Helsingin kaupunki on kyllästynyt julkijuopotteluun. Toimenpideohjelmassaan pääkaupunki muun muassa rajoittaa baarien terassien aukioloaikoja sekä kiristää suhtautumistaan alkoholimainontaan. Alkoholi onkin suomalaisten yleisin kuolinsyy ja Helsinki on asukaslukuun suhtutettuna tämän tilaston ykkönen.
Tuskin kukaan vakavissaan uskoo siihen, että edellä mainituilla toimenpiteillä saadaan alkoholista johtuvia kuolemia kovinkaan paljon pienemmiksi. Sen sijaan moni suorastaan vaatii pääkaupungin katurauhaa paremmaksi. On ilmi selvää, että jos baarin terassi on asuintalossa, niin myöhään auki oleva ulkoanniskelu väistämättä häiritsee talon asukkaiden yöunta. Puistojen pussijuominen menee valitettavan usein käännäämisen puolelle. Tämä aiheuttaa pahojakin järjestyshäiriöitä ja roskaamisongelmia. Helsingin puistot on tarkoitettu kaikille, ei pelkästään viinin, oluen, siiderin tms. juojille.
Eilen, perjantaina, asiaa käsiteltiin television pääuutislähetyksessä. Uutisen yhteydessä haastateltiin puistossa istuvia kansalaisia. Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että ravintoloitten terassien aukioloaikoja ei tulisi rajoittaa nykyiseenkään malliin. Olipahan useampi haastateltu tyyppi sitä mieltä, että itse asiassa terassien aukiolon rajoittaminen aiheuttaa puistojuopottelua.
Onkohan nyt käynyt niin, että näillä haastatelluilla on kaupunkilaisen oikeudet, velvollisuudet ja erilaiset vapauskäsitykset menneet hieman vinksalleen?
On erilaisia oikeuksia ja vapauksia: vaikkapa äänioikeus, uskonnonvapaus ja painovapaus. On myös kokoontumisvapaus. Vapauksiin ja oikeuksiin liittyy myös vastuu: uskonnon harjoitamisen varjolla ei saa harjoittaa haureutta, painovapautta ei ole luvallista käyttää vihan levittämiseen, eikä kokoontumisvapauden tarkoitus ole antaa oikeutta mellakointiin ja/tai häiriköintiin.
Toisin sanoen on äärimmäisen tärkeää, että kansalaisella on vapaus tehdä kaikenlaista kivaa ja hyödyllistä. Tämän rinnalla on kuitenkin pidettävä mielessä yhtä tärkeänä vapauden mukana tuleva vastuu. Minun vapauteni ei saa rajoittaa toisen vapautta.
Naukku voi olla joskus paikallaan, mutta alkoholijuomien juominen terassilla tai puistossa ei ole yhtään mikään oikeus. Sen sijaan mahdollisuus häiriöttömään yöuneen tai tilaisuus rauhalliseen puistossa liikkumiseen on kaikille kuuluva oikeus.
On lupa järjestää erilaisia tapaamisia julkisilla paikoilla. Rinnalla kulkee velvollisuus pitää huolta siitä, että ei tule mitenkään häirinneeksi muiden kansalaisten oikeuksia.
Tänään Suomen aikaan kymmenen jälkeen illalla arvotaan vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen karsintalohkot. Huuhkajien viimeaikaiset surkeat suoritukset ovat pudottaneet sinivalkoisen maajoukkueen toiseksi alimpaan viitoskoriin.
Suomen kanssa samassa lohkossa ovat Armenia, Viro, Kypros, Latvia, Moldova, Makedonia, Azerbaizan ja Färsaaret. Näitä Suomi ei siis MM-karsinnassa kohtaa.
Eilen haastateltu Huuhkajavalmentaja Mixu Paatelainen toivoi sen kaltaista arvontaonnea, että Suomen kanssa pelaisi voitettavien joukkueiden lisäksi todellisia jalkapallon huippumaita. Suomen maajoukkue saisi pisteiden lisäksi tuiki tärkeää kokemusta kovista vastustajista.
Entäpä jos hyvä arpaonni käsitetäänkin siten, että karsintavastustajat olisivat mahdollisimman helppoja? Kävisikö Suomella, kerrankin, hirmuinen munkki? Tällainen karsintalohko: Norja, Slovakia, Unkari, Albania, Suomi ja San Marino. Kyllä pitäisi olla mahdollisuuksia maailmanmestaruuskisoihin. Toki onhan tuossakin jalkapallomaita, joilla on paljon Suomea vahvempi lajikultuuri.
Mutta tuskin tuollaista lohkoa Huuhkajille arvotaan. Tämä on todennäköisempi: Espanja, Venäjä, Tsekki, Bulgaria, Suomi ja Wales. Lohko vaatisi huippuonnistumisia mikäli haluttaisiin Brasiliassa pelattaviin kisoihin.
Mikä Huuhkajaryhmän karsintalohko oikeasti on paljastuu tämän illan arvonnoissa, jotka tulevat YLE kakkoselta alkaen klo. 22:20.
Jaatinen Julistaa:
Juhlat ja juomingit, huoruus ja irstailu hillittömässä himossa! Kaiken yllä häpeän verho!
Hoos. 4:18
30 heinäkuuta, 2011
28 heinäkuuta, 2011
Kaunis kotimaani - ruma ulkomaa?
Isänmaa on kallis asia, kaikilla maailman ihmisillä tulisi olla paikka jota sanoa isänmaakseen. Vai olisiko sana "Kotimaa" parempi.
Isänmaallisuus, se on myös kallis asia. Se voidaan käsittää poissulkevana, umpioivana ja näin ollen pelkästään velvotteita asettavana aatteena. Tälläista aatetta varmaan tarkoitti satiirkko, filosofi Francois-Marie Arouet, joka tunnetaan paremmin nimellä Voltare sanoissaan; "Isänmaallisuus on sekoitus omahyväisyyttä ja ennakkoluuloja."
Näin onkin, jos isänmaallisuus tarkoittaa huonoon itsetuntoon perustuvaa uhkakuvien luomista ja muiden kansakuntien ja kansojen halventamista. Edellämainitut uhkakuvat ovat sekä rajojen ulkopuolisia tai ihan maan rajojen sisäpuolisia. Ihmisiä, jotka eivät jaa ajatusta umpioista ja uhkakuvista. On tiukka näkemys mitä tuo "oikea" isänmaallsuus on ja voi niitä, jotka eivät ole samaa mieltä tai voi niitä jotka muuten uhkaavat tätä heppoista ajatusmallia.
Kyse on perusteettomalla uholla varustetusta vieraan- ja tulevaisuuden pelosta. Tätä pelkoa vastaan kansalliset tunnukset, liput ja vaakunat, toimivat eräänlaisina talismaaneina, hyvää onnea tuottavina esineinä. Näitä talismaaneja sitten heilutetaan kädessä tai kannetaan mukana.
Isänmaallisuus voidaan määrittää myös toisin: avoimena ja mahdollisuuksia näkevänä ajatusmallina. Näemme ulkomaailman mahdollsuutena ja arvostaessamme omaa kotimaatamme pidämme muiden ihmisten kiintymystä omaan kotikontuunsa yhtä kunnioittettavana ja hienona asiana. Edellä mainittu ei tarkoita sitä etteikö voi olla tietoinen siitä, että valtion ulko- ja sisäpuolella on henkilöitä, jotka eivät todellakaan arvosta muita ihmisiä tai heidän omaisuuttaan, toisin sanoen ovat rikollisia tavalla tai toisella.
Maan rajojen sisäpuolella hyvän itsetunnon isänmaallisuuteen kuuluu ajatus siitä, että kaikki maassa asuvat saadaan mukaan toteuttamaan omaa vapauttaan tai isämaallisuuttaan muiden oikeuksia rajoittamatta tai loukkaamatta. Kansalliset tunnukset: liput ja vaakunat ovat, tapauskohtaisesti, joko tilaisuuden arvokkuutta kohottavia tai ilon sekä juhlatunteen nostattajia.
Siniristilipun tai leijonavaakunan ei tarvitse viestittää: "Olen suomalainen, pysy pois, halveksin ja vihaan sinua sekä kotimaatasi!"
Vaan: "Olen suomalainen, sitoutunut ja kiintynyt kotimaahani. Arvostan myös sinua ja kotikontuasi. Tule tänne, tehdään yhteistyötä. Jos olet hädässä, autan. Mutta minkäänlaisia pahantekijöitä en hyväksy. Reilu peli kaikille."
Umpioitunut, vieraan- ja tulevaisuudenpelkoon perustava ajattelu aiheuttaa pahoinvointia.
Terveen itsetunnon isänmaallsuus luo hyvinvointia kaikille, tasapuolisesti.
Gehenna, oma maali! Helsingin Jalkapalloklubin loistavsti, Alexander Ringin todella hienolla maalilla, alkanut Mestareiden Liigan karsintaottelu lässähti Rafinhan todella huono-onniseen omaan maaliin.
Onhan toki niin, että Zagrebilla oli pallonhallinta ja kokoniasuudessaan kroatialaisjoukkueella oli paremmat yksilöt. HJK pysyi hyvin kuitenkin mukana ja pystyi rakentemaan peliä.
Klubilla oli mahdollisuuksia. Toisen puoliajan loppupuolella kuitenkin alkoi vähitellen vaikuttaa siltä, että helsinkiläisilta loppuivat ideat, rutiini sekä mahdollisesti kestävyys. Dinamon 1-2 voittomaali antoi ikävän muistutuksen siitä, että suomalaiset jalkapallojoukkueet eivat saa omassa sarjassaan riittävän kovatempoisia otteluita.
Pelirutiini ei riitä kotimaista vauhdikkaampaan kansainväliseen kamppailuun. Toinen osaottelu pelataan ensi viikolla Zagrebissa. Helsingin Jalkapalloklubin pitäisi voittaa vähintään kahdella maalilla jatkopaikan saamiseksi.
Vaikeaa on, todella vaikeaa.
Jaatinen Julistaa:
Ack Värmeland, du sköna du harliga land , Mun kaunis kotimaani on vailla vertaistaan,
du krona bland Svea rikets länder! kun helmi se kirkkautta hohtaa!
Och komme jag en mitt i det förlovade land Nyt linnan nään maan vieraimman sen loisto
till Värmeland jag andock ätervänder. kuitenkaan ei harhaan voi kulkuani johtaa.
Ja, där vill jag leva, ja där vill jag dö. Vaan missä keinui kehtoni ja leikit leikittiin,
Om en gång ifrån Värmeland jag tar mig en mö vain sinne kuuluu juureni, ei maihin kaukaisiin.
så vet jag att aldrig mig ångrar. en kaukana mä armastain kohtaa.
I Värmeland - ja där vill jag bygga och bo Tuo kaunis kotimaani on mulla määränpää,
med enklaste lycka fornöjder. käy kulkuni kohti taivaanrantaa.
Dess dalar och skog ge mig tystnad och ro On silmät neidon vieraan maan kuin tulta säihkyvää,
och luften är frisk på dess höjder. vaan kauneimman katseen armas antaa.
Och forsarna sjunga sin ljuvliga sång Ja siksi mä kiiruhdan tuon leikkipaikan luo,
vid den vill jag sömna så stilla en gång hän keinullaan mua odottaa ja mulle hymyn suo
och vila i värmländiska jorden. ja häntä saan käsilläin mä kantaa.
Värmlandsvisan (Fryxell-Dahlgren) Kaunis kotimaani (suom. sanat Johan Viktedt)
Isänmaallisuus, se on myös kallis asia. Se voidaan käsittää poissulkevana, umpioivana ja näin ollen pelkästään velvotteita asettavana aatteena. Tälläista aatetta varmaan tarkoitti satiirkko, filosofi Francois-Marie Arouet, joka tunnetaan paremmin nimellä Voltare sanoissaan; "Isänmaallisuus on sekoitus omahyväisyyttä ja ennakkoluuloja."
Näin onkin, jos isänmaallisuus tarkoittaa huonoon itsetuntoon perustuvaa uhkakuvien luomista ja muiden kansakuntien ja kansojen halventamista. Edellämainitut uhkakuvat ovat sekä rajojen ulkopuolisia tai ihan maan rajojen sisäpuolisia. Ihmisiä, jotka eivät jaa ajatusta umpioista ja uhkakuvista. On tiukka näkemys mitä tuo "oikea" isänmaallsuus on ja voi niitä, jotka eivät ole samaa mieltä tai voi niitä jotka muuten uhkaavat tätä heppoista ajatusmallia.
Kyse on perusteettomalla uholla varustetusta vieraan- ja tulevaisuuden pelosta. Tätä pelkoa vastaan kansalliset tunnukset, liput ja vaakunat, toimivat eräänlaisina talismaaneina, hyvää onnea tuottavina esineinä. Näitä talismaaneja sitten heilutetaan kädessä tai kannetaan mukana.
Isänmaallisuus voidaan määrittää myös toisin: avoimena ja mahdollisuuksia näkevänä ajatusmallina. Näemme ulkomaailman mahdollsuutena ja arvostaessamme omaa kotimaatamme pidämme muiden ihmisten kiintymystä omaan kotikontuunsa yhtä kunnioittettavana ja hienona asiana. Edellä mainittu ei tarkoita sitä etteikö voi olla tietoinen siitä, että valtion ulko- ja sisäpuolella on henkilöitä, jotka eivät todellakaan arvosta muita ihmisiä tai heidän omaisuuttaan, toisin sanoen ovat rikollisia tavalla tai toisella.
