Kepulainen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila jatkaa jankutustaan ruoan arvonlisäveron alentamisesta. Hintavedätyksen estämiseksi Anttila esittää siirtymistä kaksihintajärjestelmään. Toisin sanoen tuotteessa olisi hinta veroineen ja alennetun veron kanssa. Tämänkin kuluttajaliitto on ehtinyt kertaalleen tyrmätä. Liitto moittii kaksihintajärjestelmää sekavaksi ja katsoo, että asiakkaan kannalta yksinkertaisin ratkaisu on yksi hinta per tuote sekä vertailu- esimerkiksi kilohinta.
Raaka tosiasia on, että jos arvonlisäveroa alenntettaisiin, niin suurin osa alennuksesta valuisi vähittäiskaupan kattaeisiin. Mikä estää kaksihintajärjestelmässä kauppaa toimimasta siten, että se laskennallisesti nostaa verollista hintaa vaikkapa kymmenellä prosentilla ja tästä tuloksesta saadaan sitten ns. veroalennettu hinta.
Hämäystä koko keskustelu arvonlisäveron alentamisesta. Kuka uskoo oikeasti, että Kepulaiset ovat kuluttajan asialla. Kyllä tässäkin yritetään maataloudelle jotenkin veronmaksajien rahoja vedättää.
Jos hallitus on oikeasti huolestunut inflaatiosta, eli hintojen noususta, niin sen on itse pidättydyttävä maksujen korotuksista. Törkeimpänä esimerkkinä terveyskeskusmaksun korottaminen.
Äitienpäivän perinteeseen on jo pitkään kuulunut äitien palkitseminen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitallilla.
Aikaisemmin Kekkoslovakian aikana äitien palkitsemisen ainoana kriteerina pidettiin lapsilukua. Tämahän perustuu maatalousyhteiskunnan aikoihin, jolloin suuri lapsiluku oli tae maatalon jatkamisesta. Tilattomille lapset eivät olleetkaan niin iloinen asia, tässä mielessä.
Nykyään voidaan palkita adoptio- ja sijaisäitejä, eikä lapsiakaan tarvitse olla jalkapallojoukkeellista. Ehkäpä Suomi vielä joskus kaupungistuu oikeasti.
Kaikille äideille varmaankin se paras palkkio on lasten itsensä tekemät onnittelukortit ja kömpelöt aamiaistarjoilut, ryttyisine voileipineen.
Jo useammassa puolueiden kannatusarviossa Kepun kannatus on pudonnut. Sosiaalidemokraattien kannatus on kyllä noussut, mutta ei odotetusti. Kokoomus pitää sitkeästi ykköspaikkaa hallussaan.
Syy on sosiaalidemokraatissa itsesään. Jo toista vuotta jatkunut vikinä teemanaan: "kaikki on tehty päin prinkkalaa, tarvitaan uudistumista!" Tämä on ollut jopa eräiden puheenjohtajaehdokkaiden pääviesti.
Herää kysymys kuka haluaa kannattaa poliittista ryhmittymää, jonka johtoon pyrkivätkin ovat sitä mieltä, että kysymys on sakista, joka on tehnyt kaikki väärin.
Mitä on tämä "uudistuminen"? Toistaiseksi tarjolla on ollut pelkkää kikkailua.
Haluavatko sitäpaitsi sosiaalidemokraattien kannattajat radikaalia uudistumista? Ei. Puolueen äänestäjät haluavat selkeyttämistä aatteelisesti, järjestöllisesti ja käytännön politiikassa. Jalkapallovertauksella, halutaan pientä muutosta taktiikkaan. Ei perusteellista peliajatuksen muuttamista tai koko joukkueen vaihtamista. Viritystä ei romutusta.
Nyt tilanne SDP:ssa on se, että seurataan tiedoitusvälineissä julkaistuja juttuja sekä niissä julkaisuja erilaisia kyselyjä ja näiden pohjalta yritetään muokata omat päätökset. Toisin sanoen tiedoitusvälineet päättävät sosiaalidemokraattien asioista.
Tarvitaan taisteleva SDP. Puolue joka luottaa aatteeseensa, politiikkansa ja tekemiseensä. Tekee itsenäisesti päätöksensä.
Poppilaulaja Mariah Carey meni naimisiin. Häälahjaksi onnellinen morsian sai 11 miljoonan dollarin sormuksen.
Haastattelussa Mariah sanoo toivovansa vauvaa. Laulajan uusimman levyn nimi on E=MC2. Kaava liittyy Albert Einsteinen yleiseen suhteellisuusteoriaan. E tarkoitaa enegriaa m massaa ja c valon nopeutta. Sanoilla ilmaistuna kaava on suurin piirtein: Energia on materiaa. Keksinnöllä voidaan laskea vaikkapa liike-energiaa.
Onkin perin outoa, jos Mariah Carey pystyy soveltamaan yleistä suhteellisuusteoriaa, niinkuin levyn nimestä voisi päätellä, mutta kuitenkaan laulaja ei tiedä miten vauvat saavat alkunsa.
Saksan Bundesliigaa on voinut seurata mainosrahoitteiselta tv-kanavalta. Eilen näytettiin Werder Bremen-Hannover 96. Ottelu ei ollut siitä jännittävämmästä päästä, Werder vei Hannoveria kuin sitä kuuluisaa mätää kukkoa, lopputulos oli 6-1.
Ottelua katsoessa sai kuitenkin sen käsityksen, että kysymys on eurooppalaisesta huippujalkapallosta sekä sen, että Bremenin puolustajana pelaava Petri Pasanen on unohdettu suuruus.
Maajoukkuepuolustaja Pasanen esitti sellaisia perusvarmoja otteita, että häntä voisi arvostaa enemmänkin. Ennenkaikkea olisi kohtuullista, että Petristä, ennenkaikkea hänen pelaamisisestaan, näkyisi enemmän tiedostusvälineissä.
Nythän tilanne on se, että keskinkertaistakin jääkiekkoilijoihin käytetään huikeasti tunteja ja sivuja. Jääkiekon saama huomio on täysin suhteeton verrattuna muihin urheilulajeihin tai asioihin.
Huipputason jalkapalloilijoiden saavutukset jäävät turhan vähälle huomiolle. Tässäkin tiedoitusvälineet käyttävät valtaansa, ohjaten ihmisten valintoja.
Jaatinen Julistaa: Kaikin puolin lämmintä Äitienpäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti