Tänään, 27. heinäkuuta, vietetään Unikeon päivää. Tämä Unikeko-nimitys on ihan kansanomaisen käytön pohjalta tullut viraliseen kieleen. Kyse ei ole käännöksestä, muualla maailmassa puhutaan seitsemästä nukkujasta. Ruotsinkielinen väestönosamme kalenterissa lukee tämän päivän kohdalla "Sjusovarsdagen".
Alun alkaen päivän vietto liittyy vuodet 249 - 447 tarun mukaan nukkuneeseen seitsemään efesolaiseen marttyyriin. Ideana oli paeta unten maille keisari Deciuksen vainoja.
Ensin päivää vietettiin 26. kesäkuuta, kunnes 1700-luvun puolenvälin tienoilla päivä siirrettiin nykyiselle paikalleen.
Myöhempää perua on uskomus siitä, että jos Unikeon päivänä nukkuu pitkään, niin sitten nukuttaa koko vuoden ja se joka vetelehtii punkan pohjalla perheessä pisimpään on sitten koko pesueen unikeko ja laiskimus.
Naantalin kaupungissa on muodostunut perinne, että Unikeon päivänä, toki etukäteen sovitusti, herätetään joku merkkihenkilö ja hänet heitetään mereen.
Tänä vuonna tuon kunnian sai kokea Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski. Tänäkin vuonna Naantalissa järjestettiin Unikeon päivän ympärille puolitoista vuorokautta kestävä koko perheen kesäjuhla kulkueineen ja unikekohölkkineen.
Alun alkaen kuitenkin on kyse seitsemästä tyypistä, jotka nukkuivat tosi pitkään. Välillä tuntuu, että itse kullekin voisi olla paikallaan moiset unenlahjat: saisi nukkua kaikkien talouskriisien ja marraskuitten yli.
Mennellä viikolla pääkaupungin lehti uutisoi poliisin voimankäytöstä. Helsingissä kuulemma virkavalta joutuu useammin voimankäyttöä vaativiin tilanteisiin kuin esimerkiksi Ranuan Kynsiperällä.
Johtuisikohan siitä, että Helsingissä on enemmän asukkaita?
Erityisesti huomiota uutisessa herätti se, että perinteisen pampun käyttö on vähentynyt ja virkavalta rauhoittelee asiakkkaitaan yhä enemmän muilla neuvoilla, esim. etälamauttimella.
On syytä huolestua merkittävän suomalaisen kulttuuriperinnön, pamputtavan poliisin, katoamisesta. Mitä ihmettä tapahtuu vaikkapa laululle "Poliisi pamputtaa taas"? Muuttuko nimi muotoon "Poliisi etälamauttaa taas" ja tekstikin samaan muottiin: "Poliisi hippejä etälamauttaa".
Ei hyvältä kuullosta.
Lontoon olympialaisten viralliset avajaiset pideään tänään, mutta kisojen jalkapalloturnaukset ovat alkaneet aiemmin.
Naiset aloittivat keskiviikkona ja miehet eilen. Naisten turnauksessa pelaavat huiput, mutta miesten turnaus on ihan eri juttu verrattuna MM- ja EM -kisoihin.
Joukkueiden pelaajien kolmea lukuunotaamatta tulee olla alle 23- vuotiaita. Kyseessä onkin sovellettu nuorisoturnaus. Kaikista selvimmän kuvan tastä antoi Japanin 1-0 voitto Espanjasta.
Ison- Britannian joukkue osallistui olympialaisten jalkapalloturnaukseeen ensimmäistä kertaa vuoden 1960 jalkeen. Muissa kansainvälisissä turnauksissahan Ison Britannian joukkueet esiintyvät erillisinä Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin jengeinä.
On Isolla- Britannialla toki menestystä takavuosien olympiaturnauksista. Vuoden 1908 Lontoon ja 1912 Tukholman olympiakisoista peräti kultaa.
Näihin Tukholman 1912 olympialaisten jalkapalloturnaukseen ajoittuu toistaiseksi Suomen paras jalkapallosaavutus: Suomi sijoittui turnauksen neljänneksi voitettuaan neljännesvälierissä Italian 3-2 ja puolivälierissä erityisen makeasti Venäjän 2-1.
Välierissä kultamitallijoukkue Iso-Britannia oli liikaa: Suomi kaatui numeroin 4-0. Suomen joukkueessa pelasi muuten myöhemmin pirtukeisarina kuuluisuutta saanut Algoth Niska. Niska on laulajana mainetta niittäneen Dannyn, oik. Ilkka Lipsanen, isoisä.
Mutta palataan vuoteen 2012 ja olympiajalkapalloon. Vaikka kyse onkin todella vaikeasti arvioitavasta turnauksesta, niin ennustellaan kuten tapana on ollut.
Jatkoonpääsijät alkulohkoista, miehet. Kaksi parasta joka lohkosta.
Lohko A: Iso-Britannia, Senegal, Arabiemiirikunnat, Uruguay. Jatkoon kotiyleisön siivittämä Iso-Britannia ja Urguay.
Lohko B: Meksiko, Etelä-Korea, Gabon, Sveitsi. Tämä on hyvin tasainen lohko. Eteenpäin taisteleva Etelä-Korea ja Gabon.