Maan rajojen sisäpuolella hyvän itsetunnon isänmaallisuuteen kuuluu ajatus siitä, että kaikki maassa asuvat saadaan mukaan toteuttamaan omaa vapauttaan tai isämaallisuuttaan muiden oikeuksia rajoittamatta tai loukkaamatta. Kansalliset tunnukset: liput ja vaakunat ovat, tapauskohtaisesti, joko tilaisuuden arvokkuutta kohottavia tai ilon sekä juhlatunteen nostattajia.
Siniristilipun tai leijonavaakunan ei tarvitse viestittää: "Olen suomalainen, pysy pois, halveksin ja vihaan sinua sekä kotimaatasi!"
Vaan: "Olen suomalainen, sitoutunut ja kiintynyt kotimaahani. Arvostan myös sinua ja kotikontuasi. Tule tänne, tehdään yhteistyötä. Jos olet hädässä, autan. Mutta minkäänlaisia pahantekijöitä en hyväksy. Reilu peli kaikille."
Umpioitunut, vieraan- ja tulevaisuudenpelkoon perustava ajattelu aiheuttaa pahoinvointia.
Terveen itsetunnon isänmaallsuus luo hyvinvointia kaikille, tasapuolisesti.
Gehenna, oma maali! Helsingin Jalkapalloklubin loistavsti, Alexander Ringin todella hienolla maalilla, alkanut Mestareiden Liigan karsintaottelu lässähti Rafinhan todella huono-onniseen omaan maaliin.
Onhan toki niin, että Zagrebilla oli pallonhallinta ja kokoniasuudessaan kroatialaisjoukkueella oli paremmat yksilöt. HJK pysyi hyvin kuitenkin mukana ja pystyi rakentemaan peliä.
Klubilla oli mahdollisuuksia. Toisen puoliajan loppupuolella kuitenkin alkoi vähitellen vaikuttaa siltä, että helsinkiläisilta loppuivat ideat, rutiini sekä mahdollisesti kestävyys. Dinamon 1-2 voittomaali antoi ikävän muistutuksen siitä, että suomalaiset jalkapallojoukkueet eivat saa omassa sarjassaan riittävän kovatempoisia otteluita.
Pelirutiini ei riitä kotimaista vauhdikkaampaan kansainväliseen kamppailuun. Toinen osaottelu pelataan ensi viikolla Zagrebissa. Helsingin Jalkapalloklubin pitäisi voittaa vähintään kahdella maalilla jatkopaikan saamiseksi.
Vaikeaa on, todella vaikeaa.
Jaatinen Julistaa:
Ack Värmeland, du sköna du harliga land , Mun kaunis kotimaani on vailla vertaistaan,
du krona bland Svea rikets länder! kun helmi se kirkkautta hohtaa!
Och komme jag en mitt i det förlovade land Nyt linnan nään maan vieraimman sen loisto
till Värmeland jag andock ätervänder. kuitenkaan ei harhaan voi kulkuani johtaa.
Ja, där vill jag leva, ja där vill jag dö. Vaan missä keinui kehtoni ja leikit leikittiin,
Om en gång ifrån Värmeland jag tar mig en mö vain sinne kuuluu juureni, ei maihin kaukaisiin.
så vet jag att aldrig mig ångrar. en kaukana mä armastain kohtaa.
I Värmeland - ja där vill jag bygga och bo Tuo kaunis kotimaani on mulla määränpää,
med enklaste lycka fornöjder. käy kulkuni kohti taivaanrantaa.
Dess dalar och skog ge mig tystnad och ro On silmät neidon vieraan maan kuin tulta säihkyvää,
och luften är frisk på dess höjder. vaan kauneimman katseen armas antaa.
Och forsarna sjunga sin ljuvliga sång Ja siksi mä kiiruhdan tuon leikkipaikan luo,
vid den vill jag sömna så stilla en gång hän keinullaan mua odottaa ja mulle hymyn suo
och vila i värmländiska jorden. ja häntä saan käsilläin mä kantaa.
Värmlandsvisan (Fryxell-Dahlgren) Kaunis kotimaani (suom. sanat Johan Viktedt)
24 heinäkuuta, 2011
Ollaan ihmisiksi
Kreikka on saanut taloutensa perusteellisesti sekaisin. Pohjimmiltaan lienee syy on löysässä hallinnossa, joka on sallinut vuosikausia jatkuneen maan taloutta koskevien tilastojen väärentämisen. Taloustilanne näytti väärennettynä paremmalta, kun todellisuudessa oli. Kun väärennös paljastui homma kaatui päälle.
Ilman erityisjärjestelyjä ei Kreikka selviä veloistaan, jos sittenkään. Helleenien maa ei saa enään markkinoilta velkarahaa, joten sitä on järjestetty omin systeemein Euroopan Unioilta ja kansainvälisestä valuuttarahastolta. Kovin ehdoin. Kreikka joutuu nielemään ennennäkemättömän säästökuurin: etuuksia leikataan kovalla kädellä ja valtion omaisuutta myydään.
Käytännössä helleenit ovat lähellä tilannetta, että maa on holhouksen alainen.
Kreikkalainen sivistys, kaupunkikulttuuri, ulottuu aikaan lähes 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua joten ei ole ihme, että maan asukkaat kokevat itsensä nöyryyteyksi, kun tasavallan asioihin on puuttumassa jonkin kaukaisen pohjolan maan pääministeri. Jonkun Suomen, joka ei ole ollut edes sataa vuotta itsenäinen.
Nykyisen Suomen alueella on asuttu noin 11 000 vuotta, ruukkuja on osattu valmistaa noin vuodesta 5000 eaa. Raudan valmistus opitiin täällä arviolta 500 eaa. Mistään kaupunkikulttuurista ei kannata puhuakaan. Ensimmäiset kaupungit, muun muassa Turku ja Viipuri, muodostettiin tähän Ruotsin kuningaskunnan osaan 1200-luvun lopulla ja 1300- luvun alussa.
Harhakäsityksistä huolimatta Ruotsi ei mitenkään ikinä "miehittänyt" Suomea, vaan nykyisen Etelä-Suomen alue sulautui osaksi Ruotsia 1100 ja 1200-luvulla. Tämän myötä tuli myös laillisuusperustainen hallinto ja muukin laillisuusvalta.
