Zamirin nimellä esiintyvä, jonkun Afganistanin osan talibanipäällikkö, uhkaa ruotsalaisia ja suomalaisia rauhanturvajoukkoja kostolla. Kosto tulee kuulemma ennenmin tai myöhemmin.
Länsinaapurin joukothan joutuivat tulitaisteluun jokunen päivä sitten Afganistanin pohjoisosissa. Myös ruotsalaisia tukemaan menneet suomalaistet YK-sotilaat joutuivat tulituksen kohteeksi. Tulitukseen vastattiin.
Tämä välikohtaus on maassamme aiheuttanut muutamia vaatimuksia rauhanturvaajien poisvetämisestä. Muun muassa ulkomaankauppaministeri Paavo Vayrynen ja kommunistisen perinneyhdistyksen puheenjohtaja, Paavo Arhinmäki haluavat jättää Afganistnin kansan Talebanien käsiin.
YK-joukkoja uhkaillut, kiihkoilija Zamir, myöntää suoraan, että Talebanien tavoitteena on vaalien häirintä ja lopullisena päämääränä demokratian murskaaminen, jo ennenkin paljon kärsineessä Afganistanissa.
Tässä vaiheessa näille tyypeille, mitä lie mustasotnialaisia, periksi antaminen olisi täysin vastuutonta. On selvää, että nyt operaatioon liityy suuria riskejä ja henkiäkin voidaan menettää. Kuitenkin paikalla olevat YK-sotilaat ovat vaaroista syvästi tietoisia ja hallitsevat tilanteen. Mikäli uhat muodostuvat liian suuriksi, he osaavat myös poistua.
Peruutuspeilin Paavot haluaisivat, että aika entinen palaisi. Menneisyys ei palaa. Ennen oli niin helppoa,kun oli Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sekä kylmä sota. Siihen vedoten, usein kyllä oikein, Suomi saattoi vetäytyä puoluettomuuden taakse.
Nyt se ei käy päinsä, on otetttava kantaa, on otettava vastuuta. Nykyinen kansanvälinen tilanne ei muutu, vaikka suljemme silmämme.
Rock and rollin todellinen räkäosaston uranuurtaja New York Dolls on lyhyellä kiertueella maassamme. Bändi tekee keikat Turussa, Helsingissä, Tampereella ja Vantaan Ankkarockissa.
Ei mitään jättimäisiä esiintymispaikkoja. Dollista vaikutteita ottaneet yhtyeet ovatkin myyneet moninkertaisesti "kummisetiinsä" verrattuna. Äärimmäinen esimerkki on lavashownsa huippuun vetänyt Kiss. Gene Simmonsin ja Paul Stanleyn johtama maskiryhmä on myynyt arviolta parisataa miljoonaa äänitettä. Eihän tämä oikeudenmukaiselta tunnu.
New York Dolls vaikutti 1970-luvulla noin miljoona kertaa vaarallisemmalta kuin Kiss. Eikä Dollsiin laulujen aiheetkaan, niitä myyvimpiä olleet: Kyseltiinhän vuonna 1973 ilmestyneen ensilevyn kappaleessa Frankenstain kuulijan mahdollista halukkuutta sukupuoliyhdyntään Frankenstainin hirviön kanssa. Ei varmaankaan erityisen populääri aihe.
Keskiviikkona New York Dolls soitti klubikeikan pääkaupungissa. Viikatemies on urakoinut ryhmän jäsenien parissa. Bändistä on enään elossa kaksi alkuperäisjäsentä: Vokalisti David Johansen ja kitaristi Sylvain Sylvain. Kitaristi Johnny Thunders on kuollut huumeisiin, ensimmäinen rumpali Billy Murcia hukkui huumepäissään kylpyammeeseen 1972, ennen ensimmästäkään levytystä. Toisen rumpalin Jerry Nolanin kohtaloksi koitui menehtyiminen aivohalvaukseen. Viimeksi, vuonna 2004, basisti Arthur Kane siirtyi varjojen maille sairastuttuaan leukemiaan.
Nyt kitaristina toimii Steve Conte, rumpalina Brian Delaney ja, kuten useampi suomalainen rokkaaja tietää, basistina Sami Yaffa/Takamäki.
Helsingin klubikeikalla Dolls, sen jälkeen kun alun puurosoundeista oli selvitty, oli asiaankuuluvan räävitön ja räkäinen. Ohjelmisto oli koottu kaikilta neljältä studioalbumilta. Ensimmäiseltä, New York Dolls, kuultiin ainakin seitsemän siivua. Muun muassa Pills ja encorena paiskattu Personality Crises. Uusimman äänitteen nimibiisi, ´Cos i sez so nousi selvästi klassisen materiaalin tasolle.
Mikään ihmellinen lava-asetelma tai esiintymispukeutuminen ei Dollsseilla ollut. Kopla luotti musiikin voimaan. Oikeastaan hellekauluspaitaan, suoriin housuihin ja valkoisiin kenkiin pukeutunut vokalisti David Johansen olisi ollut vähän lyhemmillä hiuksilla ja kameralla varustettuna samannäköinen kenen tahansa yhdysvaltalaisturistin kanssa kauppatorilla seisoessaan.
Musiikillisesti setti toimi kiitettävästi ja jäntevästi. Tämän tyylistä musiikkia esittäessä aikaan saadaan helposti nyanssiton meteliputki. Tämän virheen New Yorkista tulleet Nuket lähes täysin välttivät.
Erityistä kiitosta ansaisee bändin kyky saada yhteys yleisöönsä. Eleillä ja ilmeillä, varsinkin Johansen ja Sylvain Sylvain, saivat jengin liikkeelle yhteiseen hoilotukseen. Turha poseeraus ja joutavat rocktähden eleet loistivat poissaolollaan. Pohjois-Amerikkalaiseen tapaan Sylvain Sylvain kätteli isoa osaa eturivin yleisöstä encoren jälkeen.
New York Dolls on ehdottomasti räkäisen rock and rollin legenda. Elävä legenda.
Veljekset kuin Ilvekset, sanotaan. Toinenkin Eremenkon veljeksistä siirtyy pelaamaan Ukrainaan. Alexander Eremenko pelaa, sopimuksen mukaan, kolme seuraavaa kautta Metalist Harkovassa. Pikkuveli Romanilla on sopimus maan suurseuran, Dynamo Kiovan kanssa.
Etukäteen arvioituna Romanin seura on parempi. Näin varmaan onkin. Nyt päästään kuitenkin mitaamaan, oikein pelikentällä kumpi Eremenkon veljeksistä on parempi. Olenko minä veljeni vartija?
Jaatinen Julistaa: Yleensä budjetin valmisteluun kuuluu, hallituksen väristä huolimatta, jokin aihe, mistä syntyy näyttävä kiistä.
Porvarihallituksen tämänkertainen kina saatiin aikaiseksi ruoan arvonlisäveron alentamisesta.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz esittää elintarvikkeiden veron alentamisen lykkäämistä ja tästä jäävien varojen suuntaamista nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Oikein.
On jo alunperin tiedetty, että veron alennus ei kohdennu oikein. Hyöty pienituloisille jää vähäiseksi. Veronalennus valuu kauppojen katteisiin ja tuottajille. Zyskowicz on asiassa myöhäisherännäinen.
Kauppa- ja teollisuusministeri, Mauri Pekkarinen, muistuttaa, että veronalennus on sovittu jo hallitusohjelmassa.
Kyllähän tästä aika näyttävä hulabaloo saatiin aikaiseksi. Ainakin osittain, oppositoin kritiikki jää sen varjoon.
Ruoan arvonlisävero alenee sovitulla tavalla. Saatiin kuitenkin taas aikaiseksi perinteinen "budjettivääntö".
30 heinäkuuta, 2009
26 heinäkuuta, 2009
Loki lomalla osa VI
Mielenterveysalan ammattillaiset ovat huomanneet, että paranoidissa vaiheessa olevia potilaita on ilmestynyt vainoamaan uusi ahdistaja. Perinteisten Perkeleen, CIA:n, KGB:n, Jeesuksen ym. lisäksi ahdistaa nykyään myös Euroopan Unioni. Unioni kayttää kuulemma ylimmäistä määräysvaltaa ja seuraa sekä valvoo mielenterveydeltään järkkyneitä ihmisiä.
Tälläinen sairauden tila on hyvin todentuntuinen ja valitettava.
Valitettavaa on myös se, että näitä ihmisten pelkoja käytetään poliittisesti hyväksi. Tosin jalostetussa muodossa. Niillä pääsee jopa Euroopan Parlamenttiin. Mitä muuta voi sanoa sellaisen probagandan levittämisestä, että Euroopan Unionin perussopimuksen, Lissabonin sopimuksen, hyväksyminen kaventaa kansalaisten henkilökohtaista vapautta.
Tai että, mahdollisen sopimuksen hyväksymisen jälkeen, valittava Euroopan Unionin presidentti olisi eräänlainen Euroopan keisari, joka määrää sitten kaikkien maaosan kansalaisten asioista. Ei, siihen ei pysty edes Paavo Lipponen.
Pelonsekaisin tuntein odottaa elokuvan ystävä Timo Koivusalon ohjausta Täälla Pohjantähden Alla-trilogiasta. Elokuvan ensi-illan pitäisi olla joulukuun alussa.
Tähän astista Koivusalon ohjaajauraa kuvaavat parhaiten sanat tolloilu ja varman päälle pelaaminen.
Tolloilua edustaa tietyisti Pekko Aikamiespoika. Varman päälle pelaamista elokuvat Irvinistä ja Sibeliuksesta. Kuitenkin Timo Koivusalon viimeisin ohjaus, Kalteva torni, vuodelta 2006, ei enään sovikaan tähän sapluunaan. Koivusalolle täytyy oikeastaan toivoa onnistumista tämän kansallisten teoksen ohjaustyössä. Toivotaan, että ohjaaja uskaltaa tehdä elokuvaa, eikä pelkästään kuvallista kirjaa.
Olisi jo aika saada "Pohjantähdestä" kunnon elokuva. Edvin Laineen 1960-1970-lukujen vaihteessa ohjaamat kolme kammottavaa patsastelua eivät mitenkään anna arvoa kirjallisella suurteokselle.
"Pelas HJK ja Haka. Multa katkes kraka. Kertoo muut. Mää en muista mittään, mää en muista mittään. Öö mää en muista mitään."
Näin kuvaa kansantaitelija Juha Vainio kotkalaisten jalkapallofanien reissua suomaiseen jalkapalloklassikoon HJK-Haka.
Jos maamme jalkapallossa on jokin klassikko-ottelui, niin se pelataan Valkeakosken Hakan ja Helsingin Jalkapalloklubin välillä.
Molenmilla on muhkea menestysaldo:
Haka on pelannut 55 kautta jalkapallon pääsarjassa, on voittanut Suomen mestaruuden 9 kertaa, viimeksi vuonna 2004. Suomen cupin valkeakoskelaisjoukkue on napannut usammin kuin yksikään muu, 12 kertaa, viimeksi 2005.
Suomen mestaruutta on juhlittu pääkaupungissa HJK:n tuomana 21 kertaa, tämä on ennätys. Suomen cupin kannua ovat Klubin pelaajat päässeet nostelemaan kymmenesti. Viimeksi sarjamestaruus löysi Jalkapalloklubin palkintokaapiin 2003. Viimeisin cupin kaappaaminen on viime, 2008, kaudelta. Jalkapallon pääsarjassa ovat sini-valkoraitapaidat pelaneet vuodesta 1930, sen alusta alkaen.
Molemmilla joukkueilla löytyy siis menestystä takavuosilta. Tänaan pelattavassa ottelussa on myös rutkasti panosta. HJK johtaa Veikkausliigaa 15 ottelun jälkeen 31 pisteellä. Haka vaanii 27 pisteessä yhtä monta ottelua pelanneena kolmannella sijalla.
Varsinkin Helsingin Jalkapalloklubilla on näyttämisen tarvetta. Pääkaupunkilaisjoukkuehan tipahti Eurooppa-cupista kuvottavaksikin luonnehditulla tavalla. Nyt Klubi keskittyy mestaruusjahtiin. Haka valkeakoskelta tuskin taipuu Klubin "kasvojenpesuvedeksi" vapaaehtoisesti.
Yleensä näiden kahden joukkuuen kohtaamisessa on tunnetta riittänyt. Pelin tasokin on noussut, suomalaisen mittapuun mukaan, korkeaksi. Pääkaupungin joukkue kuitenkin on hienoinen ennakkosuosikki.
Jos nyt sen yhden Veikkausliigakamppailun käy kaudessa katsomaassa, olkoon se tämä. Hillitympi virvokkeiden nauttiminen, kuin Juha Vainion laulun päähenkilöllä on suositeltavaa, että muistais edes jottain.
Jaatinen Julistaa: T.K call to Tarja from space. Näin on. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen saa tässä lähiaikoina puhelun avaruudesta. Suomalaissukuinen Timothy Kopra soittelee Tarjalle 3. elokuuta pressan kesämökille, Naantalin Kultarantaan. Kopra on astronautti kansainvälisellä ISS avaruusasemalla.
Erinomaista, että maamme johdolla on yhteydet kunnossa avaruutta myöten. Täytyy vaan toivoa, että Kopran Timppa ei soita vastapuhelua, saattaisi tulla turhan kalliksi Tarjalle.
Tälläinen sairauden tila on hyvin todentuntuinen ja valitettava.
Valitettavaa on myös se, että näitä ihmisten pelkoja käytetään poliittisesti hyväksi. Tosin jalostetussa muodossa. Niillä pääsee jopa Euroopan Parlamenttiin. Mitä muuta voi sanoa sellaisen probagandan levittämisestä, että Euroopan Unionin perussopimuksen, Lissabonin sopimuksen, hyväksyminen kaventaa kansalaisten henkilökohtaista vapautta.
Tai että, mahdollisen sopimuksen hyväksymisen jälkeen, valittava Euroopan Unionin presidentti olisi eräänlainen Euroopan keisari, joka määrää sitten kaikkien maaosan kansalaisten asioista. Ei, siihen ei pysty edes Paavo Lipponen.
Pelonsekaisin tuntein odottaa elokuvan ystävä Timo Koivusalon ohjausta Täälla Pohjantähden Alla-trilogiasta. Elokuvan ensi-illan pitäisi olla joulukuun alussa.
Tähän astista Koivusalon ohjaajauraa kuvaavat parhaiten sanat tolloilu ja varman päälle pelaaminen.
Tolloilua edustaa tietyisti Pekko Aikamiespoika. Varman päälle pelaamista elokuvat Irvinistä ja Sibeliuksesta. Kuitenkin Timo Koivusalon viimeisin ohjaus, Kalteva torni, vuodelta 2006, ei enään sovikaan tähän sapluunaan. Koivusalolle täytyy oikeastaan toivoa onnistumista tämän kansallisten teoksen ohjaustyössä. Toivotaan, että ohjaaja uskaltaa tehdä elokuvaa, eikä pelkästään kuvallista kirjaa.
Olisi jo aika saada "Pohjantähdestä" kunnon elokuva. Edvin Laineen 1960-1970-lukujen vaihteessa ohjaamat kolme kammottavaa patsastelua eivät mitenkään anna arvoa kirjallisella suurteokselle.
"Pelas HJK ja Haka. Multa katkes kraka. Kertoo muut. Mää en muista mittään, mää en muista mittään. Öö mää en muista mitään."
Näin kuvaa kansantaitelija Juha Vainio kotkalaisten jalkapallofanien reissua suomaiseen jalkapalloklassikoon HJK-Haka.
Jos maamme jalkapallossa on jokin klassikko-ottelui, niin se pelataan Valkeakosken Hakan ja Helsingin Jalkapalloklubin välillä.
Molenmilla on muhkea menestysaldo:
Haka on pelannut 55 kautta jalkapallon pääsarjassa, on voittanut Suomen mestaruuden 9 kertaa, viimeksi vuonna 2004. Suomen cupin valkeakoskelaisjoukkue on napannut usammin kuin yksikään muu, 12 kertaa, viimeksi 2005.
Suomen mestaruutta on juhlittu pääkaupungissa HJK:n tuomana 21 kertaa, tämä on ennätys. Suomen cupin kannua ovat Klubin pelaajat päässeet nostelemaan kymmenesti. Viimeksi sarjamestaruus löysi Jalkapalloklubin palkintokaapiin 2003. Viimeisin cupin kaappaaminen on viime, 2008, kaudelta. Jalkapallon pääsarjassa ovat sini-valkoraitapaidat pelaneet vuodesta 1930, sen alusta alkaen.
Molemmilla joukkueilla löytyy siis menestystä takavuosilta. Tänaan pelattavassa ottelussa on myös rutkasti panosta. HJK johtaa Veikkausliigaa 15 ottelun jälkeen 31 pisteellä. Haka vaanii 27 pisteessä yhtä monta ottelua pelanneena kolmannella sijalla.
Varsinkin Helsingin Jalkapalloklubilla on näyttämisen tarvetta. Pääkaupunkilaisjoukkuehan tipahti Eurooppa-cupista kuvottavaksikin luonnehditulla tavalla. Nyt Klubi keskittyy mestaruusjahtiin. Haka valkeakoskelta tuskin taipuu Klubin "kasvojenpesuvedeksi" vapaaehtoisesti.
Yleensä näiden kahden joukkuuen kohtaamisessa on tunnetta riittänyt. Pelin tasokin on noussut, suomalaisen mittapuun mukaan, korkeaksi. Pääkaupungin joukkue kuitenkin on hienoinen ennakkosuosikki.
Jos nyt sen yhden Veikkausliigakamppailun käy kaudessa katsomaassa, olkoon se tämä. Hillitympi virvokkeiden nauttiminen, kuin Juha Vainion laulun päähenkilöllä on suositeltavaa, että muistais edes jottain.
Jaatinen Julistaa: T.K call to Tarja from space. Näin on. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen saa tässä lähiaikoina puhelun avaruudesta. Suomalaissukuinen Timothy Kopra soittelee Tarjalle 3. elokuuta pressan kesämökille, Naantalin Kultarantaan. Kopra on astronautti kansainvälisellä ISS avaruusasemalla.
Erinomaista, että maamme johdolla on yhteydet kunnossa avaruutta myöten. Täytyy vaan toivoa, että Kopran Timppa ei soita vastapuhelua, saattaisi tulla turhan kalliksi Tarjalle.
23 heinäkuuta, 2009
Loki lomalla osa V
Paavo Lipposen nimi on noussut uudelleen esille ehdokkaana Euroopan Unionin presidentiksi. Tällä kertaa Lipposen veti esille brittiläisen Financical Times -lehden kolumnisti Wolfgang Münchau. Unionin presidentin tehtäviin kuuluisi muun muassa johtaa Eurooppa- neuvoston kokouksia. Neuvossossa kokoontuvat Euroopan Unionin jäsenmaitten päämiehet päättämään Unionin tulevaisuuden suuntaviivoista. Se on EU:n korkein päättävä elin.
Maamme pääministerinä vuosina 1995-2003 toimineen, Paavo Tapio Lipposen, valinta on vielä korkeassa tolpassa. Ensin pitäisi hyväksyä Euroopan Unionin uusi perussopimus, Lissabonin sopimus. Tämä on irlantilaisten kansanäänestäjien käsissä.
Lipposen Paavo olisi mitä pätevin korkeaan kansainväliseen tehtävään. Lipponen näkee Unionin yhteistyöelimenä sosiaalisemman Euroopan toteuttamiseksi. Ei navettana, jossa käydään lypsyllä, niinkuin nykyinen pääministeri.
Näin kesällä näytetään televisiossa paljon uusintoja. Joidenkin mielestä ihan liikaa. Nelonen on näyttänyt uusintana korkeatasoisia Martin Beck -elokuvia.
Uudelleen näytettävät pätkät ovat perustuneet aviopari Pär Sjöwallin ja Maj Wahlöön 1965-1975 kirjoittamiin romaaneihin. "Romaaneihin rikoksesta" -niinkuin ne kirjoissa määritellään.
Myöhemminkin on tehty samoihin hahmoihin, Martin Beck, Lennart Kollberg, Gunvald Larsson ym. perustuvia elokuvia, mutta kirjoihin ne eivät pohjaa.
Nyt näyteyissä on kirjojen kanssa muutakin yhteistä kuin nimi. Toki leffoja on taidemuotoon sopivaksi dramatisoitu.
Sjöwallin ja Wahlöön yhdessä kirjoittamat kirjat ehtii vielä lukea, jos on kesälomaa jäljellä. Teoksia on kymmenen, niissä tarkastellaan, itse rikostutkimuksen lisäksi, ruotsalaista (hyvinvointi)yhteiskuntaa. Poliiseillakin on yksityiselämää. Beck on sulkeutunut, hiljainen ja älykäs. Kollberg on onnellinen aviomies, asettakantamaton poliisimies ja romuluinen, ronski, Gunvald Larsson on kovanyrkkinen ja -päinen, mutta hyväsydänminen tapaus.
Romaanit on syytä lukea ilmestymisjärjestyksessa. Kirjan kuvaamille henkiöille ja ympäröivälle maailmalle tapahtuu muutoksia sarjan edetessä. Tämän muutoksen seuraaminen oikeassa kronologisessa järjestyksessä antaa lukemiseen oman sävävyksensä.
Sarja alkaa alunperin 1965 ilmestyneestä Roseannesta ja päätyy vuonna 1975 Ruotsissa ilmestyneeseen Terroristeihin. Välissä on Savuna ilmaan kadonnutta miestä ja Suljettua huonetta. Kymmenen kirjaa menee kuin siivillä.
Romaani rikoksesta-Roman om ett brott.
Ei selittelyjä, ei verukkeita. Turun Inter oli umpisurkea antaessa moldovalaisen Sheriffin pudotaa itsensä Mestareiden Liigan karsinnoissa.
Turha selittää, että Sheriffiin on uhrattu öljyrahoja. Kyllä Moldovasta tuleva joukkue tulee pudotaa. Kauas on pitkä matka turkulaiset.
Tänään kolme suomalaisjoukkuetta, Helsingin Jalkapalloklubi, Fc Lahti ja Honka, tavoittelee jatkopaikkaa Euroopan Cupista. Cup on perustettu UEFA-cupin tilalle.
Nyt voidaan vielä pelastaa rippeitä maamme jalkapallokunniasta. Kahden jatkoonpääsy on pakollista. Kolmen mahdollista.
Jaatinen Julistaa: Islannin ulkoministeri Ossur Skarphedinsson on käynyt jättämässä maansa jäsenhakemuksen Euroopan Unioniin. Islanti on antaa mojovan lisän Unioniin. On syytä toivoa, etttä jäsenyyttä ei kaadeta turskanperkaajien itsepäisyyteen.
Maamme pääministerinä vuosina 1995-2003 toimineen, Paavo Tapio Lipposen, valinta on vielä korkeassa tolpassa. Ensin pitäisi hyväksyä Euroopan Unionin uusi perussopimus, Lissabonin sopimus. Tämä on irlantilaisten kansanäänestäjien käsissä.
Lipposen Paavo olisi mitä pätevin korkeaan kansainväliseen tehtävään. Lipponen näkee Unionin yhteistyöelimenä sosiaalisemman Euroopan toteuttamiseksi. Ei navettana, jossa käydään lypsyllä, niinkuin nykyinen pääministeri.
Näin kesällä näytetään televisiossa paljon uusintoja. Joidenkin mielestä ihan liikaa. Nelonen on näyttänyt uusintana korkeatasoisia Martin Beck -elokuvia.
Uudelleen näytettävät pätkät ovat perustuneet aviopari Pär Sjöwallin ja Maj Wahlöön 1965-1975 kirjoittamiin romaaneihin. "Romaaneihin rikoksesta" -niinkuin ne kirjoissa määritellään.
Myöhemminkin on tehty samoihin hahmoihin, Martin Beck, Lennart Kollberg, Gunvald Larsson ym. perustuvia elokuvia, mutta kirjoihin ne eivät pohjaa.
Nyt näyteyissä on kirjojen kanssa muutakin yhteistä kuin nimi. Toki leffoja on taidemuotoon sopivaksi dramatisoitu.
Sjöwallin ja Wahlöön yhdessä kirjoittamat kirjat ehtii vielä lukea, jos on kesälomaa jäljellä. Teoksia on kymmenen, niissä tarkastellaan, itse rikostutkimuksen lisäksi, ruotsalaista (hyvinvointi)yhteiskuntaa. Poliiseillakin on yksityiselämää. Beck on sulkeutunut, hiljainen ja älykäs. Kollberg on onnellinen aviomies, asettakantamaton poliisimies ja romuluinen, ronski, Gunvald Larsson on kovanyrkkinen ja -päinen, mutta hyväsydänminen tapaus.
Romaanit on syytä lukea ilmestymisjärjestyksessa. Kirjan kuvaamille henkiöille ja ympäröivälle maailmalle tapahtuu muutoksia sarjan edetessä. Tämän muutoksen seuraaminen oikeassa kronologisessa järjestyksessä antaa lukemiseen oman sävävyksensä.
Sarja alkaa alunperin 1965 ilmestyneestä Roseannesta ja päätyy vuonna 1975 Ruotsissa ilmestyneeseen Terroristeihin. Välissä on Savuna ilmaan kadonnutta miestä ja Suljettua huonetta. Kymmenen kirjaa menee kuin siivillä.
Romaani rikoksesta-Roman om ett brott.
Ei selittelyjä, ei verukkeita. Turun Inter oli umpisurkea antaessa moldovalaisen Sheriffin pudotaa itsensä Mestareiden Liigan karsinnoissa.
Turha selittää, että Sheriffiin on uhrattu öljyrahoja. Kyllä Moldovasta tuleva joukkue tulee pudotaa. Kauas on pitkä matka turkulaiset.
Tänään kolme suomalaisjoukkuetta, Helsingin Jalkapalloklubi, Fc Lahti ja Honka, tavoittelee jatkopaikkaa Euroopan Cupista. Cup on perustettu UEFA-cupin tilalle.
Nyt voidaan vielä pelastaa rippeitä maamme jalkapallokunniasta. Kahden jatkoonpääsy on pakollista. Kolmen mahdollista.
Jaatinen Julistaa: Islannin ulkoministeri Ossur Skarphedinsson on käynyt jättämässä maansa jäsenhakemuksen Euroopan Unioniin. Islanti on antaa mojovan lisän Unioniin. On syytä toivoa, etttä jäsenyyttä ei kaadeta turskanperkaajien itsepäisyyteen.
20 heinäkuuta, 2009
Loki lomalla osa IV
Suuri osa Telluksen pinnalla asustavista Homo sapiensiksista tietää, että tänään 20.7. tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun lajin edustaja asteli ensimäistä kertaa kuun pinnalla.
Tämä oli se hetki, jolloin Yhdysvallat otti niskaotteen supervaltojen valisessä avaruuskilpailussa. Neuvostoliitto ei koskaan onnistunut lähettämään miehitettyä kuulentoa. Aluksi "Suuri itäinen naapurimme, johon Suomella on YYA-sopimukseen perustuvat luottamukselliset ja rauhanomaiset suhteet" oli johdossa.
Vuonna 1957 onnistuttiin neuvostovoimin kiertämään maa miehitttämättömällä Sputnik 1 luotaimella. Neuvostoliitto siirtyi 2-0 johtoon vuonna 1961, jolloin majuri Juri Gagarin lähetettiin maata kiertävälle radalle. Tarkennetaaan asiaa vielä sen verran, että Juri palasi eläväna takaisin.
Mutta kuuhun ei Neuvostoliitto saanut miehitetettyä lentoa. Syitä oli vähintään kaksi: Neukkulassa ei osattu rakentaa rittävän voimakasta rakettimoottoria ja avaruusohjelmaa vaivasi valtataistelu ja, yllätys, yllätys byrokratia. Kalliitakin kuulennot olivat, Yhdysvallatkin lopetti ne 1972.
Apollo 11:sta kuuhun laskeutumisen katsotaan lopettaneen supervaltojen avaruuskilvan. Haettiin peräti yhteistyötä. Suoritettiin yhteislento Apollo-Sojuz, jossa alukset telakoituivat.
Niin sanottu Sosialaististen Neuvostotasavaltojen liitto loppui 1991, kiitos siitä.
Nykyään lennetään avaruussukkuloilla ja asutaan pysyvillä avaruusasemilla. Kahdenkymmenen vuoden päästä on kuussa lomakylä, jossa voimme kaikki vierailla kylpylälomalla ja ihailla "maatamoa".
Metallica esiintyy ensi lauantaina Porin Kirjuriluodolla. Tälle Sonispere -tapahtumalle on annettu poikkeuksellisen korkea desibeliraja, 102 dB. No pitäähän rockin kuulua. Lavastakin pääsee kauemmaksi. Mutta, älyävätkö kaikki, että moinen äänenpaine voi kerralla aiheuttaa kuulovaurion.
Desibeli on jännä mittayksikkö, 0 dB ei tarkoita täydellistä hiljaisuutta, vaan kahden kilon painetta neliökilometrillä. Hyttysen lento aiheuttaa tämän ääneen. Yhden desibelin nousu tarkoittaa energian, joka äänestä seuraa, kymmenkertaistumista. Eli yksi desipeli vastaa 20 kg:n painetta neliokilometrillä. Laskekoon ken osaa millaisen paineen aiheuttaa sata desibeliä.
