"Taas Ryssä kiusaa pienenpiään!" Tällaisella lausunnolla saisi valtiojohtomme ns. Kansan syvien rivien suosion kommentoidessaan Venäjän ja Georgian sotaa. Onneksi Suomessa on tolkullinen valtiojohto. Nimittäin pubipöydän tietämyksellä ei ulkopolitiikkaa tehdä.
Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta alkanut kiista on nyt täyttä sotaa. Viimeisien tietojen mukaan venälaiset hävittäjät ovat pommittaneet Georgian pääkaupungin Tbilisin liepeillä olevaa lentokenttää. Venäjä on saanut aikaiseksi merisaarron. Tämä on saanut Georgian julistamaan yksipuolisen tulitauon.
On Suomen historiaan pohjaten ymmärrettävää, että tämä asetelma kiihoittaa mielikuvitustamme. Georgiassa on 4.6 miljoonaa asukasta ja Venäjällä on 143 miljoonaa. Sotilaallisesti itäisen naapurimme, ainakin pitäisi, olla Georgiaan verrattuna murskaavan ylivoimainen. Iso Venäjä siis sotii huomattavasti pienempää naapuriaan vastaan. Pidetään nyt kuitenkin mielessä se, että tämä on niitä harvoja yhtäläisyyksiä talvisotaan 1939-1940. Aika, paikka ja asetelma ovat erilaiset.
Muita yhtäläisyyksiä ovat ne, että Neuvostoliiton johtaja oli talvisodan aikaan georgialainen Josef Stalin. Se, että nytkään ei kannata luotaa sotatoimialueelta tuleviin uutisiin ynnä se, että mahdollisimman pikainen tulitauko on, erityisesti pienemmän Georgian, muuta myös suuremman Venäjän etu.
Jos Suomi tässä omalta vähäiseltä osaltaan voi auttaa sovittelussa niin hyvä. "Silmien välliin ryssää!" -asenne ei auta ketään.
Maamme suurin sanomalehti järjesti verkkoäänestyksen kappaleista, jotka tulisi esittää Taiteiden yön ilmaiskonsertissa Helsingin senaatintorilla.22.8.
Eniten ääniä saivat ulkomaalaista kappaleista Simon & Garfunkelin Mrs Robinson, Beatlesin Hey Jude ja Steppenwolfin Born to be wild.
Suomeksi lauletuista kärkeen ylsivät Fredin tunnetuksi tekemä Kolmatta linjaa takaisin sekä Eero Raittisen ruotsalaisperäinen Vanha holvikirkko.
Mitään yllättäväähän ei äänestystuloksessa ole. Suosituimmat kappaleet löytyivät kyselyn järjestäjän laatimalta listalta. Harva valitsija oli viitsinyt valita kohtaa "joku muu". Mikähän olisi ollut tulos ilman valmista esilistaa? Ainakin hajonta olisi ollut suurempi.
Hyviä kappaleita joka tapauksessa valittiin. Huomio kiintyy pariin seikkaan: Kaksi kolmesta ulkomaalaiskappaleesta on tuttuja myös elokuvista ja suomalaiset biisit ovat käännösiskelmiä.
Mrs Robinson on elokuvasta Miehuuskoe ja Born to be wild, joka muuten on kuulemma ensimmäinen laulu, jossa lausutaan maagiset sanat "heavy metal", on kotoisin rainasta Easy rider.
Näin kova on valkokankaan voima. Kuolemattomia teoksiahan nämä ovat ja ne muistettaisiin varmasti ilman elokuvaakin. Mutta ilmestymisvuonnaan filmi auttoi kappaleen esillepääsyssä. Erityisesti tämä koskee Steppenwolfin rutistusta.
Kotimaisten laulujen osalta kai voidaan vetää se johtopäätös. että vuonna 1968 ei sävelletty erityisen mieleenjäävää suomalaista musiikkia.
Perjantain 22.8. konsertin laulajana on muun muassa Paula Koivuniemi. Kesäkuussa 61 vuotta täyttänyt Koivuniemi onkin kokenut Senaatintorin villitsijä. Kaikki muistavat vuodelta 2001 Paulan tiukan tulkinnan Apulanta -yhtyeen kappaleesta "Anna mulle piiskaa". Vaikka Koivuiniemi saakin leipänsä enimmäkseen iskelmälaulajana on Paula myöskin, sanan siinä posittiivisemmassa ja energisemmässä mielessä, rock.
Siinä jää moni jalkoihin, esimerkiksi Yölintu -orkesterissa kiekuva Simo Silmu on Paula Koivuniemeen verrattuna pelkkä muniinpuhalteija.
Veikkausliigan ehdottomasti loppukauden tärkein uutinen on jalkapalloikoni Jari Litmasen sopimus Fc Lahden kanssa.
Vaikka ei kannattaisikaan lahtelaisjoukkuetta, on varmaan valtaosa suomalaista jalkapallon ystävistä ilahtunut Litmasen sopimuksesta ja vilpittömästi toivoo, että Jari säilyy pelikuntoisena.
Voi helposti sanoa, että helmikuussa 37-vuotta täyttäneen lahtelaisen ura on ollut, lievästi sanoen, loukkaantumisten sävyttämä. Menestystäkin on tullut. Muun muassa Mestareiden Liigan voitto. Nuorimmat Litti-intoilijat tuskin muistavat TV:sta nähneensäkään sitä, kun Amsterdamin Ajaxin numero kymmenen johdatti joukkueensa Mestariden liigan voittoon pelikaudella 1994-1995. Seuraavalla kaudella Litmanen voitti saman liigan maalikuninkuuden yhdeksällä maalillaan. Voiton liigassa toisin vei Juventus, joka voitti Ajaxin loppuottelussa rangaistuslaukauskilpailun jälkeen.
Mutta, terveellä Jari Litmasella on edelleen paljon annettavaa. Kaikki ovat varmankin sitä mieltä, että Jari olisi vahvistus mille tahansa veikkausliigajoukkueelle.
Pelikuntoinen Litti nostaa joukueensa, nyt Veikkausliigassa kolmantena majailevan, Fc Lahden mestarisuosikkien joukoon.
Mestari löytyy kolmikosta Turun Inter, Helsingin Jalkapalloklubi tai Fc Lahti.
Jaatinen Julistaa: Arvoisat kaukasialaiset: Jos eivät sotatoimet lopu, tulee Paula -täti ja antaa piiskaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti