta korista sitten arvotaan yksi joukkue alkulohkoon.Saman maalaiset joukkueet eivät kuitenkaan voi kohdata toisiaan alkulohkovaiheessa. No tuosta UEFA:n pisteytyksestä voidaan tietysti olla montaa mieltä.
Miettikääpä seuraavia lohkomahdollisuuksia: 1. Mahdollisuus: Manchester United, AC Milan, Ajax ja Borussia Dortmund. 2. Mahdollisuus Fc Porto, Marselle, BATE Borisov ja Otelui Galati.
Ovatkohan nämä mahdolliset alkulohkot yhteismitallisia? Kaikella kunnioituksella toisen mahdollisuuden jengejä kohtaan,koviahan ne ovat kun ovat tähän tilaisuuteen päässeet, mutta oliskohan tuossa Euroopan Jalkapalloliiton ranking -systeemissä vähän viilaamista?
Jaatinen Julistaa:
"Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko."
George Orwell (Eric Arthur Blair)
Vai puolueettomasti? Onko ihan oikeasti näin? Miksi sitten Standard & Poor´s sitten laskee Yhdysvaltain luottoluokitusta, koska on tyytymätön maan politikkojen toimintaan.
Myös Moody´s on ottanut kantaa Euroopan Unionin poliittisiin tapahtumiin: luottoluokittaja moitti Suomen ja Kreikan välistä sopimusta lainatakausten vakuista. Nämä ovat selviä poliittisia kannanottoja. Kannanotoissa pidetään yksityisten rahoituslaitosten puolta, kannatetaan sääntelemätöntä poliittista markkinataloutta.
Luottoluokittajat ovat siis talousliberaalin politiikan kannattajia. Eivät sosiaalisen tasauksen, eivät ilmeisesti minkäänlaisen talouspolitiikan. Sekin on kannanotto, että ei kannateta talouspolitiikan harjoittamista.
Vaikuttaa siltä, että julkisen vallan tehtäväksi jää paikata veronmaksajien rahoilla rahamarkkinoiden munauksia. Muun muassa holtitonta rahoitusta, josta muuten nämä kapitalismin ylipapit, rahoituslaitoikset eivät varoittaneet. Miksi ei? Eikö se nimen omaan kuulu niiden tehtäviin?
Tämä ei herätä luottamusta. Luottoluokitusyhtiöt ovat yksityisiä yrityksiä. Esimerkiksi Standard on osa McGrav-Hill Companies inc:iä, joka harjoittaa kustannustoimintaa ja pitää yllä yksityisiä kouluja muun muassa ammatillisia oppilaitoiksia ja ala- ja yläasteita.
Kuka voi uskoa tässä valoissa, että tähän yrityskompleksiin kuuluva luottoluokitusyhtiö on sen kaltaisen politiikan kannalla, johin kuuluu julkinen koulutusjärjestelmä?
Luottoluokituslaitosten valta perustuu siihen, että niiden luokitukset ovat yleisesti hyväksyttyjä. Ei pelkästään rahoitusmarkkinoiden, myös valtioiden. On keskusteltu kovasti myös luottoluoktuslaitoksia koskevasta lainsäädännöstä, jossa määriteltäisiin luokittajien rooli selkeämmin. Kýllä sellaista tarvitaan.
Kapitatalismin ylipappien valta on ajettava lopultakin alas. Onhan tämä klishee, mutta kyllä kai talous on ihmistä varten, eikä ihminen taloutta varten.
Muutenkin tämä talousvouhotus ja uutisointi on ylittänyt suuruudenhulluuden rajat. Kukaan ei enään näytä muistavan sitä, että pörssikurssit kuvaavat sijoittajien odotuksia, eivät todellista talouden tilaa.
Sanomalehdistä ei löydy kohta yhtään sivua, urheilusivuja lukuunottamatta, jolla ei ylireagoiden kommentoitasi jokaista pörssikurssien värähdystä.
Tänään illalla arvotaan Mestareiden Liigan alkulohkot. Joukkueet on jaettu neljään koriin siten, että Euroopan jalkapalloliiton, UEFA:n pisteytyksen mukaan ykköskorissa on etukäteen kovimmat jengit ja neloskorissa sitten ne vähmmän kovat.
Jokaisesta korista sitten arvotaan yksi joukkue alkulohkoon.Saman maalaiset joukkueet eivät kuitenkaan voi kohdata toisiaan alkulohkovaiheessa. No tuosta UEFA:n pisteytyksestä voidaan tietysti olla montaa mieltä.
Miettikääpä seuraavia lohkomahdollisuuksia: 1. Mahdollisuus: Manchester United, AC Milan, Ajax ja Borussia Dortmund. 2. Mahdollisuus Fc Porto, Marselle, BATE Borisov ja Otelui Galati.
Ovatkohan nämä mahdolliset alkulohkot yhteismitallisia? Kaikella kunnioituksella toisen mahdollisuuden jengejä kohtaan,koviahan ne ovat kun ovat tähän tilaisuuteen päässeet, mutta oliskohan tuossa Euroopan Jalkapalloliiton ranking -systeemissä vähän viilaamista?
Jaatinen Julistaa:
"Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko."
George Orwell (Eric Arthur Blair)
21 elokuuta, 2011
Viro on vapaa, miksi ei Valko-Venäjä? Eesti on vaba, miks ei Valgevene?
Lauantaina 20. syyskuuta Viro juhli kaksikymmentä vuotta sitten tapahtunutta uudelleen itsenäistymistä. Viron kohtalot liittyvät tiiviisti Suomen kohtaloihin. Ensimmäisen itsenäisyytensä Viro saavutti sodan heikentämän Venäjän keisarikunnan jouduttua vallankumouksen pyörteisiin.Venäjän kumous avasi mahdollisuuden myös kotimaamme irtautumiselle imperiumista.
Suomen tavoin Viro joutui kahden totaalitäärisen vallan, Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton, pelinnappulaksi elokuussa 1939 solmitussa Molotov-Ribbentrop -sopimuksessa. Konstantin Pätsin itsevaltaisesti johtama etelänaapurimme liitettiin väkivalloin toisen maailmansodan loppuselvittelysssä Neuvostoliittoon. Suomi säilytti valtiollisen itsenäisyyteensä kovin uhrauksin, osin taidolla, osin onnella.
