21 huhtikuuta, 2014

USKO TAIKKA PUSKE!


Uskontoon liittyvistä kysymyksistä kirjoittaminen sisältää riskejä. Varoitan etukäteen, tämä ei välttämättä osu yksiin kaikkien uskonnollisen maailmankatsomuksen kanssa.
Kun tässä tasavallassa yritetään käydä uskontoa tai erityisesti uskonnottomuutta käsittelevää keskustelua, kuullaan usein väite, että oikeastaan uskonnotonta ihmistä ei ole. 
Kaikilla meillä on asioita, johon uskomme, meillä on maailmankatsomus. Kummalista toisen maailmankuvan halventamista, kyllä uskonnottomia on.
Uskonnollisuus edellyttää maailmankuvaa, jossa uskotaan henkien olemassaoloon. Uskonnoton henkilö ei  usko henkien olemassaoloon. Ei pidä sotkea, mahdollisesti tahallaan, uskontoa näkemyksen maailmankatsomuksesta (maailmankuva johon on lisätty näkemys siitä mikä on oikein ja väärin, rumaa tai kaunista jne.)
Maailmankatsomus voi perustua muunkinlaiseen kuin uskonnolliseen maailmankuvaan. Näkemystä siitä, että "uskonnotonta henkilö ei ole" perustellaan usein sillä, että ihminen hakee maailman koostumusta ja kaiken tarkoitusta. Ihminen käsittää joskus kuolevansa. Tähän ei sinänsä ole huomauttamista, näin on.
Ratkaisua tähän ymmärtämiseen voi hakea toki, täysin hyväksyttäväasti, henkimaailman olemassaolosta. Uskonto ei kuitenkaan anna näihin ihmistä polttaviin kysymyksiin tieteellistä vastausta.
Uskonto perustuu hengen tai ylemmän olennon antamaan ilmoitukseen. Jos tietoa haetaan tieteen keinoin, toimitaan ennalta sovituin tiedonhankintakeinoin, jotka pitää olla myös muiden arvioitavissa ja testattavissa. Olennaisena osana tähän todellisuudesta tiedon hankkimiseen kuluu kritiikki ja epäily.
Uskontoon epäily kuuluu harvemmin, jos koskaan. On ihan hyväksyttävää, että jollakulla yksilöllä on uskonnollinen maailmankuva ja siihen perustuva maailmankatsomus. Uskontoa ei kuitenkaan pidä sekoittaa tieteeseen. Tieteellä ei ole ikuisiksi ajoiksi kumoamattomiksi asetettuja pyhiä kirjoja, ihmisen ulkopuolelta tulevaa ilmoitusta todellisuudesta eikä erilaisia riittejä joita tulee noudattaa.
Ennen kaikkea on peräti loukkaavaa edellä kuvatun kaltainen uskonnottoman maailmankuvan vähättely. Aivan kuin uskonnonoton ihminen olisi jotenkin selityksen velkaa siitä, että hän ei usko henkien olemassaoloon ja näin ollen ei koe uskonnollisia tunteita.
Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus uskoa, mutta myös olla uskomatta. Uskonnottomat henkilöt eivät ole mikään yhtenäinen massa, eivät uskovatkaan ole.
Erilaisesta maailmankuvasta elämää tirkistelevät ihmiset tulevat toimeen muistamalla keskinäisen kunnioituksen. Henkilön, jolla on tieteellinen maailmankuva tulee ymmärtää se, että uskovan uskonnolliset tunteet ovat aitoja.
Uskovan täytyy hyväksyä se, että Telluksella vaeltaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät usko korkeampiin voimiin. Jolle ei kauneinkaan Matteus-passio ole muuta kuin hienoa musiikkia.
 
Saksan Bundesliigan mestari on ratkennut ajat sitten. Se on Bayern München. Liigassa on kolme ottelua pelaamatta ja liigakakkosena oleva Borussia Dortmund on jäänyt Bayernista 17 pistettä.
Borussia on varmistanut paikan mestareiden liigaan, mutta toisesta suorasta lohkopaikasta vielä kamppaillaan.
Tällä hetkellä suorassa Mestareiden liigan lohkopaikassa on kiinni Schake 04, 58 pisteellä. Perässä vaanivat Bayern Leverkusen, 54 pistettä ja VfL Wolfsburg 53 pisteellään.
Tyvipäässä Eintracht Braunschweig, liiganousija, on palaamassa kakkosbundesliigaan. Toki joukkueella on vielä mahdollisuus nousta karsijan paikalle, kolmanneksi viimeiseksi.
Karsijan paikalla on kaksi pistettä Braunschweigiä edellä, 27 pisteessä, Hamburger Sportverein. Toiseksi viimeisenä on Fc Nürnberg, jolla on 26 sarjapistettä.
Kuivin jaloin, karsimatta, on liigapaikkansa säilyttämässä VfB Stuttgart nyt 31 pistettä. Kuivin jaloin selviää, myös toinen liiganousija, pääkaupungin ylpeys, Hertha BSC Berlin.
Hertha on parhaimmillaan liigassa peräti Eurooppa Liigan karsintapaikkaan edellyttävästi sijoittunut, mutta heikosti mennyt kevätkausi aiheutti sydämentykytystä Herthan kannattajille.
Kevät toi liian hyvin mieleen kevään 2012, jolloin hyvin pelatun syyskauden jälkeen, Die Alte Dame-nimellä tunnetun joukkueen peli meni sekaisin ja jengi putosi toiselle sarjatasolle katkeran karsinnan kautta.
Nyt ei käy niin, vaan, "Ha Ho He, Hertha BSC!" -kannustushuuto kajahtelee Berliinin Olympiastadionilla Saksan korkeimman sarjatason joukkueelle.
Ennustus kärjen ja tyven osalta: 1. Bayern München. 2. Borussia Dortmund. 3. Schalke 04. 4. Bayern Leverkusen. ja 5. VfL Wolfsburg. Sitten tyvipää. Karsimatta jatkaa: Hamburger Sportverein. 16. (karsija) VfB Stuttgart. Suorat putoajat ovat: Fc Nürnberg ja Eintracht Braunschweig.
 