Lohko C: Brasilia, Egypti, Valko-Venäjä, Uusi-Seelanti. Brasilia perinteen voimalla ja Uusi-Seelanti.
Lohko D: Espanja, Japani, Honduras, Marokko. Japani näytti jo kykynsä. Espanja jatkoon toisena saatuaan karun herätyksen.
Naisten jalkapalloturnauksessa on kolme neljän joukkueen lohkoa. Lohkojen kahden ensimmäisen lisäksi kaksi parasta lohkokolmosta jatkaa.
Lohko E: Iso-Britannia, Uusi-Seelanti, Kamerun, Brasilia. Suoraan jatkoon huippujoukkue Brasilia ja kylkiäisenä Iso-Britannia.
Lohko F: Japani, Kanada, Ruotsi, Etelä-Afrikka. Ruotsi on koko turnauksen ennakkosuosikki. Länsinaapurin lisäksi jatkavat Japani kakkosena ja Etelä-Afrikka kolmosena.
Lohko G: Yhdysvallat, Ranska, Kolumbia, Pohjois-Korea. Yhdysvallat on vahva mitallisuosikki. Pohjois-Korean pelaajat eivät yksinkertaisesti uskalla palata diktatuurimaahansa heti ensimmäisen kierroksen jälkeen. Lisäksi eurooppalaista huippua edustava Ranska jatkaa. Näillä mennään.
Jaatinen Julistaa:
Puolassa piti kansan"demokratian" aikana piti koulussa kirjoittaa aine otsikolla "Vuodentulo".Birgit kirjoitti huikeasta perunasadosta.
"Perunoita on niin paljon, että kun ne pinotaan Varsovan Kulttuuripalatsin edustalle ne yltävät Jumalaa polviin." Kirjoitti tyttö. Opettaja antoi ainesta 10-.
"Muuten tämä on loistava aine, mutta olet mennyt vertailussasi liiallisuuksiin. Kaikkihan me tiedämme ettei Jumalaa ole." Valisti opettaja.
"No, eihän niitä perunoitakaan mistään löydy." Vastasi Birgit.
27 heinäkuuta, 2012
22 heinäkuuta, 2012
JÄLJET JOHTAVAT SYLTTYUNIONIIN
IKL:n, Isänmaallisen Kansanliikkeen julkaisu Ajan Suunta painoi sivuilleen ensimmästä kertaa fraasiksi muodostuneen lauseen "Jäljet johtajvat sylttytehtaalle."
Itse IKL ei ollut sen enempää isänmaallinen kuin kansanliikekään, olipahan suomalainen versio kansallissosialismista.
Mutta itse uutisteksti liittyy kansakuntaa kohauttaneeseen tapahtumaan elokuulta 1931. Malmilta, Helsingin maalaiskunnassa, löytyi Tattarisuolla sijatsevasta lähteestä ihmisen ruumiinosia.
Kun poliisi tutki juttua epäiltiin aluksi ruumiinosien lähtöpaikaksi Sörnäisissä ollutta sylttytehdasta. Tämän pohjalta Iikollien Ajan Sana otsikoi: "Tattarisuon arvoitus selviää. Jäljet johtavat sylttytehtaaseen."
Pian sylttytehdas todettiin raastuvanoikeudessa syyttömäksi ja lehti sai maksaa sakkoja liiketoiminnan haittaamisesta.
Viranomaisten tutkimuksessa kävi lopulta ilmi, että kysymyksessä oli pieni mustaa magiaa harjoittanut joukko, joka oli tietolähteestä riippuen, joko varastanut ruumiinosat Malmin hautausmaalta tai Harjun ruumishuoneelta.
Lause "Jäljet johtavat sylttytehtaaseen" jäi kuitenkin elämään. Ensin poliittiseen käyttöön, jolloin viitattiin mihin vaan hämärään lähteeseen. Tottakai pyrittiin mustamaalaamaan poliittista vastustajaa.
Myöhemmin lause oli ja on nykyäänkin ihan arkikäytössä pelkästään vitsailumielessä. Ainakin kirjoittaja muistaa kaksikymmenluvun puolivälissä syntyneen isävainajansa käyttäneen kyseessä olevaa lentävää lausetta leikkimielisesti haeskellessaan jotain välittömästä näköpiiristä kadottamaansa pikkuesinettä.
Mikä olisi nykyään tuo poliittisen kielenkäytön "sylttytehdas"? No Euroopan Unioni. Näinä päivinä maamme äärioikeisto ja -vasemmisto käyttävät EU:ta, ihan kaikkien hämärähommien lähteenä.
Äärioikeistolle Unioni on itsenäisyyden Suomelta riistävä "byrokraattis-sosialistinen onnela.". Muuten kansainvälisyydellään leuhkivalle äärivasemmistolle Euroopan Unionilla taas on "uusliberalistinen luokkaluonne".
Näkyy tuosta EU:sta olevan moneksi, oikeastaan aivan päinvastaisiinkin asioihin. Tämä on tyypillistä ääriryhmien retoriikkaa: paha ulkoistetaan ja sitä onkin sitten helppo yhdessä vihata. Mihinkään oikeisiin ja varsinaisiin ongelmiin ei tarvitse siiten pureutuakaan. Joutavanpäiväinen suunsoitto riittää.