Mutta takaisin Kreikkaan. Kovat lainojen ehdot, toisin sanoen leikkaukset, ovat aiheuttaneet Kreikassa mellakoita täysin ymmärrettävistä syistä. Maan kansalaiset eivät koe olevansa vastuussa talouskriisista. Eivätkä suurimmalta osin olekaan. Mutta mitä olisi vaihtoehto? Ei riitä pelkkä ei.
Jos Kreikan tasavalta ei pystyisi maksamaan velkojaan se ajautuu täysin hallitsemattomaan tilaan, valtiolta loppuuvat rahat. Mistäs sitten otetaan virkamiesten palkat, rahat etuuksiin, eläkkeisiin yms.? Maa joutuisi lopullisesti valuuttarahaston ja Euroopan Unioniin holhoukseen.
Suurella todennäköisyydellä tämä epävarmuus leviäisi muualle mantereelle: tulokset näkyisivät täällä Suomessakin kasvavana työttömyytenä ja verojen korotuspaineina sekä menojen karsimispakkona. Ei hyvä.
Kun kreikkalainen vastaus "ei" on huono, niin yhtä hölmöä ovat suomalaisten pölhöpopulistien heitot siitä, että "löysät ovat menneet eurooppalaisten poliitikkojen housuihin" tai puheet "rahan syytämisestä" tai puolirasistiset viittaukset Etelä-Eurooppalaiseen holtittomaan kansanluonteeseen.
Valittavana ei ole kuin huonoja ratkaisuja. Niihin on muuten sisällytettävä myös rahoittajien vastuu. Tarvitaan myös Kreikan lainoja takaavien maiden kansalaisten laaja hyväksyintä. Tämä asettaa näiden maiden vastuulliset poliitikot kovan paikan eteen. Irtopisteitten keräily olisi nyt niin pirun helppoa.
Toisaalta on myös äärimäisen tärkeää, että valtaosa kreikkalaisista hyväksyy lainojen ehtona olevat kovat toimet. Kreikkaa ja ennenkaikkea kreikkalaisia ei saa asettaa nöyryyttävään tilanteeseen. Kreikassa on oma vahva ja vanha identiteettinsä, ensimmäiset kaupungit muodostuivat, ihan oikeasti, 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Vaikka vaadimmekin kovia tekoja lainojen ehdoksi on helleenejä ehdottomasti arvostettava.
Meillä on historiasta muistoja kansakuntien nöyryyttämisestä. Saksaa kyykyttettiin ensimmäisen maailmasodan jälkeen mahdottomalla rauhansopimuksella, johon sisältyi muun muassa 1 miljardin punnan sotakorvaukset sekä 90 %:n kauppalaivastosta luovuttaminen voittajavalloille.
Vaikka keisarillinen Saksa olikin sotaan syyllinen, eivät sen kansalaiset olleet. Rauhansopimus oli tarkoituksellisen nöyryyttävä ja siitä saivat kansallissosialistit hyvää materiaalia propagandaansa.
Vaihtoehdottomuuden ja nöyryyttämisen tunteen edessä on helppo kääntyä äärimieliseksi. Tätä ovat erilaiset vallanhimoiset helppoheikit valmiina hyväkseen käyttämään. Silloin tämä tähän astiset Kreikan mellakat ovat lasten leikkiä.
Tätä on syytä todella välttää. Ollaan ihmisiksi.
Eurooppalaistet kansainväliset jalkapallocupit ovat alkaneet ja kuten oletettua Helsingin Jalkapalloklubi on ainut suomalainen joukkue joka on vielä jatkossa. Jo nyt HJK on tehnyt suomalaista ja eurooppalaista palloiluhistoriaa: lyödessään walesilaisen Bangor Cityn joukkuun helsinkiläisjoukkue teki sekä yksittäisen ottelun ja yhteismaalien osalta maalieroennätyksen. Voidettuaan vierasissa Bangorin 0-3, Klubi murskasi nuo onnettomat Töölön jalkapallostadionilla 10-0. Yhteismaalit olivat siis 13-0.
Seuraavasta vastuksesta, kroatialaisesta Gradanski nogometni klub Dinamo Zagrebista, tuskin yltiöpäisinkään optimisti odottaa 10 -0 kotivoittoa. Zagreb on kova jengi. Se on ollut kasvualustana useille Kroattian maajoukkuetähdille, esim. Luka Moric ja Tomislav Butina. Nykyisistä maajoukkuepelaajista Dinamossa pelaa keskikenttäpelaaja Jerko Leko.
Kroatia on osallistunut kolmiin maailman- ja Euroopanmestaruuskisoihin. Kovimpana saavutuksena tuolla punaisessa shakkikuvio -paidassa pelaavalla jengillä on pronssimitalli vuoden 1998 Ranskan maailmanmestaruuskisoista.
Dinamo saapuu HJK:n vieraaksi ensi keskiviikkona, 27.7. Ottelu on tällä hetkellä loppuunmyyty, toki lippuja voi tulla myyntiin kun selviää kuinka paljon vierasjoukkueen kannattajia, nimeltään Bad Boys Blue, ilmaantuu paikalle.
Toinen osaottelu pelataan Zagrebin stadion Maksimirilla joko 2. tai 3. elokuuta. Onko Helsingin Jalkapalloklubilla todellisia mahdollisuuksia? Kyllä on, mutta se edellyttää nappisuoritusta.
Keskiviikkoisessa kotiottelussa ei saisi päästää vierasmaalia ja itse olisi hyvä tehdä vähitään yksi, mielummin kaksi kaappia. Töölön jalkapallostadion on täysi, jos Klubi saa matsiin vauhdikkaan alun, on luvassa hieno jalkapalloilta.
On myös mahdollisuus tehdä lisää suomalaista futishistoriaa. Unelma elää.
Jaatinen Julistaa:
Olen väsynyt kiellä en, kun särkyi lumous.
Väsyttää tämä eläinten vallankumous:
ne hirnuu mulle, ne haukkuu mua ne vetätytyy reviiriin.
Ne on jalompia kun minä: ne kuuluu leijoniin.
Jos oot heikko, ne hyökkää sutena kimppuun, yksilöön kiinni kuin sika limppuun.
Ja tädit kaikesta motkotaa: ne kanana kotkotaa.
Katso armeijaa ja katsot tylsään hanhiparveen.
Katso Johtajaa ja katsot Johtajan sorkkaan ja sarveen.
On miehiä haukat ja miehiä on myöskin kyyhkyt nää.
Vain äiti on äiti ja lapsi on lapsi, ne yhdessä nyyhkyttää.
Karsinaan vie lammaslaumaa politikko ja sanoo: "Hyvää saumaa!"
Se on pukki vahtina kaalimaan, se on pantu ihmistä vaalimaan.
Ollaan ihmisksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo...
Mies taivainen kynsin ja hampain käy kiinni jumalan karitsaan.