Kuin tuo kommunistinen diktatuurivalta sortui 1991 pääsi Viro livahtamaan saman tien toiselle itsenäisyyden ajalleen. Mutta tarkoitti Neuvostodiktatuurin häviäminen muidenkin kun virolaisten vapautumista. Venälaiset pääsivät irti pakkovallasta, joka oli maksanut vähintään 20 miljoonan kansalaisen hengen. Muutkin Baltian maat, Latvia ja Liettua itsenäistyivät.
Neuvostoliiton osista kasattiin kaiken kaikkiaan 15 uutta itsenäistä valtiota. Eikä pidä suinkaan unohtaa Saksan uudelleenyhdistymistä sekä entisten Neuvostoliiton satelliittivaltioiden pääsystä punavallan puristuksesta. Baltian maissa, Viro, Latvia ja Liettua, demokratia toimii. Näin ei valitettavasti voi sanoa lähestkään kaikista entisistä Neuvostoliiton osista.
Azerbaidzania hallitsee käytännössä Oliyevien sukudynastia. Nykyinen presidentti on edellisen presidentin poika. Vuodesta 1991 on Kazakstania hallinnut, vähitellen itselleen diktaattorin valtuudet hankkinut, Nursultan Nazarbajev. Tässä pari esimerkkiä.
Lyhyesti sanottuna monissa näissä Neuvostoliiton jäljeltä jääneissä maissa on ongelmia ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta.
Eikä "emämaa" Venäjäkään täysin puhtoinen ole, vaikka muistettaisiinkin se, että tuo kokoisen maan hallitseminen on vaikeaa. Kaiken lisäksi itänaapurissamme ei ole minkäänlaista perinnettä kansanvallalle. Liian moni kriittinen toimittaja tai politikko saa Venäjällä pelätä henkensä puolesta.
Mutta, meidän Euroopan Unionin kansalaisten kannalta kaikista häpeällisin on Valko-Venäjä. Tämä siksi, että tuo, Aleksander Lukashenkan johtama maa on todellinen Neuvostoliiton jatkaja.Siis demokratia- ihmisoikeusmielessä.
Karkeasti sanoen kaksi asiaa pitää Lukashenkan diktatuuria pystyssä: Venäjän tarve puskurivaltioon länsirajalleen ja Euroopan Unionin lepsuus. Kyllähän Unioni on julistanut erilaisia saartoja ja antanut vastalauseita Valko-Venäjälle, mutta jotenkin puolinaisesti.
Missä viipyy kunnon puuttuminen Valko-Venäjän tilanteeseen? Miksi Euroopan Unioni sallii tälläista tapahtuvan, vieläpä ihan naapurissa? Missä viipyvät purevat rajoitukset? Lukashenkan Valko-Venäjä tulisi sulkea kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle.
Kuten hirmuvaltiaat yleensä, myös Alexander Lukashenka, käyttää urheilua valtansa pönkittämiseen. Lukashenka nähdään milloin minkäkin urheilulajin maajoukkuepaitaan pukeutuneena. Ei kun laitetaan Aleksander kansainväliseen urheiluboikottiin, ulos kaikista arvokisoista.
Vai ei muka politiikkaa ja urheilua saa sotkea keskenään. Nehän ovat jo, jos eivät suorastaan naimisissa, niin ainakin salarakkaita.Valko-Venäjän tilanne suorastaan vaatii myös kansainvälisen urheiluliikkeen toimenpiteitä.
Lauantainen päivänsankari Viro on toimiva demokratia, siitä onnittelut: Palju Önne, Eesti!
Antti Muurinen uskoi, Antti oli oikeassa. Tapahtui sensaatio, huippusuoritus. Helsingin Jalkapalloklubi todellakin kaatoi monta kertaa itseään suuremman Schalke 04:n.
Tulos, 2-0, ei anna nokan koputtamista. Tulos oli ansaittu. Selvittyään vierasjoukkueen alkurynnistyksestä Klubi otti reippaasti otetta pelistä.
Ottelun suurin sankari on, tottakai, kaksi maalia iskenyt Teemu Pukki. Ei tarvitse olla selvännäkijä arvatakseen, että Pukki ei tämän kauden jälkeen pelaa HJK:ssa. Olisiko uusi osoite Saksa?
Mutta kyllä sinivalkoisen helsinkiläisjengin voitto perustui joukkuepeliin, esimerkiksi Berat Sadik teki aivan erinomaisesti tilaa Teemu Pukille, Sebastian Sorsan laitanousut olivat myrkkyä Schalkelle jne...
Ottelusarja on puolivälissä, toinen osaottelu pelataan Gelsenkirhenissä torstaina 25.8. Kotona Schalke 04 tulee verenhimoisena päälle.
Klubi johtaa 2-0 ja sen mahdollisuudet perustuvat siihen, että maalia ei päästetä heti ottelun alkuun, mutta ei toisaalta sorruta siilipuolustukseen. Sama aktiivisuus olisi saatava esille kuin kotiottelussakin.
Joka tapauksessa Schalke 04 on edelleen iso ennakkosuosikki Eurooppa Liigan lohkovaiheeseen. Helsingin Jalkapalloklubin jatkoon pääsy olisi mieletön sensaatio.
Näyttäähän YLE pelin näyttäähän!?
Jaatinen Julistaa:
"Kansa, joka ei mitään uskalla, menettää lopulta uskon itseensä."
Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen)
Suomen tavoin Viro joutui kahden totaalitäärisen vallan, Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton, pelinnappulaksi elokuussa 1939 solmitussa Molotov-Ribbentrop -sopimuksessa. Konstantin Pätsin itsevaltaisesti johtama etelänaapurimme liitettiin väkivalloin toisen maailmansodan loppuselvittelysssä Neuvostoliittoon. Suomi säilytti valtiollisen itsenäisyyteensä kovin uhrauksin, osin taidolla, osin onnella.
Kuin tuo kommunistinen diktatuurivalta sortui 1991 pääsi Viro livahtamaan saman tien toiselle itsenäisyyden ajalleen. Mutta tarkoitti Neuvostodiktatuurin häviäminen muidenkin kun virolaisten vapautumista. Venälaiset pääsivät irti pakkovallasta, joka oli maksanut vähintään 20 miljoonan kansalaisen hengen. Muutkin Baltian maat, Latvia ja Liettua itsenäistyivät.