Lentävästä lauseesta "Jäljet johtavat sylttytehtaalle" on tullut pilapuhe. Niin tulee myös käymään myös Euroopan Unionin syyllistämiselle. Sellaisia merkkejä on jo ilmassa. Hyvä niin, päästään asiaan.
Euroopalaiset cup-kilpailut ovat alkaneet suomalaisjoukkueiden osalta. Suurin huomio on kiinnittynyt Turun Interin ja Helsingin Jalkapalloklubin otteisiin.
Inter venyi Europpa-cupin toiselle karsintakierrokselle mukavaan1- 1 tasapeliin Hollantilaista Twenteä vastaan.
HJK murskasi kotikentällään KR Reykjavikin peräti 7-0. HJK jatkaa varmasti ja saa seuraavalla kierroksella vastaansa Glasgow Celtikin.
Mutta ei muidenkaan suomalaisjoukkeiden kannata heittää kirvestä järveen. Jyväskylän Jalkapalloklubi voitti kotonaan Montenegrolaisen FK Zetan 3-2. Kuopion Palloseura voitti vieraissa israelilaisen Maccabi Netanyan 1-2 ja Myllykosken pallokin sai arvokaan vierasmaalin 3-1 hävityssä ottelussa romanialasta Rapit Bukaresia vastaan.
Vakiintuneen tavan mukaisesti nyt ennustetaan. No HJK:n jatkopaikka on varma. Fc Inter joutuu pettymään. Valmentajan huutoa kuunnellut Twenten joukkue hakee vierasvoiton Turusta. Jyväskylä kompastuu kahteen kotona päästetyyn maaliin.
Kuopio taistelee sensijaan Väinölänniemellä vähintään tasapelin ja jatkaa. Odotustien vastaisesti MYPA voittaa kotikentällään 2-0 jatkaen vierasmaalisäännön turvin maalien ollessa 3-3. Näin tapahtuu.
Jaatinen Julistaa: Ns. kansandemokratian määritelmä: "Kansandemokratia on selllaisten jatkuvien ja lisääntyvien vaikeuksien luomista, jotka on äärettömän helppo voittaa."
Itse IKL ei ollut sen enempää isänmaallinen kuin kansanliikekään, olipahan suomalainen versio kansallissosialismista.
Mutta itse uutisteksti liittyy kansakuntaa kohauttaneeseen tapahtumaan elokuulta 1931. Malmilta, Helsingin maalaiskunnassa, löytyi Tattarisuolla sijatsevasta lähteestä ihmisen ruumiinosia.
Kun poliisi tutki juttua epäiltiin aluksi ruumiinosien lähtöpaikaksi Sörnäisissä ollutta sylttytehdasta. Tämän pohjalta Iikollien Ajan Sana otsikoi: "Tattarisuon arvoitus selviää. Jäljet johtavat sylttytehtaaseen."
Pian sylttytehdas todettiin raastuvanoikeudessa syyttömäksi ja lehti sai maksaa sakkoja liiketoiminnan haittaamisesta.
Viranomaisten tutkimuksessa kävi lopulta ilmi, että kysymyksessä oli pieni mustaa magiaa harjoittanut joukko, joka oli tietolähteestä riippuen, joko varastanut ruumiinosat Malmin hautausmaalta tai Harjun ruumishuoneelta.
Lause "Jäljet johtavat sylttytehtaaseen" jäi kuitenkin elämään. Ensin poliittiseen käyttöön, jolloin viitattiin mihin vaan hämärään lähteeseen. Tottakai pyrittiin mustamaalaamaan poliittista vastustajaa.
Myöhemmin lause oli ja on nykyäänkin ihan arkikäytössä pelkästään vitsailumielessä. Ainakin kirjoittaja muistaa kaksikymmenluvun puolivälissä syntyneen isävainajansa käyttäneen kyseessä olevaa lentävää lausetta leikkimielisesti haeskellessaan jotain välittömästä näköpiiristä kadottamaansa pikkuesinettä.
Mikä olisi nykyään tuo poliittisen kielenkäytön "sylttytehdas"? No Euroopan Unioni. Näinä päivinä maamme äärioikeisto ja -vasemmisto käyttävät EU:ta, ihan kaikkien hämärähommien lähteenä.
Äärioikeistolle Unioni on itsenäisyyden Suomelta riistävä "byrokraattis-sosialistinen onnela.". Muuten kansainvälisyydellään leuhkivalle äärivasemmistolle Euroopan Unionilla taas on "uusliberalistinen luokkaluonne".
Näkyy tuosta EU:sta olevan moneksi, oikeastaan aivan päinvastaisiinkin asioihin. Tämä on tyypillistä ääriryhmien retoriikkaa: paha ulkoistetaan ja sitä onkin sitten helppo yhdessä vihata. Mihinkään oikeisiin ja varsinaisiin ongelmiin ei tarvitse siiten pureutuakaan. Joutavanpäiväinen suunsoitto riittää.
