ASIAHAN EI MINULLE KUULU, MUTTA KYSYN...

Keskusta asetti ehdokkaita Euroopan parlamentin vaaleihin. Yksi ehdokkaista on Paavo Väyrynen. Euroopan nykytilanteesta, Väyrynen loihe lausumaan: "Mikään ei ole yllättänyt minua. Olen tiennyt ja ennustanut kaiken." Jassoo, jos Paavo on näin hyvä ennustamaan, niin miksi hän ei osannut ennustaa Neuvostoliiton satelliitteineen sortumista vaan väitti väitöskirjassaan 1988 Neuvostoliittoa ikuiseksi?

Iran on päässyt sopuun uraanin rikastamisesta Genevessä olivat mukana Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän, Britannian, Saksan ja Ranskan ulkoministerien kanssa. Sopimuksen mukaan Iran saa rikastaa uraania korkeintaan viiden prosentin vahvuuteen. Israelin haukkahallitus, pääministeri Benjamin Netanjahun suulla on tuominnut sopimuksen "Historialliseksi virheeksi". Millä Israel sitten kykenee perustelemaan omat väitetyt ydinasehankkeensa ja pitääkö Netanjahu riitaa parempana kuin sopua?

Eurooppalainen äärioikeisto kokoaa voimiaan Euroopan Parlamentin vaaleja varten. Aluksi yhteistyöhön ovat päätyneet, muista nimistä huolimatta, kansallissosialistipuolueet Ranskasta ja Hollannista. Muillekin vieraan- ja tulevaisuudenpelkoisille puolueille povataan menestystä kevään vaaleissa. Nationalistipuolueet väittävät esittävänsä vaihtoehdon nykyiselle eurooppalaiselle sopimusjärjestelylle. Nostatettu kansalliskiihko ja sen lopputuloksena maanosan murskaava sota?

Vasemmistoliitto päätti puoluevaltuustonsa ja eduskuntaryhmänsä yhteiskokouksessa jatkaa hallituspuolueena äänin 43-24. Eroa kannattaneet käyttivät perustelunaan sitä, että kuuden puolueen hallitus ei ole tehnyt asioita riittävästi Vasemmistoliiton tahdon mukaan. Vasemmistoliiton kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 8,13%. Mitenköhän tuon kannatuksen voimin pystyttäisiin käyttämään määräävää valtaa enemmistöhallituksessa? Etujoukkoteorian, proletaarin diktatuurin ja vallankumouksen pysyvyyden avullako?

Presidentti Mauno Henrik Koivisto täyttää maanantaina 90 vuotta. Koivisto toimi tasavallan presidenttinä 1982-1994.  Kaksitoistavuotiskausi ajoittui ylipitkän Urho Kekkosen ajan jälkeen, päättyen Suomen muuttumiseen kohti normaali parlamentarismia ja hakeutumiseen Euroopan Unionin jäseneksi. Onko liioittelua väittää, että Koiviston johdolla maamme otti askeleet kohti demokratiaa Kekkoslovakiasta?

Jalkapallon MM-karsinnat päätyivät pohjoismaiseen pettymykseen. Islannilla tuskin monikaan uskoi olevan mahdollisuuksia kisoihin, mutta Ruotsiin ja erityisesti Zlatan Ibrahimoviciin luotettiin.
Näin ollen yksikään pohjoismaa ei pelaa Brasilian mm-kisoissa. Saman kohtalon pohjoismaat ovat kokeneet viimeksi 31vuotta sitten, Espanjan kisoissa 1982.
Putoamisen varmistuttua Zlatan Ibrahimovic oli sitä mieltä, että kisoja ei kannata seurata ollenkaan, koska hän ei ole niissä pelaamassa. Ehkä nyt kuitenkin, vaikka ihan sivumennen.
On toki myönnettävä, että Ibrahimocikin poissaollessa kisosta puuttuu eräs ehdottomista väriläiskistä ja huippupelaaja.