Mä vaivainen oon, hän laulaa, mato matkamies maan.
Ylösnousemus jälkeen kaiken, ylösnousemus, päivä uus.
Ylösnousemus, siihen on meillä yksi ainoa mahdollisuus:
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisksi noo...
Ollaan ihmiskisi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo...
(Juice Leskinen: Ollaan ihmisiksi)
Ilman erityisjärjestelyjä ei Kreikka selviä veloistaan, jos sittenkään. Helleenien maa ei saa enään markkinoilta velkarahaa, joten sitä on järjestetty omin systeemein Euroopan Unioilta ja kansainvälisestä valuuttarahastolta. Kovin ehdoin. Kreikka joutuu nielemään ennennäkemättömän säästökuurin: etuuksia leikataan kovalla kädellä ja valtion omaisuutta myydään.
Käytännössä helleenit ovat lähellä tilannetta, että maa on holhouksen alainen.
Kreikkalainen sivistys, kaupunkikulttuuri, ulottuu aikaan lähes 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua joten ei ole ihme, että maan asukkaat kokevat itsensä nöyryyteyksi, kun tasavallan asioihin on puuttumassa jonkin kaukaisen pohjolan maan pääministeri. Jonkun Suomen, joka ei ole ollut edes sataa vuotta itsenäinen.
Nykyisen Suomen alueella on asuttu noin 11 000 vuotta, ruukkuja on osattu valmistaa noin vuodesta 5000 eaa. Raudan valmistus opitiin täällä arviolta 500 eaa. Mistään kaupunkikulttuurista ei kannata puhuakaan. Ensimmäiset kaupungit, muun muassa Turku ja Viipuri, muodostettiin tähän Ruotsin kuningaskunnan osaan 1200-luvun lopulla ja 1300- luvun alussa.
Harhakäsityksistä huolimatta Ruotsi ei mitenkään ikinä "miehittänyt" Suomea, vaan nykyisen Etelä-Suomen alue sulautui osaksi Ruotsia 1100 ja 1200-luvulla. Tämän myötä tuli myös laillisuusperustainen hallinto ja muukin laillisuusvalta.
Mutta takaisin Kreikkaan. Kovat lainojen ehdot, toisin sanoen leikkaukset, ovat aiheuttaneet Kreikassa mellakoita täysin ymmärrettävistä syistä. Maan kansalaiset eivät koe olevansa vastuussa talouskriisista. Eivätkä suurimmalta osin olekaan. Mutta mitä olisi vaihtoehto? Ei riitä pelkkä ei.
Jos Kreikan tasavalta ei pystyisi maksamaan velkojaan se ajautuu täysin hallitsemattomaan tilaan, valtiolta loppuuvat rahat. Mistäs sitten otetaan virkamiesten palkat, rahat etuuksiin, eläkkeisiin yms.? Maa joutuisi lopullisesti valuuttarahaston ja Euroopan Unioniin holhoukseen.
Suurella todennäköisyydellä tämä epävarmuus leviäisi muualle mantereelle: tulokset näkyisivät täällä Suomessakin kasvavana työttömyytenä ja verojen korotuspaineina sekä menojen karsimispakkona. Ei hyvä.
Kun kreikkalainen vastaus "ei" on huono, niin yhtä hölmöä ovat suomalaisten pölhöpopulistien heitot siitä, että "löysät ovat menneet eurooppalaisten poliitikkojen housuihin" tai puheet "rahan syytämisestä" tai puolirasistiset viittaukset Etelä-Eurooppalaiseen holtittomaan kansanluonteeseen.
Valittavana ei ole kuin huonoja ratkaisuja. Niihin on muuten sisällytettävä myös rahoittajien vastuu. Tarvitaan myös Kreikan lainoja takaavien maiden kansalaisten laaja hyväksyintä. Tämä asettaa näiden maiden vastuulliset poliitikot kovan paikan eteen. Irtopisteitten keräily olisi nyt niin pirun helppoa.
Toisaalta on myös äärimäisen tärkeää, että valtaosa kreikkalaisista hyväksyy lainojen ehtona olevat kovat toimet. Kreikkaa ja ennenkaikkea kreikkalaisia ei saa asettaa nöyryyttävään tilanteeseen. Kreikassa on oma vahva ja vanha identiteettinsä, ensimmäiset kaupungit muodostuivat, ihan oikeasti, 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Vaikka vaadimmekin kovia tekoja lainojen ehdoksi on helleenejä ehdottomasti arvostettava.
Meillä on historiasta muistoja kansakuntien nöyryyttämisestä. Saksaa kyykyttettiin ensimmäisen maailmasodan jälkeen mahdottomalla rauhansopimuksella, johon sisältyi muun muassa 1 miljardin punnan sotakorvaukset sekä 90 %:n kauppalaivastosta luovuttaminen voittajavalloille.
Vaikka keisarillinen Saksa olikin sotaan syyllinen, eivät sen kansalaiset olleet. Rauhansopimus oli tarkoituksellisen nöyryyttävä ja siitä saivat kansallissosialistit hyvää materiaalia propagandaansa.
Vaihtoehdottomuuden ja nöyryyttämisen tunteen edessä on helppo kääntyä äärimieliseksi. Tätä ovat erilaiset vallanhimoiset helppoheikit valmiina hyväkseen käyttämään. Silloin tämä tähän astiset Kreikan mellakat ovat lasten leikkiä.
Tätä on syytä todella välttää. Ollaan ihmisiksi.
Eurooppalaistet kansainväliset jalkapallocupit ovat alkaneet ja kuten oletettua Helsingin Jalkapalloklubi on ainut suomalainen joukkue joka on vielä jatkossa. Jo nyt HJK on tehnyt suomalaista ja eurooppalaista palloiluhistoriaa: lyödessään walesilaisen Bangor Cityn joukkuun helsinkiläisjoukkue teki sekä yksittäisen ottelun ja yhteismaalien osalta maalieroennätyksen. Voidettuaan vierasissa Bangorin 0-3, Klubi murskasi nuo onnettomat Töölön jalkapallostadionilla 10-0. Yhteismaalit olivat siis 13-0.
Seuraavasta vastuksesta, kroatialaisesta Gradanski nogometni klub Dinamo Zagrebista, tuskin yltiöpäisinkään optimisti odottaa 10 -0 kotivoittoa. Zagreb on kova jengi. Se on ollut kasvualustana useille Kroattian maajoukkuetähdille, esim. Luka Moric ja Tomislav Butina. Nykyisistä maajoukkuepelaajista Dinamossa pelaa keskikenttäpelaaja Jerko Leko.