Lentävästä lauseesta "Jäljet johtavat sylttytehtaalle" on tullut pilapuhe. Niin tulee myös käymään myös Euroopan Unionin syyllistämiselle. Sellaisia merkkejä on jo ilmassa. Hyvä niin, päästään asiaan.
Euroopalaiset cup-kilpailut ovat alkaneet suomalaisjoukkueiden osalta. Suurin huomio on kiinnittynyt Turun Interin ja Helsingin Jalkapalloklubin otteisiin.
Inter venyi Europpa-cupin toiselle karsintakierrokselle mukavaan1- 1 tasapeliin Hollantilaista Twenteä vastaan.
HJK murskasi kotikentällään KR Reykjavikin peräti 7-0. HJK jatkaa varmasti ja saa seuraavalla kierroksella vastaansa Glasgow Celtikin.
Mutta ei muidenkaan suomalaisjoukkeiden kannata heittää kirvestä järveen. Jyväskylän Jalkapalloklubi voitti kotonaan Montenegrolaisen FK Zetan 3-2. Kuopion Palloseura voitti vieraissa israelilaisen Maccabi Netanyan 1-2 ja Myllykosken pallokin sai arvokaan vierasmaalin 3-1 hävityssä ottelussa romanialasta Rapit Bukaresia vastaan.
Vakiintuneen tavan mukaisesti nyt ennustetaan. No HJK:n jatkopaikka on varma. Fc Inter joutuu pettymään. Valmentajan huutoa kuunnellut Twenten joukkue hakee vierasvoiton Turusta. Jyväskylä kompastuu kahteen kotona päästetyyn maaliin.
Kuopio taistelee sensijaan Väinölänniemellä vähintään tasapelin ja jatkaa. Odotustien vastaisesti MYPA voittaa kotikentällään 2-0 jatkaen vierasmaalisäännön turvin maalien ollessa 3-3. Näin tapahtuu.
Jaatinen Julistaa: Ns. kansandemokratian määritelmä: "Kansandemokratia on selllaisten jatkuvien ja lisääntyvien vaikeuksien luomista, jotka on äärettömän helppo voittaa."
09 heinäkuuta, 2012
VESA-PEKKA KOLJONEN KERTOO MITEN SEX PISTOLS ASIA MENI
Viime vuoden lopulla julkaisin blogissa kirjoituksen "Rääväsuita syntyi Suomeen". Jutussa käsiteltiin Punkin tuloa Suomeen. Lisäksi siinä esitettiin seuraava väite, suora lainaus :"Väitetään, että Koljosen tytär oli menossa Sex Pistolsin keikalle ja uskonnollisuuteen taipuvainen isä hyökkäsi yhtyeen kimppuun näin epäsuorasti."
Nyt V-P Koljonen on kommenoinut asiaa. Mielestäni on oikein ja kohtuullista, että julkaisen Koljosen kommentin tähän suoraan. Näin asian oikea laita paljastuu. Toivotan Vesa-Pekalle hyvää kesän ja muutakin jatkoa ja kiitän oikaisusta. Tässä siis Koljosen viesti:
Vesa-Pekka Koljonen sanoi...
"Tervehdys!
Löysin Sex Pistols -episodia koskevan Jaatis-tekstin aivan muita asioita googlettaessani.
Lienen asianosaisena oikeutettu kommenttiin.
Juttu syntyi todellakin minun toimeksiannostani ollessani HS:n ajankohtaistoimituksen esimies - en "johtaja". Kyse oli päivittäisestä juttuideoinnista. Ei todellakaan tarvinnut olla neropatti ymmärtääkseen, että maailmallla kohua herättäneen yhtyeen tulo Suomeen aiheuttaisi täälläkin säpinää. Siinäpä maukas aihe kevyille palstoille. Mitä jutusta seurasi, on eri asia. Mihinkään kannanottoon yhtyeen olemisesta tai tulemisesta ei pyritty.
Hupaisaa, että taustalle on rakennettu varsinainen salaliittoteoria, esimerkiksi minun "uskonnollisuuteni" tai tyttäreni pyrky Sex Pistolsin keikalle.
Näitä voin kommentoida vai toteamalla, että sitten v. 1968 en ole kuulunut mihinkään kirkkokuntaan ja että jutun julkaisuaikaan tyttäreni oli 10-vuotias. Hänen musiikkisuosikkinsa olivat enimmäkseen Peppi Pitkätossu
-osastosta. Sex Pistolsista hän ei ollut taatusti kuullutkaan
Kuten tiedetään, faktojen tarkistaminen on pilannut
monta hyvää juttua. Olisin mielelläni valaissut asiaa, mutta minulta ei kukaan kysynyt tästä asiasta mitään.
Jutun kirjoittaja Raija Forsström on muuten pyytänyt minulta anteeksi väärien oletusten levittämistä.
Mitäpä näistä. Onpahan päästy historiaan.
Nyt V-P Koljonen on kommenoinut asiaa. Mielestäni on oikein ja kohtuullista, että julkaisen Koljosen kommentin tähän suoraan. Näin asian oikea laita paljastuu. Toivotan Vesa-Pekalle hyvää kesän ja muutakin jatkoa ja kiitän oikaisusta. Tässä siis Koljosen viesti:
Vesa-Pekka Koljonen sanoi...
Löysin Sex Pistols -episodia koskevan Jaatis-tekstin aivan muita asioita googlettaessani.
Lienen asianosaisena oikeutettu kommenttiin.
Juttu syntyi todellakin minun toimeksiannostani ollessani HS:n ajankohtaistoimituksen esimies - en "johtaja". Kyse oli päivittäisestä juttuideoinnista. Ei todellakaan tarvinnut olla neropatti ymmärtääkseen, että maailmallla kohua herättäneen yhtyeen tulo Suomeen aiheuttaisi täälläkin säpinää. Siinäpä maukas aihe kevyille palstoille. Mitä jutusta seurasi, on eri asia. Mihinkään kannanottoon yhtyeen olemisesta tai tulemisesta ei pyritty.
Hupaisaa, että taustalle on rakennettu varsinainen salaliittoteoria, esimerkiksi minun "uskonnollisuuteni" tai tyttäreni pyrky Sex Pistolsin keikalle.
Näitä voin kommentoida vai toteamalla, että sitten v. 1968 en ole kuulunut mihinkään kirkkokuntaan ja että jutun julkaisuaikaan tyttäreni oli 10-vuotias. Hänen musiikkisuosikkinsa olivat enimmäkseen Peppi Pitkätossu
-osastosta. Sex Pistolsista hän ei ollut taatusti kuullutkaan
Kuten tiedetään, faktojen tarkistaminen on pilannut
monta hyvää juttua. Olisin mielelläni valaissut asiaa, mutta minulta ei kukaan kysynyt tästä asiasta mitään.
Jutun kirjoittaja Raija Forsström on muuten pyytänyt minulta anteeksi väärien oletusten levittämistä.
Mitäpä näistä. Onpahan päästy historiaan.
08 heinäkuuta, 2012
EUROOPAN LIITTOTASAVALTA / BUNDESREBUBLIK EUROPA
Kansainvälisestä taloustaantumasta johtuvan Euroopan Unionin alueella mellastavan velkaantumis/eurokriisin aikana on eurooppalaisille poliitikoille tullut karkeasti jaoiteltuna kahdenlaisia ohjeita ja kommentteja.
Lähinnä Yhdysvaltain suunnalta, on vaadittu päättäväisempiä ja selkeämpiä toimenpiteitä. Toiseksi, lähinnä Unionin sisältä, kansallistuntoisista ryhmistä, on kauhisteltu ja peloiteltu äänestäjiä "liittovaltiokehityksellä".
Tämä pelottelu sai pontta viimeksi esille kun tehtiin jonkinmoinen päätös eurooppalaisesta pankkivalvonnasta. No toisaalta tämäkin päätös oli Yhdysvalloista katsoen riittämätön.
Kauhistelusta ja pelottelusta huolimatta Euroopan Unioni ei ole liittovaltio. Jospa se nyt muistettaisiin myös Atlantin toisella puolen. Unionissa puuttuu tärkein liittovaltion piirre: liittovaltio päättää vallanjaosta osavaltion ja liittovaltion välillä. Näin ei Euroopan Unionissa tapahdu. Vallanjaosta päätetään jäsenvaltioiden kesken.
Euroopan Unioni ei ole liittovaltio, mutta ei se ole valtioliittokaan. Unionilla on ylikansallisia elimiä, muun muassa parlamentti. Tästä edellämainitusta seuraa ainakin kahdenlaista harmia. Ensiksi viimestään tämä taloussotku osoittaa, että Unionilla pitäisi olla finanssamarkkinoitten säätelemiseksi ja eurosäännöistä lipsuvien jäsenmaiden oikealle tielle ohjaamiseksi todellista valtaa.
Tarvittaisiin keinoja ja valtuuksia puuttua asioihin, ennenkuin velkaantumien on sitä luokkaa kun se esim. Kreikassa on. Poliittisia ohjauskeinoja olisi pitänyt käyttää Helleenien maassa paljon aiemmin, nyt siellä ollaan täysin arvaamattomien finanssimarkkinoitten armoilla.
Toisekseen tämä Euroopan Unionin päätöksentekojärjestelmän sekavuus aiheuttaa sen, että Unionin kansalaiset eivät hahmota Unionia oikein miksikään. Tämä näkyy todella matalana äänestysprosenttina Europarlamenttivaaleissa.
OSA II
Ratkaisu näihin ongelmiin on se, että päätöksentekojärjestelmää täsmennetään perustamalla Euroopan Unionista ihan oikea liittovaltio. Euroopan Liittotasavalta. Mallia voidaan ottaa Yhdysvalloista tai Saksan Liittotasavallasta.
Euroopan Unionista tulisi valtio, jossa osavaltioilla olisi laaja itsemääräämisoikeus. Osavaltiot voisivat kutsua itseään edelleen vanhalla nimellä, Suomi, Ruotsi, Hollanti jne. Näissä maissa käytäisiin edelleen parlamenttivaalit, joiden pohjalta muodostettaisiin hallitus - ministereineen kaikkineen. Ehkäpä ei kuitenkaan ulkoministeriä.