Jaatinen Julistaa:"Neuvo maksaa neljä miestä, ymmärrys yheksän miestä." (Sananlasku Jaakkimasta)

14 huhtikuuta, 2014

EIKAN TURVATAKUUT


Venäjän röyhkeä käytös suvereenia valtiota, Ukrainaa, kohtaan on herättänyt jossakin peräti paniikinomaista tunnelmaa: NATO:n olisi heti päästävä.
Sinänsä keskustelua sotilaallisesta liittoutumisesta on syytä käydä, mutta tähän kriisiin ei jäsenyys ehdi. On syytä huomata, että pääministeri Jyrki Kataisen jäsenyyden kannattaminen tähtää vuosien päähän. Mahdollisesti siihen tilanteeseen, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä ja Suomessa yleinen mielipide kääntyy NATO:n kannalle.
Tällä hetkellä valtaosa suomalaista on suuren reservin ja alueellisen maanpuolustusjärjestelmän kannalla. Sopiiko jäsenyys Pohjois-Atlantin liitossa tähän? Epäilen.
Antaako NATO todellista tukea, tarvittaessa, sitä ei ele vielä toteen näytetty. Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys.
Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Niin, mitä nämä "tarpeelliseksi katsottavat keinot" ovat on testaamatta.
Viides artikla on otettu kerran käyttöön vuoden 2011 Yhdysvaltoihin kohdistuneen terrori-iskun seurauksena. Varsinaisesti tämä ei johtanut mihinkään, vaan Yhdysvallat käynnisti itse ns. terrorismin vastaisen sodan. Toisin sanoen, NATO:n viidennen artiklan turvatakuut ovat yhtä toteennäyttämätön lupaus.
Euroopan Unionin Lissabonin sopimuksessa on seuraava turvalauseke: "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen."
On huomattava, että tässä puhutaan "kaikin käytettävissä olevin keinoin". NATO lupaa "tarpeelliseksi katsomillaan keinoilla". Myös tämän turvalausekkeen toteutuminen on testaamatta. Toisin sanoen vetoaminen NATO:n, EU:n tai vaikka Eino Meriläisen antamiin turvatakuisiin on siihen asti akateemista, kun jotakin tapahtuu.
Perustelut Suomen NATO-jäsenyyteen eivät läheskään kaikki ole kylmän sodan aikaisia. Kyllä sotilasliiton antamat sotilaalliset turvatakuut tuntuvat uskottavimmilta, kuin EU:n.
Mitä taas nykytilanteeseen tulee, niin sotilaallisen liittoutumattomuuden osalta Suomi   "istuu aidalla".
Se on tietoista politiikkaa: Suomessa kukaan vastuullinen taho ei kuvittele, että nykyinen NATO:n kumppanuussopimus antaa todellisen sotilaallisen turvan.
Jäsenilleen NATO antaa turvatakuut, mutta ei vastikkeetta, on itsepetosta kuvitella, että Suomi voisi toistuvasti kieltäytyä yhteisistä operaatioista.
Mitä, jos näistä operaatiosta osa suomalaista palaa sinkkiarkussa? Olemmeko valmiit maksamaan sen hinnan?
Tämä ja monet muut asiat on käytävä rehellisesti läpi, ennen kuin olemme valmiit sotilaalliseen liittoutumiseen.
Toisaalta Suomen ulkopolitiikassa osataan myös nopeat käännökset. Päätökset Euroopan Unioniin liittymisestä tapahtuivat Neuvostoliiton hajottua ja Ruotsin päätettyä hakea EU:n jäsenyyttä todella nopeasti.

On kirjoitettu ja puhuttu kilometritolkulla Suomen jalkapallomaajoukkueen mahdollisuuksista EM-lopputurnaukseen. Ei bloggaajalla ole mitään oleellista lisättävää siihen. Suomen mahdollisuudet ovat realistiset. Bloggaajalla on kausikortti Huuhkajien EM-karsinnan kotiotteluihin.

Jaatinen Julistaa: "Hän vastasi: "Katso, minä teen liiton, minä teen kaiken sinun kansasi nähden ihmeellisiä tekoja, joiden kaltaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa, ei minkään kansan keskuudessa". 2 Moos 10