Neuvostoliiton osista kasattiin kaiken kaikkiaan 15 uutta itsenäistä valtiota. Eikä pidä suinkaan unohtaa Saksan uudelleenyhdistymistä sekä entisten Neuvostoliiton satelliittivaltioiden pääsystä punavallan puristuksesta. Baltian maissa, Viro, Latvia ja Liettua, demokratia toimii. Näin ei valitettavasti voi sanoa lähestkään kaikista entisistä Neuvostoliiton osista.
Azerbaidzania hallitsee käytännössä Oliyevien sukudynastia. Nykyinen presidentti on edellisen presidentin poika. Vuodesta 1991 on Kazakstania hallinnut, vähitellen itselleen diktaattorin valtuudet hankkinut, Nursultan Nazarbajev. Tässä pari esimerkkiä.
Lyhyesti sanottuna monissa näissä Neuvostoliiton jäljeltä jääneissä maissa on ongelmia ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta.
Eikä "emämaa" Venäjäkään täysin puhtoinen ole, vaikka muistettaisiinkin se, että tuo kokoisen maan hallitseminen on vaikeaa. Kaiken lisäksi itänaapurissamme ei ole minkäänlaista perinnettä kansanvallalle. Liian moni kriittinen toimittaja tai politikko saa Venäjällä pelätä henkensä puolesta.
Mutta, meidän Euroopan Unionin kansalaisten kannalta kaikista häpeällisin on Valko-Venäjä. Tämä siksi, että tuo, Aleksander Lukashenkan johtama maa on todellinen Neuvostoliiton jatkaja.Siis demokratia- ihmisoikeusmielessä.
Karkeasti sanoen kaksi asiaa pitää Lukashenkan diktatuuria pystyssä: Venäjän tarve puskurivaltioon länsirajalleen ja Euroopan Unionin lepsuus. Kyllähän Unioni on julistanut erilaisia saartoja ja antanut vastalauseita Valko-Venäjälle, mutta jotenkin puolinaisesti.
Missä viipyy kunnon puuttuminen Valko-Venäjän tilanteeseen? Miksi Euroopan Unioni sallii tälläista tapahtuvan, vieläpä ihan naapurissa? Missä viipyvät purevat rajoitukset? Lukashenkan Valko-Venäjä tulisi sulkea kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle.
Kuten hirmuvaltiaat yleensä, myös Alexander Lukashenka, käyttää urheilua valtansa pönkittämiseen. Lukashenka nähdään milloin minkäkin urheilulajin maajoukkuepaitaan pukeutuneena. Ei kun laitetaan Aleksander kansainväliseen urheiluboikottiin, ulos kaikista arvokisoista.
Vai ei muka politiikkaa ja urheilua saa sotkea keskenään. Nehän ovat jo, jos eivät suorastaan naimisissa, niin ainakin salarakkaita.Valko-Venäjän tilanne suorastaan vaatii myös kansainvälisen urheiluliikkeen toimenpiteitä.
Lauantainen päivänsankari Viro on toimiva demokratia, siitä onnittelut: Palju Önne, Eesti!
Antti Muurinen uskoi, Antti oli oikeassa. Tapahtui sensaatio, huippusuoritus. Helsingin Jalkapalloklubi todellakin kaatoi monta kertaa itseään suuremman Schalke 04:n.
Tulos, 2-0, ei anna nokan koputtamista. Tulos oli ansaittu. Selvittyään vierasjoukkueen alkurynnistyksestä Klubi otti reippaasti otetta pelistä.
Ottelun suurin sankari on, tottakai, kaksi maalia iskenyt Teemu Pukki. Ei tarvitse olla selvännäkijä arvatakseen, että Pukki ei tämän kauden jälkeen pelaa HJK:ssa. Olisiko uusi osoite Saksa?
Mutta kyllä sinivalkoisen helsinkiläisjengin voitto perustui joukkuepeliin, esimerkiksi Berat Sadik teki aivan erinomaisesti tilaa Teemu Pukille, Sebastian Sorsan laitanousut olivat myrkkyä Schalkelle jne...
Ottelusarja on puolivälissä, toinen osaottelu pelataan Gelsenkirhenissä torstaina 25.8. Kotona Schalke 04 tulee verenhimoisena päälle.
Klubi johtaa 2-0 ja sen mahdollisuudet perustuvat siihen, että maalia ei päästetä heti ottelun alkuun, mutta ei toisaalta sorruta siilipuolustukseen. Sama aktiivisuus olisi saatava esille kuin kotiottelussakin.
Joka tapauksessa Schalke 04 on edelleen iso ennakkosuosikki Eurooppa Liigan lohkovaiheeseen. Helsingin Jalkapalloklubin jatkoon pääsy olisi mieletön sensaatio.
Näyttäähän YLE pelin näyttäähän!?
Jaatinen Julistaa:
"Kansa, joka ei mitään uskalla, menettää lopulta uskon itseensä."
Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen)
18 elokuuta, 2011
Euroinkvisitio tutkii ja tuomitsee
Paavi Gregorius IX määräsi vuonna 1231 Inkvisition perustettavaksi. Inkvisition tehtävä oli varjella katolisen kirkon puhdasoppisuutta. Tämän elimen kohteena olivat ns. kerettiläiset. Katollinen kirkko määritteli etukäteen ketkä ovat kerettiläisiä, eivät epäillyt itse. Tässä yhteydessä kerettiläisyys oli sitä, että nämä henkilöt esittivät, kirkon mielestä, virallisesta totuudesta poikkeavaa oppia. Sellainen joka poikkesi katolisen kirkon opista ei voinut olla katolinen. Inkvisitioprosessissa syyttäjä, inkvisitio, huolehti todistusaineiston hankkimisesta ja päätti myös tuomiosta.
Kun kerettiläisiä kuultusteltiin kiduttaminen oli yleinen tapa. Rangaistukset vaihtelivat katumusharjoituksista kuolemanrangaistukseen. Tuomiot olivat julkisia katumus- ja teloitustilaisuuksia.
Sana "inkvisitio" on siirtynyt yleisempäänkin kielenkäyttöön: se tarkoittaa sitä, että joku ryhmä tai henkiö tutkii ja tuomisee samassa asiassa. Ennalta annetun dokmin, eli järkkymättömään opinkappaleeseen nojautuen. Tuomio on siis varma jo etukäteen.
Puhuttaessa talouskriisistä olemme nähneet useampiakin inkvisiittoreita. Viimeaikaiset johtavat kotimaiset inkvisiittorit ovat olleet Timo Soini ja Mari Kiviniemi. Soini on tutkinut ja tuominnut kaikki Etelä-Euroopan maat ja niiden kansalaiset tuhlareiksi ja "huonoiksi eurooppalaisiksi".
Tällä viikolla Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi tuomitsi Kreikan syylliseksi koko talouskriisiin. Tuomioksi Mari langetti Kreikalle kenkää Eurosta.
Timo Soini ei yllätä kannasaan. Soini on ottanut taktiikakseen ennustaa kaikenlaista pahaa ja hänen tuomionsa tähän kaikkeen turmioon on se, että Euroopan Unioni on syyllinen ja johtopäätöksenä on se, että vähintään Eurovaluutta on kaadettava. Onhan niin, että kun tarpeeksi ennustaa, niin väkisin joku ennustus osuu oikeaan. Kaikkihan me tiedämme, että Timon lausuntoa ei saa asettaa kyseenalaiseksi. Joka siihen syyllistyy on elitisti.
Kiviniemen kannanotto on perin mielenkiintoinen kun sitä peilaa Keskustan tilanteeseen presidenttiehdokkaan osalta.
Ainut tähänastinen presidenttikanditaatti, Paavo Väyrynen, esitti, virolaisilta kysymättä, Viron Kruunun ottamista käyttöön pohjoismaiseksi yhteisvaluutaksi. Jäi Väykyltä kysymättä tämä erinomainen asia myös muilta Pohjoismailta, mutta se nyt on pikku juttu.
Toisaalta taas, erittäin potentiaalinen Keskustan presidenttiehdokas, Olli Rehn, on Euroopan Unionin talouskomissaari. Ainakin nyt Kiviniemen inkvisitio on lähempänä Väyrysen kun Rehnin ajattelua.
Katolisen kirkon Inkvisitio viimeinkin lopetettiin Espanjassa 1834. Olisi jo aika, että tämä euroinkvisitio ja -pelottelu myös lopetettaisiin. Ei kukaan ole erehtymätön. Nahkurin orsilla tavataan!
Tänään Fc Schalke saapuu Eurooppa-liigan karsintaotteluun Helsingin Jalkapalloklubin vieraaksi. Töölön jalkapallostadion on myyty täyteen. Saksalaisjoukkueen suurin tähti, Raúl Gonzáles Blanco, on jätetty Gelsenkirheniin valmistautumaan viikonlopun Bundesliiga -otteluun. Tämä tuskin Schaken iskukykyä paljonkaan heikentää. Jos HJK yltää tasapeliin on se huippusuoritus.
Koska stadion on täynnä, eivät kaikki halukkaat pääse paikan päälle. Onneksi julkisen palvelun YLE on ajan tasalla ja näyttää ottelun 19:20 alkaen TV kakkosella ja Ylen verkkosivuilla. Muurisen Antti uskoo yllätyksen mahdollisuuteen. Kuka muu?
Jaatinen Julistaa:
Ajatuksen täytyy olla selvä, ainoastaan uskomukset ovat sameita.
Ernst Adolf Lampén
Kun kerettiläisiä kuultusteltiin kiduttaminen oli yleinen tapa. Rangaistukset vaihtelivat katumusharjoituksista kuolemanrangaistukseen. Tuomiot olivat julkisia katumus- ja teloitustilaisuuksia.
Sana "inkvisitio" on siirtynyt yleisempäänkin kielenkäyttöön: se tarkoittaa sitä, että joku ryhmä tai henkiö tutkii ja tuomisee samassa asiassa. Ennalta annetun dokmin, eli järkkymättömään opinkappaleeseen nojautuen. Tuomio on siis varma jo etukäteen.
Puhuttaessa talouskriisistä olemme nähneet useampiakin inkvisiittoreita. Viimeaikaiset johtavat kotimaiset inkvisiittorit ovat olleet Timo Soini ja Mari Kiviniemi. Soini on tutkinut ja tuominnut kaikki Etelä-Euroopan maat ja niiden kansalaiset tuhlareiksi ja "huonoiksi eurooppalaisiksi".
Tällä viikolla Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi tuomitsi Kreikan syylliseksi koko talouskriisiin. Tuomioksi Mari langetti Kreikalle kenkää Eurosta.
Timo Soini ei yllätä kannasaan. Soini on ottanut taktiikakseen ennustaa kaikenlaista pahaa ja hänen tuomionsa tähän kaikkeen turmioon on se, että Euroopan Unioni on syyllinen ja johtopäätöksenä on se, että vähintään Eurovaluutta on kaadettava. Onhan niin, että kun tarpeeksi ennustaa, niin väkisin joku ennustus osuu oikeaan. Kaikkihan me tiedämme, että Timon lausuntoa ei saa asettaa kyseenalaiseksi. Joka siihen syyllistyy on elitisti.
Kiviniemen kannanotto on perin mielenkiintoinen kun sitä peilaa Keskustan tilanteeseen presidenttiehdokkaan osalta.
Ainut tähänastinen presidenttikanditaatti, Paavo Väyrynen, esitti, virolaisilta kysymättä, Viron Kruunun ottamista käyttöön pohjoismaiseksi yhteisvaluutaksi. Jäi Väykyltä kysymättä tämä erinomainen asia myös muilta Pohjoismailta, mutta se nyt on pikku juttu.
Toisaalta taas, erittäin potentiaalinen Keskustan presidenttiehdokas, Olli Rehn, on Euroopan Unionin talouskomissaari. Ainakin nyt Kiviniemen inkvisitio on lähempänä Väyrysen kun Rehnin ajattelua.
Katolisen kirkon Inkvisitio viimeinkin lopetettiin Espanjassa 1834. Olisi jo aika, että tämä euroinkvisitio ja -pelottelu myös lopetettaisiin. Ei kukaan ole erehtymätön. Nahkurin orsilla tavataan!
Tänään Fc Schalke saapuu Eurooppa-liigan karsintaotteluun Helsingin Jalkapalloklubin vieraaksi. Töölön jalkapallostadion on myyty täyteen. Saksalaisjoukkueen suurin tähti, Raúl Gonzáles Blanco, on jätetty Gelsenkirheniin valmistautumaan viikonlopun Bundesliiga -otteluun. Tämä tuskin Schaken iskukykyä paljonkaan heikentää. Jos HJK yltää tasapeliin on se huippusuoritus.
Koska stadion on täynnä, eivät kaikki halukkaat pääse paikan päälle. Onneksi julkisen palvelun YLE on ajan tasalla ja näyttää ottelun 19:20 alkaen TV kakkosella ja Ylen verkkosivuilla. Muurisen Antti uskoo yllätyksen mahdollisuuteen. Kuka muu?