Tällä valittavalla osavaltioparlamentilla olisi laajat valtuudet alueellaan esimerkiksi liikenne- rakenne- ja sosiaalipolitiikan osalta. Myös maan oma verotusoikeus tarvittaan.
Unionin tasolle valittaisiin parlamentti, joka astettaisi pääministerin johtaman liittohallituksen. Tämä liittohallituksen tulisi nauttia Unionin parlamentin enemmistön luottamusta.
Nykyisten voimasuhteiden mukaan, tämä pääministeri olisi varmaankin konsevarttiivi. Europpan Unionin vaalit käytäisiin poliittisin tunnuksin, Konservatiivit, Sosiaalidemokraatit, Liberaalit, Kommunistit, Kristityt jne.
Vaalipiirit voisivat muodostua osavaltioittain asukasluvun mukaan tai isompina, koko Unionin kattavina tai vaikkapa siten, että esim. Pohjoismaat muodostaisivat oman vaalipiirin.
Isommat vaalipiirit poistaisivat nykyisiä Eurovaaleja hämärtävän asian: poliittiset ryhmät laidasta laitaan väittävät ajavansa "kansallista etua". Tämä työntää taka-alalle sen tosiseikan, että Euroopan Unionissa, nykyisinkin, järjestäydyttään parlamentissa polittisten ryhmien mukaan.
Olisi selvempää, jos politikka olisi heti kättelyssä mukana Euroopan parlamenttivaalessa. Olisihan liittovaltiossa Euroopan parlamentilla ja pääministerillä hallituksineen selkesti rajatut valtaoikeudet.
Jos, isojen vaalipiirien käytössä ollessa, haluttaisiin Unionin tasolle selvä osavaltioiden edustus, muodostettakoon Saksan mallin mukainen liittoneuvosto.
Tähän elimeen valittaisiin edustajat asukasluvun mukaan osavaltioiden parlamentissa. Liittoneuvosto voisi valita vaikka Unionin kasvona ulospäin toimivan presidentin ja ehkäpä muitakin henkilöitä.
Osa III
Tämä liittovaltiomalli olisi nykyiseen verrattuna huomattavasti selkämpi. Vallanjaosta, johon en nyt tarkemmin mene, päätettäisiin kristallin kirkkaasti.
Tässä tapauksessa äänestäjä voisi Euroopan Unionin parlamenttivaaleissa valita äänestääkö hän vaikkapa laajemman rahalaitosten säätelyn ja sääntelyn puolesta vai markkinavallan puolesta. Osavaltiovaaleissa hän pääsisi päättämään vaikkapa siitä, mikä olisi osavaltioveron aste ja mihin kerättäviä verovaroja tulisi käyttää. Nythän Europarlamenttivaalit peittyvät kansalliseen melskaukseen, jolloin parlamentin rooli jää epäselväksi, eikä äänestäminen liiemmin kiinnosta.
Euroopan Liittotasavalta olisi vallanjaoltaan selkeä, se voisi paremmin tehdä säätelvää tai markkinaehdoista talouspolitiikaa alueellaan.
Ennen kaikkea se toisi poliittiset vaihtoehdot paremmin Unionin kansalalaisen näkösälle: konservatiivejä äänestämällä saan veroleikkauksia ja jokainen hankkiii palvelut enemmän omilla varoillaan tai äänestämällä sosiaalidemokraattteja saattavat verot ja sääntely kasvaa, mutta toisaalta palvelut hoidetaan (selvän vallanjaon puitteissa) joka osa- tai liittovaltoin toimin.
Se, että vaihtoehdot selkeytyisivät on ehdottoman tärkeää, eurooppalaisen kansanvallan tulevaisuuden kannalta. Tätä myös kaipaa Euroopan Unionin uskottavuus kansalisten silmissä.
Yllä oleva malli Euroopan Liittotasavallasta kaikilta osin, varsinkaan vallanjaon osalta, puhkimietitty, mutta väitän, että Liittotasavalta on parempi, ennenkaikea demokratian osalta, kuin nykyinen monelle hämäräksi jäävä systeemi.
Kysyn vaan, että mikä vika on Euroopan Liittotasavallassa? Olisihan se hyvä kuulla.
Osa IV, jalkapallo
Kun tämä Euroopan Liittotasavalta on perustettu miten käy jalkapallon? Kuningaspelin merkitys korostuu.Nytkin futis on ylivoimainen ykköslaji kotimaanosassamme. On ilmiselvää, että nykyisen kaltaiset Mestareiden Liiga ja Eurooppa Liiga lakkaavat olemasta.
Pelataan eri tasoisia Euroopan laajuisia liigoja. Alimmalla tasolla olisivat aluesarjat, niinkuin nykyäänkin. On ilmiselvää, että parhaimmatkaan suomalaisjengit eivät taistelisi ylemmällä sarjatasolla pokalista Manchester Unitedin, Real Madridin tai Bayern Munchenin kanssa.
Eiköhän asia olisi niin, että esimerkiksi HJK pelaisi Euroopan kolmannella tai neljännellä sarjatasolla vaikkapa Preusen Münsteriä ja Rochdale AFC:ta vastaan.