Rokkia pitää, hitto soikoon, soittaa kovalla. Pitäähän naapureidenkin kuulla. Kannataanee kuitenkin käyttää korvatulppia sekä pysytellä järkevällä etäisyydellä kaiuttimista, että kuulee rokata seuraavanakin kesänä.
Englannin Valioliiga alkaa vajaan kuukauden päästä. Vielä ehtii vähän huvitella viime kauden tilastoilla. Mestaruuden vei Manchester United, se tiedetään.
Entäpä liigan eniten kaudella vihellettyjä rikkeitä tehnyt pelaaja? Kevin Davis Bolton Wandererssista rikkoi 110 kertaa.
Eniten keltaisia kortteja keräsi, 12 kappaletta, Marouana Fellani, Everon fc.
Punaisia kortteja on kerännyt useampikin pelaaja eniten. Kaksi kappaletta. Yhtenä vaikkapa Carlton Cole West Ham Unitedista.
Näitten korttitilastojen valossa voi päätellä, että Englannin Valioliigassa pelataan, mainettaan siistimpää peliä. Ajatellaan kuitenkin, että jokainen joukkue pelaa kauden aikana 38 liigakamppailua.
Valioliigassa pelataankin kovaa, mutta rehdisti.
Jaatinen Julistaa: Finnair liittyi samaan joukkoon, kuin British Airways ja Virgin Air. H1N1 -viruksen aiheuttamassa infulenssassa ei pääse lennolle. Toivottavasti Finnairilla on keinot asian aukottomaan toteamiseen.
Eihän kaikkia nuhaneniä voi kentällle jättää. Sinänsä päätös on linjassassa aiempien kanssa. Infulnessa tunnetaan myös Sikainfulenssana. Sikakunnossa ei ole aikaisemminkaan päässyt Finskin lennoille.
Tämä oli se hetki, jolloin Yhdysvallat otti niskaotteen supervaltojen valisessä avaruuskilpailussa. Neuvostoliitto ei koskaan onnistunut lähettämään miehitettyä kuulentoa. Aluksi "Suuri itäinen naapurimme, johon Suomella on YYA-sopimukseen perustuvat luottamukselliset ja rauhanomaiset suhteet" oli johdossa.
Vuonna 1957 onnistuttiin neuvostovoimin kiertämään maa miehitttämättömällä Sputnik 1 luotaimella. Neuvostoliitto siirtyi 2-0 johtoon vuonna 1961, jolloin majuri Juri Gagarin lähetettiin maata kiertävälle radalle. Tarkennetaaan asiaa vielä sen verran, että Juri palasi eläväna takaisin.
Mutta kuuhun ei Neuvostoliitto saanut miehitetettyä lentoa. Syitä oli vähintään kaksi: Neukkulassa ei osattu rakentaa rittävän voimakasta rakettimoottoria ja avaruusohjelmaa vaivasi valtataistelu ja, yllätys, yllätys byrokratia. Kalliitakin kuulennot olivat, Yhdysvallatkin lopetti ne 1972.
Apollo 11:sta kuuhun laskeutumisen katsotaan lopettaneen supervaltojen avaruuskilvan. Haettiin peräti yhteistyötä. Suoritettiin yhteislento Apollo-Sojuz, jossa alukset telakoituivat.
Niin sanottu Sosialaististen Neuvostotasavaltojen liitto loppui 1991, kiitos siitä.
Nykyään lennetään avaruussukkuloilla ja asutaan pysyvillä avaruusasemilla. Kahdenkymmenen vuoden päästä on kuussa lomakylä, jossa voimme kaikki vierailla kylpylälomalla ja ihailla "maatamoa".
Metallica esiintyy ensi lauantaina Porin Kirjuriluodolla. Tälle Sonispere -tapahtumalle on annettu poikkeuksellisen korkea desibeliraja, 102 dB. No pitäähän rockin kuulua. Lavastakin pääsee kauemmaksi. Mutta, älyävätkö kaikki, että moinen äänenpaine voi kerralla aiheuttaa kuulovaurion.
Desibeli on jännä mittayksikkö, 0 dB ei tarkoita täydellistä hiljaisuutta, vaan kahden kilon painetta neliökilometrillä. Hyttysen lento aiheuttaa tämän ääneen. Yhden desibelin nousu tarkoittaa energian, joka äänestä seuraa, kymmenkertaistumista. Eli yksi desipeli vastaa 20 kg:n painetta neliokilometrillä. Laskekoon ken osaa millaisen paineen aiheuttaa sata desibeliä.
Rokkia pitää, hitto soikoon, soittaa kovalla. Pitäähän naapureidenkin kuulla. Kannataanee kuitenkin käyttää korvatulppia sekä pysytellä järkevällä etäisyydellä kaiuttimista, että kuulee rokata seuraavanakin kesänä.
Englannin Valioliiga alkaa vajaan kuukauden päästä. Vielä ehtii vähän huvitella viime kauden tilastoilla. Mestaruuden vei Manchester United, se tiedetään.
Entäpä liigan eniten kaudella vihellettyjä rikkeitä tehnyt pelaaja? Kevin Davis Bolton Wandererssista rikkoi 110 kertaa.
Eniten keltaisia kortteja keräsi, 12 kappaletta, Marouana Fellani, Everon fc.
Punaisia kortteja on kerännyt useampikin pelaaja eniten. Kaksi kappaletta. Yhtenä vaikkapa Carlton Cole West Ham Unitedista.
Näitten korttitilastojen valossa voi päätellä, että Englannin Valioliigassa pelataan, mainettaan siistimpää peliä. Ajatellaan kuitenkin, että jokainen joukkue pelaa kauden aikana 38 liigakamppailua.
Valioliigassa pelataankin kovaa, mutta rehdisti.
Jaatinen Julistaa: Finnair liittyi samaan joukkoon, kuin British Airways ja Virgin Air. H1N1 -viruksen aiheuttamassa infulenssassa ei pääse lennolle. Toivottavasti Finnairilla on keinot asian aukottomaan toteamiseen.
Eihän kaikkia nuhaneniä voi kentällle jättää. Sinänsä päätös on linjassassa aiempien kanssa. Infulnessa tunnetaan myös Sikainfulenssana. Sikakunnossa ei ole aikaisemminkaan päässyt Finskin lennoille.
11 heinäkuuta, 2009
Loki lomalla osa III
Euroopan Unionissa tuotetaan liikaa, tai oikeastaan vääränlaista, juotavaa. Konjakkia, viiniä ja maitoa on saatavana niin paljon, että tapojaan muuttaneet kuluttajat eivät ehdi juoda.
Kahta ensiksimainittua tuotetaan erityisesti liikaa Ranskassa.
Viimeksimainittua Suomessa.
Galliassa viininjuonti on vähentynyt jyrkästi, sitä pidetään vanhanaikaisena, voisi sanoa junttimaisena. Pullovesi valtaa alaa.
Konjakki on tuotesuojattu erikoistuote. Sekään ei oikein käy kaupaksi. Ei vaikka, ehkä jonkinmoisena yllätyksenä, suomalaiset juovat konjamiiniä, suhteessa asukaslukuun, eniten Unionin alueella. Johtunee innokkaasta kahvinjuonnistamme. Täällä Pohjolassa on tapana, paremman illaisen yhteydessä, hörpätä ruoan päälle kaffet ja konjakit.