Jaatinen Julistaa: "Me olemme kuulleet sinun puhuvan perin outoja asioita. Mistä oikein on kysymys? Sen me haluaisimme tietää."( Apostolien teot 17:20)

VERGANGENHEITSBEWÄLTIGUNGIA TARVITAAN

Peräti kauniissa ja helposti kirjoitettavassa saksan kielessä on termi. "vergangenheitsbewältigung". Suomeksi tarkoitetaan menneisyyden hallintaa. Se tarkoittaa kansakunnan tai vaikkapa henkilöhistorian kipeiden ja ikävien asioiden läpikäymistä.
Saksassa hallintaa on, kansallissosialistisen historian vuoksi, harrastettu itseruoskintaan asti. Tuloksia on tullut: viime liittopäivävaaleissa vieraan- ja tulevaisuudenpelkoinen AfD jäi 4,7% kannatuksellaan viiden prosentin äänikynnyksen alle.
Itävallassa kansallissosialisti henkinen Vapauspuolue (kaukana vapaudesta) sai peräti 21,4%. Jokainen voi kuvitella minkälainen huuto olisi noussut ympäri Eurooppaa, jos Saksan äärioikeisto olisi yltänyt vastaavaan jytkyyn.
Yksi syy saksankielisten maiden kansalaisten erilaiseen suhtautumiseen äärioikeistoon selittää Itävallassa puuttellisesti hoidettu menneisyydenhallinta. Edelleen Itävallassa elää harha natsien miehityksestä v. 1938, ns. uhriteoriaa, vaikka Hitlerin Saksa liitti Itävallan itseensä Itävallan hallituksen myötävaikutuksella. Itävallassa otettiin Hitler hurraten vastaan.
Ei Suomessakaan menneisyydenhallinta kehuja kestä: edelleen käydään katkeraa, molemmin puolin vääristynyttä, keskustelua vuoden 1918 sisällisodasta maassamme. Edes nimestä ei olla yhtä mieltä.
Oikeisto puhuu "vapaussodasta" ja vallankumousromantikot vasemmalla "luokkasodasta". Onneksi valtaosa suomalaisista käyttää, jo edellä mainittua neutraalia "sisällissotaa" tai myöskin neutraalia, mutta tunteisiin vetoavampaa sanaa "veljessota".
On tunnustettava, että molemmin puolin ko. sodassa syyllistyttiin hirvittävyyksiin. Se, että valkoinen osapuoli teloitti punaisia enemmän johtui siitä, että he voittivat.
Suomenkieliset kielikiihkoilijat elättävät valhetta siitä, että Ruotsi muka on 1100-luvulla miehittänyt Suomen. Miten sellaisen voi miehittää mitä ei ole? Kyseinen väite olikin ja näköjään on yhä,  hyvää ainesta käydä täysin hedelmätöntä kielikiistaa.
On totta, että Suomi taisteli toisessa maailmansodassa pääosin ns. puhtain asein puhtaan asian puolesta. Mutta on kuitenkin tunnustettava se, että kyllä sitä Natsi-Saksan kanssa liitossa oltiin ja miehitetyllä alueilla pidettiin osaa paikallisesta väestöstä keskitysleirin omaisissa oloissa.
Kyllä nämä ja muut historian kipukohdat pitää keskustella, tutkia ja käydä läpi. Miksi, eikö riitä, että sananlaskun mukaan annetaan arpisten haavojen olla. Ikävä kyllä, jos ei kansakunta tai yksilö käy läpi menneisyyttään ja ole sinut sen kanssa, historia hyppää eteen aina.
Se näkyy maan henkisessä ilmapiirissä. Valitettavasti Suomessa saa poliittista kannatusta toivottomuuden, vieraan- ja tulevaisuuden pelkoa levittämällä. Tasavallan ilmapiiri on uutta ja erilaista mollaava, masentava sekä pelokas.
Harva uskaltaa esittää uutta, yrittää tai avata keskustelua, kun sen seurauksena joutuu sakinhivutuksen kohteeksi, halveksunnan levittäjien kusitolpaksi.
Tulee rohkaista yrittämään ei pelkäämään koko ajan epäonnistumista. Tarvittaan tulevaisuuden toivoa, hyväntuulisuutta, avoimuutta ja vapautta.

Englannin Valioliigaa on, joukkueesta riippuen, pelattu 10 tai 11 kierrosta. Jo nyt voi sanoa, että liiga on pitkästä aikaa huomattavan tasainen.
Reaalisia mestaruusehdokkaita on useita: ainakin nyt liiga johtava Arsenal, Liverpool, Chelsea, Tottenham ja Manchesterin United ja City.
On mahdotonta ennustaa tässä vaiheessa mestaria, mutta se on kohtalaisen varmaa, että Man.Unitedin ja Cityn sijoitukset tulevat olemaan paremmat kuin nykyiset Cityn 7. ja Unitedin 8.

Jaatinen Julistaa: Hyvää isänpäivää!