Ainakin aluksi nämä vastustajat vaikuttavat kiinnostavimmilta kuin, sinänsä kunnioitettavat, mutta tutuksi tulleet, Valkeakosken Haka tai Turun Palloseura.
Valtaosa osavaltiomme alueella pelaavista joukkueista pelaisi aluesarjaa. Mikään ei siis muuttuisi Vuosaaren Viikingit kohtaisivat Oulun Palloseuran niinkuin aina ennenkin.
Totta kai sarjan rinnalla pelattava cupkilpailu avaisi aivan huikeita näkymiä. Yllätykset ovat cupin suola. Arpaonnen ja kovan taistelutahdon siivittämänä saattaisivat kotiosavaltiomme joukkueet vaikka kuinka pitkälle.
Ties' vaikka.. no ei nyt sentään...
Jaatinen Julistaa: Väitetään, että suomalaiset poliisit liikkuvat pareittain, koska toinen heistä oli luku- ja toinen kirjoitustaitoinen. Entisessä Itä-Saksassa (1949 -1990) partioon kuului kolme viranomaista. Kolmannen tehtävä oli valvoa niitä kahta epäilyttävää intelektuelliä.
Lähinnä Yhdysvaltain suunnalta, on vaadittu päättäväisempiä ja selkeämpiä toimenpiteitä. Toiseksi, lähinnä Unionin sisältä, kansallistuntoisista ryhmistä, on kauhisteltu ja peloiteltu äänestäjiä "liittovaltiokehityksellä".
Tämä pelottelu sai pontta viimeksi esille kun tehtiin jonkinmoinen päätös eurooppalaisesta pankkivalvonnasta. No toisaalta tämäkin päätös oli Yhdysvalloista katsoen riittämätön.
Kauhistelusta ja pelottelusta huolimatta Euroopan Unioni ei ole liittovaltio. Jospa se nyt muistettaisiin myös Atlantin toisella puolen. Unionissa puuttuu tärkein liittovaltion piirre: liittovaltio päättää vallanjaosta osavaltion ja liittovaltion välillä. Näin ei Euroopan Unionissa tapahdu. Vallanjaosta päätetään jäsenvaltioiden kesken.
Euroopan Unioni ei ole liittovaltio, mutta ei se ole valtioliittokaan. Unionilla on ylikansallisia elimiä, muun muassa parlamentti. Tästä edellämainitusta seuraa ainakin kahdenlaista harmia. Ensiksi viimestään tämä taloussotku osoittaa, että Unionilla pitäisi olla finanssamarkkinoitten säätelemiseksi ja eurosäännöistä lipsuvien jäsenmaiden oikealle tielle ohjaamiseksi todellista valtaa.
Tarvittaisiin keinoja ja valtuuksia puuttua asioihin, ennenkuin velkaantumien on sitä luokkaa kun se esim. Kreikassa on. Poliittisia ohjauskeinoja olisi pitänyt käyttää Helleenien maassa paljon aiemmin, nyt siellä ollaan täysin arvaamattomien finanssimarkkinoitten armoilla.
Toisekseen tämä Euroopan Unionin päätöksentekojärjestelmän sekavuus aiheuttaa sen, että Unionin kansalaiset eivät hahmota Unionia oikein miksikään. Tämä näkyy todella matalana äänestysprosenttina Europarlamenttivaaleissa.
OSA II
Ratkaisu näihin ongelmiin on se, että päätöksentekojärjestelmää täsmennetään perustamalla Euroopan Unionista ihan oikea liittovaltio. Euroopan Liittotasavalta. Mallia voidaan ottaa Yhdysvalloista tai Saksan Liittotasavallasta.
Euroopan Unionista tulisi valtio, jossa osavaltioilla olisi laaja itsemääräämisoikeus. Osavaltiot voisivat kutsua itseään edelleen vanhalla nimellä, Suomi, Ruotsi, Hollanti jne. Näissä maissa käytäisiin edelleen parlamenttivaalit, joiden pohjalta muodostettaisiin hallitus - ministereineen kaikkineen. Ehkäpä ei kuitenkaan ulkoministeriä.
Tällä valittavalla osavaltioparlamentilla olisi laajat valtuudet alueellaan esimerkiksi liikenne- rakenne- ja sosiaalipolitiikan osalta. Myös maan oma verotusoikeus tarvittaan.
Unionin tasolle valittaisiin parlamentti, joka astettaisi pääministerin johtaman liittohallituksen. Tämä liittohallituksen tulisi nauttia Unionin parlamentin enemmistön luottamusta.
Nykyisten voimasuhteiden mukaan, tämä pääministeri olisi varmaankin konsevarttiivi. Europpan Unionin vaalit käytäisiin poliittisin tunnuksin, Konservatiivit, Sosiaalidemokraatit, Liberaalit, Kommunistit, Kristityt jne.
Vaalipiirit voisivat muodostua osavaltioittain asukasluvun mukaan tai isompina, koko Unionin kattavina tai vaikkapa siten, että esim. Pohjoismaat muodostaisivat oman vaalipiirin.
Isommat vaalipiirit poistaisivat nykyisiä Eurovaaleja hämärtävän asian: poliittiset ryhmät laidasta laitaan väittävät ajavansa "kansallista etua". Tämä työntää taka-alalle sen tosiseikan, että Euroopan Unionissa, nykyisinkin, järjestäydyttään parlamentissa polittisten ryhmien mukaan.