Maitoa ei myöskään mene kurkusta alas niin paljon kuin pitäisi.. Kuluttajat ovat vähentäneet silkan maidon juontia, ihan terveyssyistä. Ei auta, vaikka onkin saatavilla erikoistuotteita, jotka on tehty tästä Navettaviskinäkin tunnetusta maataloustuotteesta. Vesi on syrjäyttänyt maidon ruokajuomana niinkuin viinin Ranskassa.
Vähenevästä kulutuksesta huolimatta.
Näitä juomia tuotetaan ja tuotantoa tuetaan. Euroopan Unioni tuki maataloustuotantoa vuonna 2008 50 000 000 000 (50 miljardilla) eurolla. Suomi on saanut lisäksi maksaa omaa kansallista maataloustukea 350 000 000 euroa vuodessa. Osa tästä menee myös viinin, konjakin ja maidon tuotannon tukemiseen.
Joku voisi kysyä, miksi tukea sellaisen tuotteen tuotantoa, joka ei käy kaupaksi. Eihän verovaroin tueta pussihousujenkaan ompelemista. Pussihousut olivat vielä kuutisenkymmentä vuotta sitten haluttua tavaraa suomalaisesten miesten keskuudessa.
Kysymys on hyvä. Nykyisessä järjestelmässä kuluttaja maksaa ensin verovaroistaan maidon tuottamisesta. Toisen kerran ostaja maksaa kun, mahdollisesti, ostaa tuotteen.
Saattaisi tulla mieleen, että tämä puhuttu tuotantotuki, voitaisiin käyttää vaikkapa yritystoiminnan kehittämiseen maakuntakaupungeissa ja maaseudulla. Erityisesti puuljalostusteollisuuteen tukeutuneet paikkakunnat ja niiden lähiympäristö ovat todella ahtaalla.
Jonkinlaista maataloustuotantoa on varmaankin ihan järkevää ja tarpeellista harjoittaa Suomessakin. Eikö kuitenkin ole tärkeämpää se, että ihmiset, eripuolilla maatamme, saavat toimeentulonsa, kuin se, että verovaroin tuetaan sen kaltaista tuotannollista toimintaa, jonka lopputuote ei käy edes kaupaksi?
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina julkaistiin eräänlaisia "unisex" -romaaneja. Kirjoja, joiden oletettiin vetoavaan molempiin sukupuoliin. Romantiikkaa naisille ja jännitystä miehille. Vai oliko se päinvastoin.
Erinomainen esimerkki tästä lajityypistä on alunperin hollantilaisen, myöhemmin yhdysvaltallaistuneen, Jan de Hertogin (1914-2002) vuonna 1960 suomeksi ilmestynyt Turvasatama (alunperin ja myöskin alkukielellä Stella)
Teoksessa kerrotaan hollantilaslähtöisestä (sic!) kapteenista, joka johtaa sukellusveneiden torpedoimaksi joutuneiden laivoja pelastavaa hinaajaa toisessa maailmansodassa. Englantilaisessa satamakaupungissa, josta pelastusoperaatiot lähtevät, asuu myös ihastuttava ja jotenkin mystinen nainen, Stella.
Romaanista on tehty myös elokuva, pääosissaan peräti William Holden ja Sophia Loren. Elokuva tuli ulos, vuonna 1958, joten voidaan olettaa, että kirjan suomennos julkasitiin elokuvan noistamissa mainingeissa. Aluperin leffa tunnetaan nimellä The Key.
Turvasatama/Stella on ollut maassamme sangen suosittu kirja. näin ollen se löytyy suhteelisen helposti hyvinvarustetuista antikvarisista kirjakaupoista.
Nyt pääsee laivoja pelastamaan, Stellan lumoissa!
Jalkapallon kotimasta liigaa, Veikkausliigaa on pelattu 13 kierrosta. Sarjakärjessä ovat Valkeakosken Haka ja Helsingin Jalkapalloklubi, molemmat 27 pisteellä. Kolmantena vaanii, etukäteen huonommaksi turkulaisjoukkueeksi veikattu Palloseura.
Tämä onkin oikeastaan ainut todellinen yllätys. Turun Fc Inter majailee vasta kuudentena kahdellakymmenellä pisteellä. Enemmän on Interiltä odotettu.
Otteluita on toki paljon jäljellä, liiga päätyy 17 lokakuuta. Mutta ei Interin kannata paljon löysäillä, jos ja kun haluaa mestaruuden uusia. Semminkin, jos arvailut Aki Riihilahden liitymisestä Helsinkiläisseuraan toteutuvat. On muuten sen luokan pelimies, että Klubi nousee heti ykkössuosikiksi, jos ei ole sitä tähän asti ollut.
Jaatinen Julistaa: Tutkimuksen mukaan enemmistö pääkaupunkiseudulla asuvista lapsiperheistä haluaisi asua pysyvästi alueella.
Kallis asumisen hinta pakottaa perheet, vastahakoisesti, kehyskuntiin. Tämän ovat jotkut tietäneet tutkimattakin, kukapa sitä nyt kotiseudultaan lähtisi.
Kyllä, todellakin, pääkaupungissa asuva on kiintynyt kotiseutuunsa niinkuin kainuulainenkin. Tämä Matti V:lle tiedoksi. Niinsanottu väljän kaavoituksen antama vapaus on näennäistä. Palvelut ovat automatkan päässä. Kaikki eivät halua kahden auton loukkoon.
Kahta ensiksimainittua tuotetaan erityisesti liikaa Ranskassa.
Viimeksimainittua Suomessa.
Galliassa viininjuonti on vähentynyt jyrkästi, sitä pidetään vanhanaikaisena, voisi sanoa junttimaisena. Pullovesi valtaa alaa.
Konjakki on tuotesuojattu erikoistuote. Sekään ei oikein käy kaupaksi. Ei vaikka, ehkä jonkinmoisena yllätyksenä, suomalaiset juovat konjamiiniä, suhteessa asukaslukuun, eniten Unionin alueella. Johtunee innokkaasta kahvinjuonnistamme. Täällä Pohjolassa on tapana, paremman illaisen yhteydessä, hörpätä ruoan päälle kaffet ja konjakit.
Maitoa ei myöskään mene kurkusta alas niin paljon kuin pitäisi.. Kuluttajat ovat vähentäneet silkan maidon juontia, ihan terveyssyistä. Ei auta, vaikka onkin saatavilla erikoistuotteita, jotka on tehty tästä Navettaviskinäkin tunnetusta maataloustuotteesta. Vesi on syrjäyttänyt maidon ruokajuomana niinkuin viinin Ranskassa.
Vähenevästä kulutuksesta huolimatta.
Näitä juomia tuotetaan ja tuotantoa tuetaan. Euroopan Unioni tuki maataloustuotantoa vuonna 2008 50 000 000 000 (50 miljardilla) eurolla. Suomi on saanut lisäksi maksaa omaa kansallista maataloustukea 350 000 000 euroa vuodessa. Osa tästä menee myös viinin, konjakin ja maidon tuotannon tukemiseen.
Joku voisi kysyä, miksi tukea sellaisen tuotteen tuotantoa, joka ei käy kaupaksi. Eihän verovaroin tueta pussihousujenkaan ompelemista. Pussihousut olivat vielä kuutisenkymmentä vuotta sitten haluttua tavaraa suomalaisesten miesten keskuudessa.
Kysymys on hyvä. Nykyisessä järjestelmässä kuluttaja maksaa ensin verovaroistaan maidon tuottamisesta. Toisen kerran ostaja maksaa kun, mahdollisesti, ostaa tuotteen.
