Kuluvana vuonna suomalaista mielipideilmastoa on heilauttanut klassisen liberalismin nouseminen julkisuuteen. Elinkeinoelämän rahoilla pyörivä Ajatuspaja Libera on julkaissut jo useamman klassisen liberalismin ajatuksiin pohjaavan kirjasen. Valtakunnallista julkisuuttakin on tullut.
Menneellä viikolla Suomen mielipiteiden ankkalammikkoa on pärskyttänyt Kokoomuksen Nuorten Liiton, KNL:n, tavoiteohjelma. Ohjelma on aattellisesta pohjaltaan pitkälti omaksuttu yhdysvaltalaislta, korostetusti yksilönvapautta esillä pitävältä, Teekutsuliikkeeltä. Toki suomalaiskansallisin maustein.
Idea tässä klassisessa liberalismissa on lyhyesti se, että yksilön ja vain yksilön vapaus on oikea vapauden laji. Yksilö omistaa kehonsa ynnä rahansa ja saa tehdä niillä ihan mitä huvittaa. Lähestulkoon kaikki tähän puuttuminen on tuomittavaa. Verotus on varkautta. Työmarkkinajärjestöt, erityisesti ammattiyhdistysliike on rosvokopla.
Tehtävänsa mukaisesti Kokoomusnuorten puheenjohtaja, Susanna Koski, on voimakkasti puolustanut liittonsa ohjelmaa.
VAPAUS
Varsinaista keskustelua ohjelma ja Ajatuspaja Liberan julkaisut ovat nostaneet harmittavan vähän: on paheksuttu ja kauhisteltu. Useamassa ulostulossa on epäilty nuorisojohtaja Susanna Kosken mielenterveyttä. Miksi näin? Vaikka vaikuttaakin siltä, että Koskea vaivaa pahanlainen julkisuuskiima, on syytä ottaa näiden klassisten liberaalien haaste vastaan.
Niiden henkilöiden jotka eivät jaa kotimaisen teekutsuliikkeen ajatuksia suoranainen velvollisuus on osoittaa klassinen liberaali vapauskäsitys puutteelliseksi.
Bloggaaja voi kernaasti hyväksyä yhteiskuntafilosofiseksi lähtökohdaksi mahdollisimman pitkälle menevän yksilön vapauden. On syytä torjua kuitenkin senkaltainen vapauskäsitys, jossa yksilö tavoitellessaan menestystä, estää tai rajoittaa muitten menestyksen tavoittelua.
Klassiset liberaalit käsittävät vapauden vain omista, ainakin oletetuista, lähtökohdistaan, vapaudeksi menestyjille.
Ensiksi käsitys perustuu virheelliselle oletukselle siitä, että yhteiskunnassa olisi joku "vapaa tila", johon se automaattisesti asettuu, kun talous ja yksilö saa toimia rajoittamattomasti.
Jatkuva saalistus johtaa voimakeinojen yhteiskuntaan. Hyvinvoivat puolustavat omaisuuttaan linnoittautumalla muurien ja aseiden taakse muulta väestöltä, joka pyrkii ottamaan oman osansa, vapauskäsitteeseen kuuluen, muista piittaamatta. Tulos on jatkuva tasapainottomuus.
FRIHET
Kuten todettua,yksilön vapaus sopii vallan hyvin lähtökohdaksi. Mutta kokonaisedun kannalta vapaus tarvitsee rinnalleen oikeudenmukaisuuttta, moniarvoisuutta ja tasa-arvoa.
Moniarvoisessa yhteiskunnassa myös esimerkiksi uskonnolliset ja etniset vähemmistöt voivat elää yhteisen kunnioituksen tilassa. Suuri enemmistö on tasalaatusta. Joskus pieni vähemmistö voi nostaa esille sen kaltaisia asioita, joista syntyy innovaatioita koko yhteisön hyväksi. Moniarvoisuus sallii tuiki tärkeät mausteet, sanokaamme yhteiskuntasopassa.
Se ei ole oikeudenmukasta, että jotkut voivat pahoin siksi, että toiset voisivat elää yltäkylläisyydessä. Tällä voidaan perustella progressiivista verotusta ja vaikkapa työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä sopimuksia. Tasa-arvoisesti jaetut voimavarat takaavat tasaisemmat yhteiskunnalliset olot ja ennakoitavan taloudellisen kehityksen.
FREIHAIT
Kun puhutaan tasa-arvosta, ei tarkoiteta tasajakoa. Koska se ei ole epäoikeudenmukaista, jos jotkut vaurastuvat kunhan tämä koituu myös heikommin toimeentulevien hyväksi. Hyvinvoivilta kerattävät verot tulee kohdentaa koko yhteisön hyväksi tulonsiirroin ja luomalla yhteisiä palvelua. Sopimusyhteiskuntaa tarvitaan siksi, että siinä talouden toimijat jakavat tuotannon tulokset huomattavasti tasaisemmin, kuin täysin sääntelemättömässä yhteiskunnassa.
Yhteiskunta jossa vapauden ohella vaikuttaa pyrkimys moniarvoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon on taloudellisesti ja muutenkin sisäisesti vakaa. Kaikkien eduksi.
Klassinen liberalismi oikeuttaa itsekkyyden ja saalistuksen. Ei yksilön menestystä, vaan jatkuvan kilpailun ja epäluulon toisia ihmisiä kohtaan.
FREEDOM
Ehkä emme hyväksy klassisten liberaalien mielipiteitä ja pidämme heitä vastenmielisinä yksilöinä.
Tästä huolimatta lähtökohtana tulee olla se, että klassisen liberalismin kannattajat, ainakin omasta mielestään, ovat rationaalisia ihmisiä ja mielipiteet on esitetty tosissaan sekä toteuttamismielessä.
Tämä antaa meille kansalaisille mahdollisuuden käydä perustavaa laatua olevaa yhteiskunnallista keskustelua tai ainakin seurata sitä. Sen jälkeen on johtopäätösten aika.
Tähän mahdollisuuteen on syytä tarttua.
Huuhkajat kävivät hakemassa kolme pistettä vierasottelussa Georgiassa. Samalla Suomen jalkapallomaajoukkue varmisti kolmannen sijan MM-karsintalohkossaan.
Toki yksi ottelu on jäljellä Ranskaa vastaan, mutta Suomen sijoitukseen ei sillä ole merkitystä. Kolmas sija on tyydyttävä saavutus.
Eivät nämä helppoja matseja ole. Muistetaan, että Georgia edellisella kierroksella riisti pisteen Ranskalta kotonaan. On moneen kertaan todettu, että päävalmentaja Mixu Paatelaisen aloittaessa Huuhkajille asetettiin tavoitteeksi pääsy seuraaviin EM-kisoihin.
Suomen peli on oikeissa uomissa, tästä on hyvä jatkaa seikkailuja.
Jaatinen Julistaa: "Meill' vapauden kaiho soi,Rinnassamme toveri toi.Siks' yhteistyöhön rintamahan käy,Pelastusta köyhille ei ennen näy.Kai aamu armas sarastaaJa aurinkoinen heijastaa.Nuo synkät pilvet varjostavat viel',Jylhät vuoret ompi vapauden tiel'//Viha, vaino pois, rauha parempi ois.Sopusointu keskenämme vallitkoon.Ja vaik' jo musta yö veljen kättä nyt lyö,Sumu haihtuu, pilvet vaihtuu tieltä pois." (Hiski Salomaa)