Jaatinen Julistaa:
Ajatuksen täytyy olla selvä, ainoastaan uskomukset ovat sameita.
Ernst Adolf Lampén
14 elokuuta, 2011
Helpot hommat ja isot eläkkeet
Iltapäivä- bulevardilehdistöllä sekä muilla keltaisen journalismin edustajilla on muutamia vakioksi muodostuneita kohunaiheita. Näistä voidaan revitellä, kun mitään muuta ei yksinkertaisesti löydy. Yksi parhaista, ellei paras, tässä luokassa ovat kansanedustajien saamat erilaiset etuudet.
Kaikista mieltä kuohuttavimmat otsikot ja jutut saadaan kansanedustajien eläkkeistä, jotka ovat nykyään sopeuttamisrahaa.
Nämä rahat ovat säännöllisesti toistuvaa aineistoa keltaisessa journalismissa. Onhan se toki niin hemmetin väärin, että nämä edustajat vielä saavat kaiken muun lisäksi eläkettä/sopeuttamisrahaa? Ei muuten ole.
Tottakai äkkipäätä ajateltuna vielä vankasti työikäiselle maksettu mukavan kokoinen eläke/sopeuttamisraha tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Semminkin kun sitä vertaa vähävaraisen kansalaisen saamiin etuuksiin.
Kyllähän se kummalliselta tuntuu kun tuon eläke/sopetuttamisrahan saa niin helposta hommasta. Onko kansanedustajan työ helppoa? Kyllä varmaan on, jos mittarina käytetään aikaa, jonka edustaja viettää eduskunnan istuntosalissa.
Jotkut ihan oikeasti luulevat, että tämä salissa istuminen on kansanedustajan ainut työ. Eihän istuntojen tarkoitus ole kuin esimerkiksi käydä keskustelua ajankohtaisista aiheista, lainvalmistelusta ja tärkeimpanä päättää lait. Tämän viimeksimainitun, varsinkin jos asiasta äänestetään sekä hallituksen luottamuslauseäänestykessä on edustajan syytä olla. Muuten ei.
Siksi onkin tragikoomista, että niitä edustajia, jotka istuvat kaikki istunnot läpensä ylistetään ahkerina. Voitaisiin pikemminkin kysyä, eikö heillä ole parempaa tekemistä? Asioihin perehtymistä, yhteydenpitoa äänestäjiin ja sidosryhmiin jne.
Kansanedustajan työ ei ole helppoa, jos hän tekee työnsä, joka on lainsäätötyö, sen sisältämine kaikkine kommervenkkeineen. Kuka sitten valvoo kansanedustajan työtä? No kansalainen tietenkin.
Kansalainen saa tietonsa edustajansa edesottamuksista tiedotusvälineistä. Jos seuraa vain keltaista journalismia saa Arkadianmäen työstä aivan kummallisen kuvan ja tulee seuranneeksi ihan vääriä asioita.
Palataan tuohon kansanedustajan eläkkeeseen/sopeutumisrahaan. Useimmat ovat varmaankin sitä mieltä, että kaikille kuuluu eläke. Näin myös kansanedustajalle. Mutta tuo sopeuttamisraha, jota muuten uuden lainsäädännön mukaan maksetaan yksi vuosi, mikäli edustajanhommat loppuvat yhden nelivuotiskauden jälkeen.
Ei kai edustaja mitään sopeuttamisrahaa tarvitse, ei kun lapion varteen vaan, vai? No ei ihan niinkään: iso osa valitsematta jääneistä edustajista palaa töihin. Mutta kaikki eivät ole maanviljelijöitä tai sellaisessa työsuhteessa, että siihen voisi palata. Pakastevirat, siis kansanedustajalle lepäämään jätetyt virat, nekin ovat kuulemma pahasti väärin.
Jotkut ovat joutuneet irtisanoutumaan entisistä hommistaan aloittaessaan edustajan tehtävät. Edellä mainittuja olennaisempi perustelu sopeuttumisrahalle on kuitenkin korruption torjuminen. Aivan oikein. Kansanedustaja ei ole riippuvainen tulevan työpaikan saamisesta, mikäli edustajantehtävä päätyy. Jos sopeuttamisrahaa ei olisi, houkutus kuunnella erilaisia liike-elämän tai muiden lobbareiden kuiskutuksia kasvaisi rutkasti.
Voisihan lobbari luvata kansanedustajalle työpaikan,tippumisen varalta, mikäli kansa rankaisee edustajaa. Edellämainittu tietysti edellyttäisi, vaikkapa yritykselle, mieleistä lainsäädäntöä. Sopeutumisrahan myötä houkutus taipua lobbareiden tahtoon, mahdollisen tulevan työpaikan himossa, vähenee olennaisesti.
Jos kansanedustajille ei maksettaisi kunnon palkkiota tai eläkettä/sopeutumisrahaa tasavallassa voitaisiin lakeja "ostaa" laajamittaisesti.
Ei kai juuri kukaan tällaista halua. Kansalaiset valitsevat, ihan itse, edustajansa. Miksi he eivät arvosta ja arvioi monipuolisin kriteerein kansaedustajia? Tuohon arviointiin tarvitsee muutakin, kuin keltaisen journalismin seuraamista.
Suomessa on yksi maailman vanhimpia parlamentaarisia demokratioita. Kohujutullaan osa tiedoitusvalineistä halveksii kansanvaltaa,parlamentarismia. Nämä kohuntekijät samalla halveksivat ja aliarvioivat äänestäjiä. Ei suomalaisen ole mitään syytä halveiksia ja aliarvioida parlamentaarista demokratiaa. Valtahan kuuluu hänelle,äänestäjälle.
Demokratia, puutteineenkin, on huomattavasti parempi tapa hallinnoida ihmisiä kun vaikkapa yhden puolueen diktatuuri. Kysykää vaikka virolaisilta tai entisen Itä-Saksan asukeilta. Miksemme voi puolustaa ja olla ylpeitä suomalaisesta parlamentarismista?
Kansanvalta ansaitsee kehittäjänsä ja turvaajansa. Muuten keltainen, epä-älyllinen kaunajournalismi näivettää rahaa ansaitakseen poliittiset oikeutemme mainosten hinnalla.
Huuhkajat palasivat voittojen tielle hirveän 0-5 Ruotsitappion jälkeen nujertamalla Latvian vierassa 2-0. Nuoret ja nuorehkot pelaajat pelasivat päävalmentaja Mixu Paatelaisen mukaan "Pirteästi" ja näinhän se oli.
Latvian jalkapalloilu on kyllä valahtanut pahasti alaspäin. Vielä 2004 maa osallistui EM-lopputurnaukseen, temppu, johon Suomi ei ole koskaan kyennyt. Nyt Latvia on FIFA:n rankingissa 83. Suomi majailee samalla listalla sijalla 75.
Muistakaamme, että kyseessä oli harjoitusottelu ja vastukset tulevat olennaisesti kovenemaan.Toki syyskuun 2. päivä Huuhkajien kotipesään saapuva Moldova on ihan pakko voittaa ja siihen on hyvät mahdollisuudet. Mutta 6. päivä on vuorossa Hollanti ja sehän onkin sitten ihan eri juttu. Huuhkajat ovat oikealla tiellä, pikku hiljaa.
Jaatinen Julistaa:
Ei rannalta käsin voi auttaa jäänmurtajan työtä.
Hannu Raittila
Kaikista mieltä kuohuttavimmat otsikot ja jutut saadaan kansanedustajien eläkkeistä, jotka ovat nykyään sopeuttamisrahaa.
Nämä rahat ovat säännöllisesti toistuvaa aineistoa keltaisessa journalismissa. Onhan se toki niin hemmetin väärin, että nämä edustajat vielä saavat kaiken muun lisäksi eläkettä/sopeuttamisrahaa? Ei muuten ole.
Tottakai äkkipäätä ajateltuna vielä vankasti työikäiselle maksettu mukavan kokoinen eläke/sopeuttamisraha tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Semminkin kun sitä vertaa vähävaraisen kansalaisen saamiin etuuksiin.
Kyllähän se kummalliselta tuntuu kun tuon eläke/sopetuttamisrahan saa niin helposta hommasta. Onko kansanedustajan työ helppoa? Kyllä varmaan on, jos mittarina käytetään aikaa, jonka edustaja viettää eduskunnan istuntosalissa.
Jotkut ihan oikeasti luulevat, että tämä salissa istuminen on kansanedustajan ainut työ. Eihän istuntojen tarkoitus ole kuin esimerkiksi käydä keskustelua ajankohtaisista aiheista, lainvalmistelusta ja tärkeimpanä päättää lait. Tämän viimeksimainitun, varsinkin jos asiasta äänestetään sekä hallituksen luottamuslauseäänestykessä on edustajan syytä olla. Muuten ei.
Siksi onkin tragikoomista, että niitä edustajia, jotka istuvat kaikki istunnot läpensä ylistetään ahkerina. Voitaisiin pikemminkin kysyä, eikö heillä ole parempaa tekemistä? Asioihin perehtymistä, yhteydenpitoa äänestäjiin ja sidosryhmiin jne.
Kansanedustajan työ ei ole helppoa, jos hän tekee työnsä, joka on lainsäätötyö, sen sisältämine kaikkine kommervenkkeineen. Kuka sitten valvoo kansanedustajan työtä? No kansalainen tietenkin.
Kansalainen saa tietonsa edustajansa edesottamuksista tiedotusvälineistä. Jos seuraa vain keltaista journalismia saa Arkadianmäen työstä aivan kummallisen kuvan ja tulee seuranneeksi ihan vääriä asioita.
Palataan tuohon kansanedustajan eläkkeeseen/sopeutumisrahaan. Useimmat ovat varmaankin sitä mieltä, että kaikille kuuluu eläke. Näin myös kansanedustajalle. Mutta tuo sopeuttamisraha, jota muuten uuden lainsäädännön mukaan maksetaan yksi vuosi, mikäli edustajanhommat loppuvat yhden nelivuotiskauden jälkeen.
Ei kai edustaja mitään sopeuttamisrahaa tarvitse, ei kun lapion varteen vaan, vai? No ei ihan niinkään: iso osa valitsematta jääneistä edustajista palaa töihin. Mutta kaikki eivät ole maanviljelijöitä tai sellaisessa työsuhteessa, että siihen voisi palata. Pakastevirat, siis kansanedustajalle lepäämään jätetyt virat, nekin ovat kuulemma pahasti väärin.
Jotkut ovat joutuneet irtisanoutumaan entisistä hommistaan aloittaessaan edustajan tehtävät. Edellä mainittuja olennaisempi perustelu sopeuttumisrahalle on kuitenkin korruption torjuminen. Aivan oikein. Kansanedustaja ei ole riippuvainen tulevan työpaikan saamisesta, mikäli edustajantehtävä päätyy. Jos sopeuttamisrahaa ei olisi, houkutus kuunnella erilaisia liike-elämän tai muiden lobbareiden kuiskutuksia kasvaisi rutkasti.
Voisihan lobbari luvata kansanedustajalle työpaikan,tippumisen varalta, mikäli kansa rankaisee edustajaa. Edellämainittu tietysti edellyttäisi, vaikkapa yritykselle, mieleistä lainsäädäntöä. Sopeutumisrahan myötä houkutus taipua lobbareiden tahtoon, mahdollisen tulevan työpaikan himossa, vähenee olennaisesti.
Jos kansanedustajille ei maksettaisi kunnon palkkiota tai eläkettä/sopeutumisrahaa tasavallassa voitaisiin lakeja "ostaa" laajamittaisesti.
Ei kai juuri kukaan tällaista halua. Kansalaiset valitsevat, ihan itse, edustajansa. Miksi he eivät arvosta ja arvioi monipuolisin kriteerein kansaedustajia? Tuohon arviointiin tarvitsee muutakin, kuin keltaisen journalismin seuraamista.
Suomessa on yksi maailman vanhimpia parlamentaarisia demokratioita. Kohujutullaan osa tiedoitusvalineistä halveksii kansanvaltaa,parlamentarismia. Nämä kohuntekijät samalla halveksivat ja aliarvioivat äänestäjiä. Ei suomalaisen ole mitään syytä halveiksia ja aliarvioida parlamentaarista demokratiaa. Valtahan kuuluu hänelle,äänestäjälle.
Demokratia, puutteineenkin, on huomattavasti parempi tapa hallinnoida ihmisiä kun vaikkapa yhden puolueen diktatuuri. Kysykää vaikka virolaisilta tai entisen Itä-Saksan asukeilta. Miksemme voi puolustaa ja olla ylpeitä suomalaisesta parlamentarismista?
Kansanvalta ansaitsee kehittäjänsä ja turvaajansa. Muuten keltainen, epä-älyllinen kaunajournalismi näivettää rahaa ansaitakseen poliittiset oikeutemme mainosten hinnalla.
Huuhkajat palasivat voittojen tielle hirveän 0-5 Ruotsitappion jälkeen nujertamalla Latvian vierassa 2-0. Nuoret ja nuorehkot pelaajat pelasivat päävalmentaja Mixu Paatelaisen mukaan "Pirteästi" ja näinhän se oli.
Latvian jalkapalloilu on kyllä valahtanut pahasti alaspäin. Vielä 2004 maa osallistui EM-lopputurnaukseen, temppu, johon Suomi ei ole koskaan kyennyt. Nyt Latvia on FIFA:n rankingissa 83. Suomi majailee samalla listalla sijalla 75.
Muistakaamme, että kyseessä oli harjoitusottelu ja vastukset tulevat olennaisesti kovenemaan.Toki syyskuun 2. päivä Huuhkajien kotipesään saapuva Moldova on ihan pakko voittaa ja siihen on hyvät mahdollisuudet. Mutta 6. päivä on vuorossa Hollanti ja sehän onkin sitten ihan eri juttu. Huuhkajat ovat oikealla tiellä, pikku hiljaa.
Jaatinen Julistaa:
Ei rannalta käsin voi auttaa jäänmurtajan työtä.
Hannu Raittila
11 elokuuta, 2011
Euroopan Yhdysvallat uhkaa!
Liittovaltio on vallanjaon keino. Liittovaltiot koostuvat itsehallinnollisista alueista, osavaltioista. Näillä osavaltiolla on liittovaltion perustuslain antamat valtaoikeudet. Federaation keskushallinnon ja osavaltioiden vallanjaon suhde vaihtelee liittovaltioittain. Liittovaltion kantava ajatus on se, että keskushallinton tasolla päätetään vallanjaoista. Osavaltiot eivät itse ota itselleen tai anna itseltään valtaa.
Valtioliitossa asia on päinvastoin. Valtioliiton osat päättävät yhdessä vallanjaosta liiton ja jäsenvaltion välillä. Tämä, jota myös hienosti kompetenssi - kompetenssiksi kutsutaan, erottaa Euroopan Unionin liittovaltiosta.
Liittovaltiosta on tullut poliittinen kiro- ja pelottelusana, jota, erityisesti, ns. EU-kriittiset, käyttävät mielellään. Nykysen kansainvälisen rahoituskriisin aikana on tämä Euroopan Unionia "uhkaava" liittovaltiokehitys on taas otettu pelottelukaluksi.
Erilaiset talousasiantuntijat, vai pitäisikö sanoa povarit, aloittivat keskustelun liittovaltiokehityksestä, koska rahoitusongelmiin ajautuneita Unionimaita on tuettu yhteisön yhteisin toimin.
Tähän ovat tarttuneet useammat märkähatut innolla ja ovat heristelleet tätä "liittovaltiokehitystä" pyrkien oman kilpensä kiillottamiseen.
Ovatpahan kekseliäämmät ja mielikuvituksellisemmmat "EU-kriittiset" nähneet jo erilaisia salaliittoja. Suomen hallitus on kuulemma tietoisesti vaiennut näistä kukon askelista kohti Euroopan Yhdysvaltoja. Muuten, paranoidinen sktsofrenia pysyy erittäin hyvin kurissa nykyisillä lääkkeillä.
Onhan toki myönnettävä, että Euroopan Unionissa on liittovaltiopiirteitä, rahaliitto ja keskuspankki. Miksei yhteinen lippukin ole sitä hirmuista liittovaltiokehitystä. Kuitenkaan Euroopan Unioni ei ole liittovaltio, kaukana siitä. Syynä on tuo edellä mainittu kompetenssi- kompetenssi. Jäsenvaltiot päättävät yhdessä Unionin vallanajosta. Liittovaltiossa vallanjaosta päättäisi parlamentti.
Maailmalla on paljon liittovaltiota muun muassa: Saksa, Sveitsi, Kanada, Brasilia, Yhdysvallat ja Itävalta. Yleensä näitä maita pidetään demokratioina. Totta kai liittovaltioiden joukossa on myös vähemmän demokraattisia maita: Nigeria ja Venezuela, noin niinkuin esimerkiksi. Kansanvaltaisuus ei ole siitä kiinni onko valtio muodollisesti liitovaltio vai ei.
Kysyn vain, mikä vika on liittovaltiossa? Olisihan se hyvä kuulla.
Englannin Valioliiga alkaa, mikäli huligaanit suovat, lauantaina. Tosin Tottenham-Everton -matsin siirtämisestä hamaan tulevaisuuteen on jo sovittu.
Liigan ennakkoasetelmat eivät ole kovinkaan yllätykselliset. Ykkössuosikki on Manchester United ja ykköshaastaja on Chelsea. Niin ja Liverpoolilta taas odotetaan huomattavasti parempaa, kuin edellisenä kautena.
Manchesterin joukkue on materiaaliltaan kaiken kaikkeaan laaja ja vahva. Jos nyt heikkouksia jostakin löytyy, niin maalista ja keskikentältä.
Maalista poistui uransa lopettanut Edvin van der Sar, onko uudesta David de Geasta paineiden kantajaksi? Toinen kysymysmerkki liittyy Punaisten Paholaisten keskikentän johtajuuteen: sieltä löytyy Paul Scholesin kokoinen aukko. Kenestä paikkaaja?
Manchester United voitti kauden airueeksi Charity Shield-kamppailun, joka pelattiin FA-cupin voittanutta Manchester Cityä vastaan. Tässäkin väännössä Manchesterin ykkösjoukkue nousi 3-2 voittoon kahden maalin tappioasemasta. Punapaitojen otteet olivat vakuuttavia.
Edellä mainituista pienistä kysymyksistä huolimatta Manchester United on huikea ennakkosuosikki Valioliigassa. Tämä ennakkosuosikin asema senkun vahvistuu, jos United saa jengiinsä Inter Milanin Wesley Sneijderin.
Veikkaus Valioliigan lopputaulukoksi: 1) Manchester United, 2) Chelsea, 3) Liverpool, 4) Tottenham 5) Manchester City 6) Arsenal 7) Sunderland.