Kroatia on osallistunut kolmiin maailman- ja Euroopanmestaruuskisoihin. Kovimpana saavutuksena tuolla punaisessa shakkikuvio -paidassa pelaavalla jengillä on pronssimitalli vuoden 1998 Ranskan maailmanmestaruuskisoista.
Dinamo saapuu HJK:n vieraaksi ensi keskiviikkona, 27.7. Ottelu on tällä hetkellä loppuunmyyty, toki lippuja voi tulla myyntiin kun selviää kuinka paljon vierasjoukkueen kannattajia, nimeltään Bad Boys Blue, ilmaantuu paikalle.
Toinen osaottelu pelataan Zagrebin stadion Maksimirilla joko 2. tai 3. elokuuta. Onko Helsingin Jalkapalloklubilla todellisia mahdollisuuksia? Kyllä on, mutta se edellyttää nappisuoritusta.
Keskiviikkoisessa kotiottelussa ei saisi päästää vierasmaalia ja itse olisi hyvä tehdä vähitään yksi, mielummin kaksi kaappia. Töölön jalkapallostadion on täysi, jos Klubi saa matsiin vauhdikkaan alun, on luvassa hieno jalkapalloilta.
On myös mahdollisuus tehdä lisää suomalaista futishistoriaa. Unelma elää.
Jaatinen Julistaa:
Olen väsynyt kiellä en, kun särkyi lumous.
Väsyttää tämä eläinten vallankumous:
ne hirnuu mulle, ne haukkuu mua ne vetätytyy reviiriin.
Ne on jalompia kun minä: ne kuuluu leijoniin.
Jos oot heikko, ne hyökkää sutena kimppuun, yksilöön kiinni kuin sika limppuun.
Ja tädit kaikesta motkotaa: ne kanana kotkotaa.
Katso armeijaa ja katsot tylsään hanhiparveen.
Katso Johtajaa ja katsot Johtajan sorkkaan ja sarveen.
On miehiä haukat ja miehiä on myöskin kyyhkyt nää.
Vain äiti on äiti ja lapsi on lapsi, ne yhdessä nyyhkyttää.
Karsinaan vie lammaslaumaa politikko ja sanoo: "Hyvää saumaa!"
Se on pukki vahtina kaalimaan, se on pantu ihmistä vaalimaan.
Ollaan ihmisksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo...
Mies taivainen kynsin ja hampain käy kiinni jumalan karitsaan.
Mä vaivainen oon, hän laulaa, mato matkamies maan.
Ylösnousemus jälkeen kaiken, ylösnousemus, päivä uus.
Ylösnousemus, siihen on meillä yksi ainoa mahdollisuus:
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisksi noo...
Ollaan ihmiskisi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo no no noo
Ollaan ihmisiksi noo...
(Juice Leskinen: Ollaan ihmisiksi)
06 heinäkuuta, 2011
Peto on irti: Lissun lässyn luupi luu!
Viime vuoden syyskuun alussa 60-vuotta täyttänyt Pekka Juhani Maijanen tunnetaan paremmin Pave Maijasena. Pave on pitkän linjan muusikko, joka on vaikuttanut soolouran lisäksi Pepe Willbergin Paradisessa, Rock and Roll Bandissa, Mistakesissa ja tuottajana muun muassa Wigwamille ja Dingolle. Maijanen on opittu tuntemaan säntillisenä muusikkona, jonka mielestä asiat pitää tehdä kohdalleen eikä sinne päin. Myös "Vääpeliksi" on tätä muusikkoa kutsuttu bändikavereiden keskuudessa.
Pave on saanut työskennelllä useitten suomalaisten huippumuusikoiden kanssa, yksi heistä on Pekka "Albert" Järvinen (1950-1991). Järvisen,erään ensimäisistä tasavaltamme kitarasankareista, työtoveri Maijanen on ollut useampaan otteeseen.
Ensimmäinen yhteinen bändi Järvisen kanssa oli vuosina 1975-1978 toiminnassa ollut Royals. Ryhmä perustettiin suomalaiseksi "superyhtyeeksi" jäseninään rumpali Ippe Kätkä, mieletöntä suosioita Hurriganesin peruja nauttinut, Albert Järvinen ja Pave.
Ryhmän loppuaikoina kosketinsoittajaksi palkattiin Mikko Rintanen.
Royals julkaisi kaksi studioalbumia ja yhden, yhtyeen toiseksi viimeiseltä keikalta tallennetun, liveäänitteen "Royals Live" ikäänkuin läksiäisiksi. Nämä studiossa äänittetyt levyt möivät ihan mukavasti, ensimmäinen "Spring 76" ihan kultalevymyyntiin asti. Vuonna 1976 kultalevyyn oikeuttava myynti oli 25 000 kopiota, Royals -yhtyeen debyytti möi yli 30 000 kopiota. Toisenkin, nimeltään "Out", myynti ylsi tuonne 15 tuhannen nurkille. Sitten musiikkimaailma muuttui dramaattisesti: tuli punk ja suomalaisena ilmiöna vieläpä rockabilly. Royalsin oli lopetettava yleisön puutteeseen, isoillakin keikkapaikoilla oli kymmeniä kuulijoita.
Kuten edellä mainittiin Pave Maijanen oli säntillinen ja tarkka muusikko. Joskus kuitenkin tarkkakin menee vipuun: äänittettiin kevättalvella 1977 Royalsin toista pitkäsoittoa, "Out", Tukholman Marcus Music-studiolla. Maijanen oli säveltänyt erityisen hienon biisin " About not´t worth write home about". Tekstin teokseen oli tehnyt suomenenglantilainen Jim Pembroke. Pembroke on paikalla studiossa tarkkailemassa Maijasen laulua, ennenkaikkea englannin kielen ääntämystä.
About jne. -biisissä käsitellään Vietnamin sotaa, ensimmäiset rivit menevät näin: "Tramp those eastern jungles, with a target on a head." . Vapaasti suomennettuna tämä kuuluu: "Ramppaan itäisissä viidakoissa pää maalitauluna."
Oliko tarkkailutehtävissä ollut Pembroke vessassa tai kahvitauolla lauluosuuden äänittämisen aikana, mutta Pave laulaa nämä ensimmäiset rivit: "Tramp those eastern jingles with a tar jet on a head."
Erittäin luova suomennos tästä voisi kuulua: "Ramppaan itäisissä tunnussävelmissä, tervasuihkukone päässäni." Miksei tuokin menisi, todellista tajunnanvirtaa. Mutta kun, alkuperäinen teksti menee ihan toisella tavalla. Äsken kuvatttu moka repii Pekka Maijasta vieläkin 34 vuoden jälkeen.