Olisi selvempää, jos politikka olisi heti kättelyssä mukana Euroopan parlamenttivaalessa. Olisihan liittovaltiossa Euroopan parlamentilla ja pääministerillä hallituksineen selkesti rajatut valtaoikeudet.
Jos, isojen vaalipiirien käytössä ollessa, haluttaisiin Unionin tasolle selvä osavaltioiden edustus, muodostettakoon Saksan mallin mukainen liittoneuvosto.
Tähän elimeen valittaisiin edustajat asukasluvun mukaan osavaltioiden parlamentissa. Liittoneuvosto voisi valita vaikka Unionin kasvona ulospäin toimivan presidentin ja ehkäpä muitakin henkilöitä.
Osa III
Tämä liittovaltiomalli olisi nykyiseen verrattuna huomattavasti selkämpi. Vallanjaosta, johon en nyt tarkemmin mene, päätettäisiin kristallin kirkkaasti.
Tässä tapauksessa äänestäjä voisi Euroopan Unionin parlamenttivaaleissa valita äänestääkö hän vaikkapa laajemman rahalaitosten säätelyn ja sääntelyn puolesta vai markkinavallan puolesta. Osavaltiovaaleissa hän pääsisi päättämään vaikkapa siitä, mikä olisi osavaltioveron aste ja mihin kerättäviä verovaroja tulisi käyttää. Nythän Europarlamenttivaalit peittyvät kansalliseen melskaukseen, jolloin parlamentin rooli jää epäselväksi, eikä äänestäminen liiemmin kiinnosta.
Euroopan Liittotasavalta olisi vallanjaoltaan selkeä, se voisi paremmin tehdä säätelvää tai markkinaehdoista talouspolitiikaa alueellaan.
Ennen kaikkea se toisi poliittiset vaihtoehdot paremmin Unionin kansalalaisen näkösälle: konservatiivejä äänestämällä saan veroleikkauksia ja jokainen hankkiii palvelut enemmän omilla varoillaan tai äänestämällä sosiaalidemokraattteja saattavat verot ja sääntely kasvaa, mutta toisaalta palvelut hoidetaan (selvän vallanjaon puitteissa) joka osa- tai liittovaltoin toimin.
Se, että vaihtoehdot selkeytyisivät on ehdottoman tärkeää, eurooppalaisen kansanvallan tulevaisuuden kannalta. Tätä myös kaipaa Euroopan Unionin uskottavuus kansalisten silmissä.
Yllä oleva malli Euroopan Liittotasavallasta kaikilta osin, varsinkaan vallanjaon osalta, puhkimietitty, mutta väitän, että Liittotasavalta on parempi, ennenkaikea demokratian osalta, kuin nykyinen monelle hämäräksi jäävä systeemi.
Kysyn vaan, että mikä vika on Euroopan Liittotasavallassa? Olisihan se hyvä kuulla.
Osa IV, jalkapallo
Kun tämä Euroopan Liittotasavalta on perustettu miten käy jalkapallon? Kuningaspelin merkitys korostuu.Nytkin futis on ylivoimainen ykköslaji kotimaanosassamme. On ilmiselvää, että nykyisen kaltaiset Mestareiden Liiga ja Eurooppa Liiga lakkaavat olemasta.
Pelataan eri tasoisia Euroopan laajuisia liigoja. Alimmalla tasolla olisivat aluesarjat, niinkuin nykyäänkin. On ilmiselvää, että parhaimmatkaan suomalaisjengit eivät taistelisi ylemmällä sarjatasolla pokalista Manchester Unitedin, Real Madridin tai Bayern Munchenin kanssa.
Eiköhän asia olisi niin, että esimerkiksi HJK pelaisi Euroopan kolmannella tai neljännellä sarjatasolla vaikkapa Preusen Münsteriä ja Rochdale AFC:ta vastaan.
Ainakin aluksi nämä vastustajat vaikuttavat kiinnostavimmilta kuin, sinänsä kunnioitettavat, mutta tutuksi tulleet, Valkeakosken Haka tai Turun Palloseura.
Valtaosa osavaltiomme alueella pelaavista joukkueista pelaisi aluesarjaa. Mikään ei siis muuttuisi Vuosaaren Viikingit kohtaisivat Oulun Palloseuran niinkuin aina ennenkin.
Totta kai sarjan rinnalla pelattava cupkilpailu avaisi aivan huikeita näkymiä. Yllätykset ovat cupin suola. Arpaonnen ja kovan taistelutahdon siivittämänä saattaisivat kotiosavaltiomme joukkueet vaikka kuinka pitkälle.
Ties' vaikka.. no ei nyt sentään...
Jaatinen Julistaa: Väitetään, että suomalaiset poliisit liikkuvat pareittain, koska toinen heistä oli luku- ja toinen kirjoitustaitoinen. Entisessä Itä-Saksassa (1949 -1990) partioon kuului kolme viranomaista. Kolmannen tehtävä oli valvoa niitä kahta epäilyttävää intelektuelliä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)