Jaatinen Julistaa
Parin päivän päästä, 13. elokuuta tulee kuluneeksi 50-vuotta Berliinin muurin rakentamisesta. Toisin kuin lännessä luultiin, muuria ei rakennettu suinkaan estämään Itä-Saksalaisten siirtymistä länteen, vaan kyse oli "Antifasistisesta suojamuurista."
No joo. Joku voisi kysyä, miksi sitten D"D"R:n kommunistinen puolue määräsi säveltäjät ja sanoittajat töihin tekemään ylistyslauluja muurista. Lisäksi herää kysymys miksi sitten tuhannet Itä-Saksalaiset pyrkivät, muurista huolimatta, Länsi-Saksan puolelle. Jopa niin, että näissä yrityksissä menetti henkensä 176-250 ihmistä, joukossa pieniä lapsiakin.
Lisäksi jostain syystä, itäberliiniläiset olivat kovin iloisen näköisiä kun muuri murrettiin marraskuussa 1989. Merkilistä kiittämättömyyttä suojamuuria kohtaan.
Valtioliitossa asia on päinvastoin. Valtioliiton osat päättävät yhdessä vallanjaosta liiton ja jäsenvaltion välillä. Tämä, jota myös hienosti kompetenssi - kompetenssiksi kutsutaan, erottaa Euroopan Unionin liittovaltiosta.
Liittovaltiosta on tullut poliittinen kiro- ja pelottelusana, jota, erityisesti, ns. EU-kriittiset, käyttävät mielellään. Nykysen kansainvälisen rahoituskriisin aikana on tämä Euroopan Unionia "uhkaava" liittovaltiokehitys on taas otettu pelottelukaluksi.
Erilaiset talousasiantuntijat, vai pitäisikö sanoa povarit, aloittivat keskustelun liittovaltiokehityksestä, koska rahoitusongelmiin ajautuneita Unionimaita on tuettu yhteisön yhteisin toimin.
Tähän ovat tarttuneet useammat märkähatut innolla ja ovat heristelleet tätä "liittovaltiokehitystä" pyrkien oman kilpensä kiillottamiseen.
Ovatpahan kekseliäämmät ja mielikuvituksellisemmmat "EU-kriittiset" nähneet jo erilaisia salaliittoja. Suomen hallitus on kuulemma tietoisesti vaiennut näistä kukon askelista kohti Euroopan Yhdysvaltoja. Muuten, paranoidinen sktsofrenia pysyy erittäin hyvin kurissa nykyisillä lääkkeillä.
Onhan toki myönnettävä, että Euroopan Unionissa on liittovaltiopiirteitä, rahaliitto ja keskuspankki. Miksei yhteinen lippukin ole sitä hirmuista liittovaltiokehitystä. Kuitenkaan Euroopan Unioni ei ole liittovaltio, kaukana siitä. Syynä on tuo edellä mainittu kompetenssi- kompetenssi. Jäsenvaltiot päättävät yhdessä Unionin vallanajosta. Liittovaltiossa vallanjaosta päättäisi parlamentti.
Maailmalla on paljon liittovaltiota muun muassa: Saksa, Sveitsi, Kanada, Brasilia, Yhdysvallat ja Itävalta. Yleensä näitä maita pidetään demokratioina. Totta kai liittovaltioiden joukossa on myös vähemmän demokraattisia maita: Nigeria ja Venezuela, noin niinkuin esimerkiksi. Kansanvaltaisuus ei ole siitä kiinni onko valtio muodollisesti liitovaltio vai ei.
Kysyn vain, mikä vika on liittovaltiossa? Olisihan se hyvä kuulla.
Englannin Valioliiga alkaa, mikäli huligaanit suovat, lauantaina. Tosin Tottenham-Everton -matsin siirtämisestä hamaan tulevaisuuteen on jo sovittu.
Liigan ennakkoasetelmat eivät ole kovinkaan yllätykselliset. Ykkössuosikki on Manchester United ja ykköshaastaja on Chelsea. Niin ja Liverpoolilta taas odotetaan huomattavasti parempaa, kuin edellisenä kautena.
Manchesterin joukkue on materiaaliltaan kaiken kaikkeaan laaja ja vahva. Jos nyt heikkouksia jostakin löytyy, niin maalista ja keskikentältä.
Maalista poistui uransa lopettanut Edvin van der Sar, onko uudesta David de Geasta paineiden kantajaksi? Toinen kysymysmerkki liittyy Punaisten Paholaisten keskikentän johtajuuteen: sieltä löytyy Paul Scholesin kokoinen aukko. Kenestä paikkaaja?
Manchester United voitti kauden airueeksi Charity Shield-kamppailun, joka pelattiin FA-cupin voittanutta Manchester Cityä vastaan. Tässäkin väännössä Manchesterin ykkösjoukkue nousi 3-2 voittoon kahden maalin tappioasemasta. Punapaitojen otteet olivat vakuuttavia.
Edellä mainituista pienistä kysymyksistä huolimatta Manchester United on huikea ennakkosuosikki Valioliigassa. Tämä ennakkosuosikin asema senkun vahvistuu, jos United saa jengiinsä Inter Milanin Wesley Sneijderin.
Veikkaus Valioliigan lopputaulukoksi: 1) Manchester United, 2) Chelsea, 3) Liverpool, 4) Tottenham 5) Manchester City 6) Arsenal 7) Sunderland.
Jaatinen Julistaa
Parin päivän päästä, 13. elokuuta tulee kuluneeksi 50-vuotta Berliinin muurin rakentamisesta. Toisin kuin lännessä luultiin, muuria ei rakennettu suinkaan estämään Itä-Saksalaisten siirtymistä länteen, vaan kyse oli "Antifasistisesta suojamuurista."
No joo. Joku voisi kysyä, miksi sitten D"D"R:n kommunistinen puolue määräsi säveltäjät ja sanoittajat töihin tekemään ylistyslauluja muurista. Lisäksi herää kysymys miksi sitten tuhannet Itä-Saksalaiset pyrkivät, muurista huolimatta, Länsi-Saksan puolelle. Jopa niin, että näissä yrityksissä menetti henkensä 176-250 ihmistä, joukossa pieniä lapsiakin.
Lisäksi jostain syystä, itäberliiniläiset olivat kovin iloisen näköisiä kun muuri murrettiin marraskuussa 1989. Merkilistä kiittämättömyyttä suojamuuria kohtaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)