Asioihin on myös toisenlainen lähestymistapa. Kolmisen vuotta tämän jälkeen, 1980, Pave Maijanen on taas levynteossa Tukholmassa. Nyt tekeillä on Hurriganesin "10/80 "-albumi, studio on Abban omistama Polar-studio, Maijanen on tuottaja-kosketinsoittaja-taustalaulaja.
Hurriganes on palannut legendaariseen, Aaltonen, Häkkinen. Järvinen -kokoonpanoonsa. Järvinen on tehnyt paluun Aaltosen ryhmään huhtikuussa 1979. Liike lisäsi yhtyeen, hieman hiipunutta, keikkasuosiota, mutta loppuvuonna 1979 julkastu "Jailbird"-niminen LP ei lunastanut siihen asetettuja taiteellisia ja taloudellisia odotuksia.
Niinpä päätettiin vetää isonpaa vaihdetta silmään: mennään tekemään hyvintuotettu levy huippustudioon. Abban Sportplatsenin taloon rakennettu Polar-studio oli huippustudio. Sitä oli käyttänyt muun muassa Led Zeppelin työstäessään "In through the out door" -teostaan. Sinne Hurriganes matkasi paluulevyään tekemään.
Pave Maijasen rooli oli toimia virallisesti tuottajana, epävirallisesti pitää huolta, että Järvisen ja Aaltosen kemiat toimivat. Polar studio oli sen verran kallis, että sinne ei kannattanut lähteä kiukuttelemaan ja tappelemaan.
Kuten kolme vuotta ennen tätä, Royalsin tapauksessa, tällekin levylle oli laulutekstejä kirjottanut Jim Pembroke. Myös tätä teosta tehdessä sattui laulajalle moka tekstin sisällön lausumisessa: Remu oli äänittämässä lauluosuuttaan biisiin "Let´s go rocking tonight" kun hän hukkaa katsekontaktinsa tekstilunttiin. Remuhan ei osannut yhtään englantia, joten hänelle kirjoitettiin tekstit tietyllä tavalla foneettisesti vaikkapa tähän tapaan: "Lets gou roking tunait, lets gou roking tunait..."
Alunperin, virallisesti, Pembroke kirjoitti tekstin erään kohdan muotoon: "Lizi Lassie loopy Lou!", mutta kun Remu ei näe lappuaan hän karjuu: "Lissun Lässyn luupi luu!" Tilannetta äänityskopin ulkopuolella tarkkaileva Pave Maijanen nauraa hyeenan lailla.
Jääkö Henry "Remu" Aaltonen tätä harmittelemään? Ei, ns. mokamuoto jätetään. Päinvastoin Remu kehuskelee asialla myöhemmissä haastatteluissa, jossa hän kertoo äänittäjä Lennart Östlundin ihailleen Aaltosen improvisiontikykyä.
Remulta kun tulee ihan tosta vaan rockesperantoa, kun vielä jokin aika sitten studiolla työskennellyt Led Zeppeliinin laulusolisti Robert Plant joutui tuntikausia miettimään päästäkseen vastaavaan tulokseen. Ehkäpä Remun olisikin pitänyt tehdä tekstejä Led Zeppeliinille. Aaltonen teki siis mokasta hyveen.
Toki on myönnettävä, että ei lauseen sisältö "remuntamisen" myötä miksikään muuttunut samaa hölynpölyä, balabbaabbaluma, balabbaanboom, se on molemmissa muodossa. Maijasen mokassa tekstin idea muuttui, sanoisinko olennaisesti.
Onhan vielä niinkin, että Royalsin soittama progressiiviseen rockiin kallellaan oleva musa ei kestä rockesperantoa siinä määrin kun Hurriganesin suora suhaus.
Mutta kuvaa tämä myös Aaltosta ja Maijasta henkilönä. Remu luotti intuitoon, fiilikseen, Paven piti tehdä asiat tietoisesti, tarkkaan.
Molemmilla on aikansa ja paikkanssa. Rock and rollia vetäessä on hyvä päästää peto irti, progea rokatessa peto saa olla hihnassa. Tositaituri on se, joka osaa käyttää molempia konsteja.
Hurriganesin tapauksessa vuonna 1980 Remun intuitio toi tulosta: ryhmä nousi takaisin myyntitilastojen kärkipaikolle, 10/80 ylitti nopeasti kultalevyrajan.
Enään viitisen viikkoa Englannin Valioliigan 13.8. tapahtuvaan avaukseen. Liigan voittanut Manchester United kohtaa vieraissa juuri sarjapaikkansa säilyttäneen West Bromwichin. Odotuksia heikommin pelannut, Liverpool saa Anfield roadille vieraakseen Sunderlandin. Pool pyrkii parempaan pelaajahankinojen voimin.
Viimeinen hankinta on sarjasta pudonneesta Blackpoolista siirtyvä keskikenttämies Charlie Adam. Manchester United hankki peliuransa lopettaneen Edvin van der Sarin tilalle maalivahdiksi espanialaisen David de Gean. Kovia naamoja, ennenkaikkea nousevia kykyjä. Mutta ovatko Valioliigan todelliset kohuhankinnat vielä edessä? No ovat!
Jaatinen Julistaa: Jos helteet vaivaavat niin muistele marraskuuta!
Pave on saanut työskennelllä useitten suomalaisten huippumuusikoiden kanssa, yksi heistä on Pekka "Albert" Järvinen (1950-1991). Järvisen,erään ensimäisistä tasavaltamme kitarasankareista, työtoveri Maijanen on ollut useampaan otteeseen.
Ensimmäinen yhteinen bändi Järvisen kanssa oli vuosina 1975-1978 toiminnassa ollut Royals. Ryhmä perustettiin suomalaiseksi "superyhtyeeksi" jäseninään rumpali Ippe Kätkä, mieletöntä suosioita Hurriganesin peruja nauttinut, Albert Järvinen ja Pave.
Ryhmän loppuaikoina kosketinsoittajaksi palkattiin Mikko Rintanen.
Royals julkaisi kaksi studioalbumia ja yhden, yhtyeen toiseksi viimeiseltä keikalta tallennetun, liveäänitteen "Royals Live" ikäänkuin läksiäisiksi. Nämä studiossa äänittetyt levyt möivät ihan mukavasti, ensimmäinen "Spring 76" ihan kultalevymyyntiin asti. Vuonna 1976 kultalevyyn oikeuttava myynti oli 25 000 kopiota, Royals -yhtyeen debyytti möi yli 30 000 kopiota. Toisenkin, nimeltään "Out", myynti ylsi tuonne 15 tuhannen nurkille. Sitten musiikkimaailma muuttui dramaattisesti: tuli punk ja suomalaisena ilmiöna vieläpä rockabilly. Royalsin oli lopetettava yleisön puutteeseen, isoillakin keikkapaikoilla oli kymmeniä kuulijoita.