Saattaisi tulla mieleen, että tämä puhuttu tuotantotuki, voitaisiin käyttää vaikkapa yritystoiminnan kehittämiseen maakuntakaupungeissa ja maaseudulla. Erityisesti puuljalostusteollisuuteen tukeutuneet paikkakunnat ja niiden lähiympäristö ovat todella ahtaalla.
Jonkinlaista maataloustuotantoa on varmaankin ihan järkevää ja tarpeellista harjoittaa Suomessakin. Eikö kuitenkin ole tärkeämpää se, että ihmiset, eripuolilla maatamme, saavat toimeentulonsa, kuin se, että verovaroin tuetaan sen kaltaista tuotannollista toimintaa, jonka lopputuote ei käy edes kaupaksi?
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina julkaistiin eräänlaisia "unisex" -romaaneja. Kirjoja, joiden oletettiin vetoavaan molempiin sukupuoliin. Romantiikkaa naisille ja jännitystä miehille. Vai oliko se päinvastoin.
Erinomainen esimerkki tästä lajityypistä on alunperin hollantilaisen, myöhemmin yhdysvaltallaistuneen, Jan de Hertogin (1914-2002) vuonna 1960 suomeksi ilmestynyt Turvasatama (alunperin ja myöskin alkukielellä Stella)
Teoksessa kerrotaan hollantilaslähtöisestä (sic!) kapteenista, joka johtaa sukellusveneiden torpedoimaksi joutuneiden laivoja pelastavaa hinaajaa toisessa maailmansodassa. Englantilaisessa satamakaupungissa, josta pelastusoperaatiot lähtevät, asuu myös ihastuttava ja jotenkin mystinen nainen, Stella.
Romaanista on tehty myös elokuva, pääosissaan peräti William Holden ja Sophia Loren. Elokuva tuli ulos, vuonna 1958, joten voidaan olettaa, että kirjan suomennos julkasitiin elokuvan noistamissa mainingeissa. Aluperin leffa tunnetaan nimellä The Key.
Turvasatama/Stella on ollut maassamme sangen suosittu kirja. näin ollen se löytyy suhteelisen helposti hyvinvarustetuista antikvarisista kirjakaupoista.
Nyt pääsee laivoja pelastamaan, Stellan lumoissa!
Jalkapallon kotimasta liigaa, Veikkausliigaa on pelattu 13 kierrosta. Sarjakärjessä ovat Valkeakosken Haka ja Helsingin Jalkapalloklubi, molemmat 27 pisteellä. Kolmantena vaanii, etukäteen huonommaksi turkulaisjoukkueeksi veikattu Palloseura.
Tämä onkin oikeastaan ainut todellinen yllätys. Turun Fc Inter majailee vasta kuudentena kahdellakymmenellä pisteellä. Enemmän on Interiltä odotettu.
Otteluita on toki paljon jäljellä, liiga päätyy 17 lokakuuta. Mutta ei Interin kannata paljon löysäillä, jos ja kun haluaa mestaruuden uusia. Semminkin, jos arvailut Aki Riihilahden liitymisestä Helsinkiläisseuraan toteutuvat. On muuten sen luokan pelimies, että Klubi nousee heti ykkössuosikiksi, jos ei ole sitä tähän asti ollut.
Jaatinen Julistaa: Tutkimuksen mukaan enemmistö pääkaupunkiseudulla asuvista lapsiperheistä haluaisi asua pysyvästi alueella.
Kallis asumisen hinta pakottaa perheet, vastahakoisesti, kehyskuntiin. Tämän ovat jotkut tietäneet tutkimattakin, kukapa sitä nyt kotiseudultaan lähtisi.
Kyllä, todellakin, pääkaupungissa asuva on kiintynyt kotiseutuunsa niinkuin kainuulainenkin. Tämä Matti V:lle tiedoksi. Niinsanottu väljän kaavoituksen antama vapaus on näennäistä. Palvelut ovat automatkan päässä. Kaikki eivät halua kahden auton loukkoon.
08 heinäkuuta, 2009
Loki lomalla osa II
Kemistä, tuosta Pohjois-Pohjanmaan paperiteollisuuskaupungista kuuluu huonoa. Jo jonkin aikaa jatkuneet hyökkäykset turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia vastaan ovat saaneet jatkoa.
"Ulokomaalaiset", niikuin kaupungissa tavataan sanoa, eivät kuulemma taivu paikallisille tavoille. Röyhkimykset kävelevät rinnakkain pyörätielläkin. Joidenkin mielestä moisten "neekereiden" tulisi vaihtaa toiselle puolelle tietä tai vähintään painaa katse nöyrästi alas, kun vastaan tulee kemiläinen alkuasukas.
Eräs miehenalku kommentoi: "Ei tarttis tulla tänne."
Ei tarvitse hänenkään kantaa huolta liiasta Kemin väestönkasvusta. Enämpi tuosta, "Perämeren Persereijän", nimelläkin tunnetusta kaupungista on lähdetty. Vielä kolmisenkymmetä vuotta sitten Kemissä oli vajaa kahta tuhatta vaille 30 000 asukasta. Nyt asukkaita on 22 600.
Puunjalostusteollisuuden muutos on aiheuttanut työtilaisuuksien romahtamisen. Moni on lähtenyt muualle parempien mahdollisuuksien perässä.
Kemin, oikeutettu, maine punaisena, kommunistisena, kaupunkina ei ole suinkaan edesauttanut uuden yritystoiminnan tulemista kaupunkiin. Päinvastoin.
Tästä Pohjolan Moskovan maineesta on toki viime aikona päästy eroon ja yritystoiminta sekä erityisesti yrittäjät on vähitellen opittu näkemään muinakin kuin riistäjinä. On opittu, pakon edessä, että muutakin on kuin suurteollisuus.
Toki alueen kuntien, Tornio, Kemi, Keminmaa ja Simo, typerä ja kaikkia vahingoittava erilläänpitäminen kuristaa pahasti yritysvetovoimaa. Turha luovuus ei pakoita alueen päättäjien päitä.
Joka tapaukessa, Kemin maine on ollut parenemaan päin. Tähän asti.
Rasistisen väkivallan torjuminen on kaikken kemilästen asia. Valtakunnallisesti kaikken suomalaisten asia.
Kemissä on oltu välitellen pääsemästä umpimielisten ihmisten, umpiperäkaupungin maineesta.
Turvapaikanhakijat tulevat pakon edessä Kemiin. Olisi kohtuullisen järkevää, että jos joku nyt, muuttottappiosta kärsivään, kaupunkiin saadaan asumaan häntä kohdeltaisiin kuin kauan kadoksissa ollutta tuhlaajapoikaa. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei Kemissä tulla ahtaudesta kärsimään.
Jos hölmöily jatkuu ja Kemin maine vieras-ja tulevaisuudenpelkoisten kaupunkina pahenee, ei yrittäjiäkään isommin kiinnosta kaupunkiin tuleminen. Kuka haluaa tulla paikkaan, jossa ensin lyödään turpiin ja kysytään vasti sitten sitten? Onko näin, että Kemin poika lyö outoa turpaan? Ei kai? Jos näin on niin yhä nopeutuva hirttyminen ja umpiperäistymien jatkuu.
Alueella on mahdollisuuksia lähes vaikka mihin. Sitä ei kannata pilata hankkimalla ulkomaalais- ja tulevaisuuspelkoisten peräpohjalaisten mainetta.