Kuten edellä mainittiin Pave Maijanen oli säntillinen ja tarkka muusikko. Joskus kuitenkin tarkkakin menee vipuun: äänittettiin kevättalvella 1977 Royalsin toista pitkäsoittoa, "Out", Tukholman Marcus Music-studiolla. Maijanen oli säveltänyt erityisen hienon biisin " About not´t worth write home about". Tekstin teokseen oli tehnyt suomenenglantilainen Jim Pembroke. Pembroke on paikalla studiossa tarkkailemassa Maijasen laulua, ennenkaikkea englannin kielen ääntämystä.
About jne. -biisissä käsitellään Vietnamin sotaa, ensimmäiset rivit menevät näin: "Tramp those eastern jungles, with a target on a head." . Vapaasti suomennettuna tämä kuuluu: "Ramppaan itäisissä viidakoissa pää maalitauluna."
Oliko tarkkailutehtävissä ollut Pembroke vessassa tai kahvitauolla lauluosuuden äänittämisen aikana, mutta Pave laulaa nämä ensimmäiset rivit: "Tramp those eastern jingles with a tar jet on a head."
Erittäin luova suomennos tästä voisi kuulua: "Ramppaan itäisissä tunnussävelmissä, tervasuihkukone päässäni." Miksei tuokin menisi, todellista tajunnanvirtaa. Mutta kun, alkuperäinen teksti menee ihan toisella tavalla. Äsken kuvatttu moka repii Pekka Maijasta vieläkin 34 vuoden jälkeen.
Asioihin on myös toisenlainen lähestymistapa. Kolmisen vuotta tämän jälkeen, 1980, Pave Maijanen on taas levynteossa Tukholmassa. Nyt tekeillä on Hurriganesin "10/80 "-albumi, studio on Abban omistama Polar-studio, Maijanen on tuottaja-kosketinsoittaja-taustalaulaja.
Hurriganes on palannut legendaariseen, Aaltonen, Häkkinen. Järvinen -kokoonpanoonsa. Järvinen on tehnyt paluun Aaltosen ryhmään huhtikuussa 1979. Liike lisäsi yhtyeen, hieman hiipunutta, keikkasuosiota, mutta loppuvuonna 1979 julkastu "Jailbird"-niminen LP ei lunastanut siihen asetettuja taiteellisia ja taloudellisia odotuksia.
Niinpä päätettiin vetää isonpaa vaihdetta silmään: mennään tekemään hyvintuotettu levy huippustudioon. Abban Sportplatsenin taloon rakennettu Polar-studio oli huippustudio. Sitä oli käyttänyt muun muassa Led Zeppelin työstäessään "In through the out door" -teostaan. Sinne Hurriganes matkasi paluulevyään tekemään.
Pave Maijasen rooli oli toimia virallisesti tuottajana, epävirallisesti pitää huolta, että Järvisen ja Aaltosen kemiat toimivat. Polar studio oli sen verran kallis, että sinne ei kannattanut lähteä kiukuttelemaan ja tappelemaan.
Kuten kolme vuotta ennen tätä, Royalsin tapauksessa, tällekin levylle oli laulutekstejä kirjottanut Jim Pembroke. Myös tätä teosta tehdessä sattui laulajalle moka tekstin sisällön lausumisessa: Remu oli äänittämässä lauluosuuttaan biisiin "Let´s go rocking tonight" kun hän hukkaa katsekontaktinsa tekstilunttiin. Remuhan ei osannut yhtään englantia, joten hänelle kirjoitettiin tekstit tietyllä tavalla foneettisesti vaikkapa tähän tapaan: "Lets gou roking tunait, lets gou roking tunait..."
Alunperin, virallisesti, Pembroke kirjoitti tekstin erään kohdan muotoon: "Lizi Lassie loopy Lou!", mutta kun Remu ei näe lappuaan hän karjuu: "Lissun Lässyn luupi luu!" Tilannetta äänityskopin ulkopuolella tarkkaileva Pave Maijanen nauraa hyeenan lailla.
Jääkö Henry "Remu" Aaltonen tätä harmittelemään? Ei, ns. mokamuoto jätetään. Päinvastoin Remu kehuskelee asialla myöhemmissä haastatteluissa, jossa hän kertoo äänittäjä Lennart Östlundin ihailleen Aaltosen improvisiontikykyä.
Remulta kun tulee ihan tosta vaan rockesperantoa, kun vielä jokin aika sitten studiolla työskennellyt Led Zeppeliinin laulusolisti Robert Plant joutui tuntikausia miettimään päästäkseen vastaavaan tulokseen. Ehkäpä Remun olisikin pitänyt tehdä tekstejä Led Zeppeliinille. Aaltonen teki siis mokasta hyveen.
Toki on myönnettävä, että ei lauseen sisältö "remuntamisen" myötä miksikään muuttunut samaa hölynpölyä, balabbaabbaluma, balabbaanboom, se on molemmissa muodossa. Maijasen mokassa tekstin idea muuttui, sanoisinko olennaisesti.
Onhan vielä niinkin, että Royalsin soittama progressiiviseen rockiin kallellaan oleva musa ei kestä rockesperantoa siinä määrin kun Hurriganesin suora suhaus.
Mutta kuvaa tämä myös Aaltosta ja Maijasta henkilönä. Remu luotti intuitoon, fiilikseen, Paven piti tehdä asiat tietoisesti, tarkkaan.
Molemmilla on aikansa ja paikkanssa. Rock and rollia vetäessä on hyvä päästää peto irti, progea rokatessa peto saa olla hihnassa. Tositaituri on se, joka osaa käyttää molempia konsteja.
Hurriganesin tapauksessa vuonna 1980 Remun intuitio toi tulosta: ryhmä nousi takaisin myyntitilastojen kärkipaikolle, 10/80 ylitti nopeasti kultalevyrajan.
Enään viitisen viikkoa Englannin Valioliigan 13.8. tapahtuvaan avaukseen. Liigan voittanut Manchester United kohtaa vieraissa juuri sarjapaikkansa säilyttäneen West Bromwichin. Odotuksia heikommin pelannut, Liverpool saa Anfield roadille vieraakseen Sunderlandin. Pool pyrkii parempaan pelaajahankinojen voimin.
Viimeinen hankinta on sarjasta pudonneesta Blackpoolista siirtyvä keskikenttämies Charlie Adam. Manchester United hankki peliuransa lopettaneen Edvin van der Sarin tilalle maalivahdiksi espanialaisen David de Gean. Kovia naamoja, ennenkaikkea nousevia kykyjä. Mutta ovatko Valioliigan todelliset kohuhankinnat vielä edessä? No ovat!
Jaatinen Julistaa: Jos helteet vaivaavat niin muistele marraskuuta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)