Kesälukemiseksi. Seikkailukirjoja. Esimerkkinä käy väikkapa Hammond Innesin (15.7. 1914-10.6.1998) vuonna 1958 suomeksi julkaistu Kainin Maa (The land that lord gave to Cain) Seikkailut alkavat päähenkilön radioamatööri-isän vastaan ottamasta radiosviestistä. Viesti löytää tiensä Labratorin niemimaalta Englantiin asti aiheuttaen, välillesti, vastaanottajansa kuoleman.
Asiaan selvittely ajaa päähenkilön Labratorin niemimaan arktisiin olosuhteisiin.
Hammond Innesin kirjoja on käännetty suomeksi 26 kappaletta. Ensimmäinen, Kasvot ampuma-aukossa ilmestyi 1940 ja viimeinen, Kuolemanlaiva, 1991. Muita kirjoja ovat mm. Kauhujen tunneli (1947) Outo maa, (1954) Atlantin raivo, (1962) Kuolema savannilla (1977) ja Metsän kirot vuodelta 1988.
Nämä ovat seikkalukirjoja, jossa ei suurenpia filosofisia ajatusketjuja esitetä. Taidokkaita lajissaan. Labratoriin siis, Kanin Maahan. Mutta mistä ilmestyi Kainin vaimo?
Maamme suurin jalkapalloturnaus Helsinki Cup- järjestetään 34. kerran. Pelit ovat jo käynnissä. Tapahtumaan osallistuu yli 800 joukkuetta eri puolelta maailmaa, Australiaa myöten.
Kaiken kaikkiaan huomisen huippuja, pelureita, nähdään peräti yli 14 000.
Pelaamisen ilo on huomattava.
Toisaalta on niin, että hyvällä tuurilla turnausta seuratessaan saattaa nähdä todellisen tulevan supertähden.
Tapahtumassa on suvatsevaisuus -teema: "Love the ball". Siellä ne tulevat litmaset, rooneyt ym näkee.
Jaatinen Julistaa:
Where´s my mule
Where´s my forty acres
Where´s my dream
Mr. Emancipatior
Live this way
Migth as well meet my maker
Where´s my, my, my, my, my, my mule?
Gov´t Mule: Mule
"Ulokomaalaiset", niikuin kaupungissa tavataan sanoa, eivät kuulemma taivu paikallisille tavoille. Röyhkimykset kävelevät rinnakkain pyörätielläkin. Joidenkin mielestä moisten "neekereiden" tulisi vaihtaa toiselle puolelle tietä tai vähintään painaa katse nöyrästi alas, kun vastaan tulee kemiläinen alkuasukas.
Eräs miehenalku kommentoi: "Ei tarttis tulla tänne."
Ei tarvitse hänenkään kantaa huolta liiasta Kemin väestönkasvusta. Enämpi tuosta, "Perämeren Persereijän", nimelläkin tunnetusta kaupungista on lähdetty. Vielä kolmisenkymmetä vuotta sitten Kemissä oli vajaa kahta tuhatta vaille 30 000 asukasta. Nyt asukkaita on 22 600.
Puunjalostusteollisuuden muutos on aiheuttanut työtilaisuuksien romahtamisen. Moni on lähtenyt muualle parempien mahdollisuuksien perässä.
Kemin, oikeutettu, maine punaisena, kommunistisena, kaupunkina ei ole suinkaan edesauttanut uuden yritystoiminnan tulemista kaupunkiin. Päinvastoin.
Tästä Pohjolan Moskovan maineesta on toki viime aikona päästy eroon ja yritystoiminta sekä erityisesti yrittäjät on vähitellen opittu näkemään muinakin kuin riistäjinä. On opittu, pakon edessä, että muutakin on kuin suurteollisuus.
Toki alueen kuntien, Tornio, Kemi, Keminmaa ja Simo, typerä ja kaikkia vahingoittava erilläänpitäminen kuristaa pahasti yritysvetovoimaa. Turha luovuus ei pakoita alueen päättäjien päitä.
Joka tapaukessa, Kemin maine on ollut parenemaan päin. Tähän asti.
Rasistisen väkivallan torjuminen on kaikken kemilästen asia. Valtakunnallisesti kaikken suomalaisten asia.
Kemissä on oltu välitellen pääsemästä umpimielisten ihmisten, umpiperäkaupungin maineesta.
Turvapaikanhakijat tulevat pakon edessä Kemiin. Olisi kohtuullisen järkevää, että jos joku nyt, muuttottappiosta kärsivään, kaupunkiin saadaan asumaan häntä kohdeltaisiin kuin kauan kadoksissa ollutta tuhlaajapoikaa. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei Kemissä tulla ahtaudesta kärsimään.
Jos hölmöily jatkuu ja Kemin maine vieras-ja tulevaisuudenpelkoisten kaupunkina pahenee, ei yrittäjiäkään isommin kiinnosta kaupunkiin tuleminen. Kuka haluaa tulla paikkaan, jossa ensin lyödään turpiin ja kysytään vasti sitten sitten? Onko näin, että Kemin poika lyö outoa turpaan? Ei kai? Jos näin on niin yhä nopeutuva hirttyminen ja umpiperäistymien jatkuu.
Alueella on mahdollisuuksia lähes vaikka mihin. Sitä ei kannata pilata hankkimalla ulkomaalais- ja tulevaisuuspelkoisten peräpohjalaisten mainetta.
Kesälukemiseksi. Seikkailukirjoja. Esimerkkinä käy väikkapa Hammond Innesin (15.7. 1914-10.6.1998) vuonna 1958 suomeksi julkaistu Kainin Maa (The land that lord gave to Cain) Seikkailut alkavat päähenkilön radioamatööri-isän vastaan ottamasta radiosviestistä. Viesti löytää tiensä Labratorin niemimaalta Englantiin asti aiheuttaen, välillesti, vastaanottajansa kuoleman.
Asiaan selvittely ajaa päähenkilön Labratorin niemimaan arktisiin olosuhteisiin.
Hammond Innesin kirjoja on käännetty suomeksi 26 kappaletta. Ensimmäinen, Kasvot ampuma-aukossa ilmestyi 1940 ja viimeinen, Kuolemanlaiva, 1991. Muita kirjoja ovat mm. Kauhujen tunneli (1947) Outo maa, (1954) Atlantin raivo, (1962) Kuolema savannilla (1977) ja Metsän kirot vuodelta 1988.
Nämä ovat seikkalukirjoja, jossa ei suurenpia filosofisia ajatusketjuja esitetä. Taidokkaita lajissaan. Labratoriin siis, Kanin Maahan. Mutta mistä ilmestyi Kainin vaimo?
Maamme suurin jalkapalloturnaus Helsinki Cup- järjestetään 34. kerran. Pelit ovat jo käynnissä. Tapahtumaan osallistuu yli 800 joukkuetta eri puolelta maailmaa, Australiaa myöten.
Kaiken kaikkiaan huomisen huippuja, pelureita, nähdään peräti yli 14 000.
Pelaamisen ilo on huomattava.
Toisaalta on niin, että hyvällä tuurilla turnausta seuratessaan saattaa nähdä todellisen tulevan supertähden.
Tapahtumassa on suvatsevaisuus -teema: "Love the ball". Siellä ne tulevat litmaset, rooneyt ym näkee.
Jaatinen Julistaa:
Where´s my mule
Where´s my forty acres
Where´s my dream
Mr. Emancipatior
Live this way
Migth as well meet my maker
Where´s my, my, my, my, my, my mule?
Gov´t Mule: Mule
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)