Viime vuonna, 2007, käytiin yhteensä 91 työtaistelua. Tämä on koskenut melkein 90 000 työntekijää. Nämä luvut saattavat kuullostaa äkkipäätä suurilta ja kaikki työtaistelut ovatkin liikaa.
Tähän käsitykseen lakkojen suuresta määrästä perustuvat aina aika ajoin porvaripuolelta nousevat vaatimukset lakko-oikeuden rajoittamisesta. Lisää näköaloja avaa kuitenkin tilastojen laajempi katselu. Vuonna 2005 oli 365 työtaistelua, vuonna 1986 1225 ja vuonna 1973 1009. Oikeus lakkoilla on yksi perusoikeuksista, eikä ainakaan näiden tilastojen valossa ole mitään syytä hermostua niiden määrästä. Lakko-oikeuden rajoittamista esittävät luottavatkin siihen, että toimittajat ovat niin laiskoja, että he eivät viitsi ottaa asioista tarpeeksi selvää, vaan nielevät nämä oikeistopopulistiset esitykset sellaisenaan.
Välillä tuntuu niinkin, että toimittajien tiedoissa työmarkkinakysymyksustä on huikeasti parannettavaa. Turhan usein on niin, että käsitteet eivät ole tarpeeksi kirkaana journalistien mielessä. Tuppaavat työsulut ja lakot menemään herttaisesti sekaisin.
Mainitunlainen termien sekoittamien olisi sama asia, jos urheilutoimittaja jalkapallon otteluraportissaan sekoittaisi vaikkapa joukkueet keskenään tai väittäisi, että rangaistuspotku tarkoittaa sitä, että määrätään potkaisemaan pallo heti omaan maaliin.
Israelin pääministeri Ehud Olmert on joutunut yhä ahtaammalle lahjusepäilysten vuoksi. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että eräs yhdysvaltainjuutalainen liikemies on tukenut Olmertia 15 vuoden aikana yli 100 000 eurolla.
Rahat pääministeri on käyttänyt omiin, mahdollisesti vaalikuluihinsa. On hyvin todennäköistä, että Israeliin saadaan piakkoin valita uusi pääministeri.
Osataan sitä muuallakin tämä vaalirahoittaminen.
Ekkehard Hezhke, saksalainen eversti johtaa pohjois-Suomeen matkansa suuntaavaa tarkastusryhmää. Tarkoitus on tehdä luottamusta ja turvallisuutta lisäävä tarkastuskäynti. Tällä varmistetaan se, että Suomi ei ole järjestänyt ennalta ilmoittamattomia sotilasharjoituksia. Mukana seuraa myös itävaltalainen upseeri.
Epäilen vahvasti, ettei Hezhken johtama ryhmä löydä Suomen armejan salaisia harjoituksia. Saksalais-itävaltalainen sotilasryhmä herättääkin tunteita pohjoisessa Suomessa. Kun yli kuusikymmentä vuotta sitten saksalaisia sotilaita kävi maamme sillä kolkalla, erään itävaltasta lähtöisin olevan korpraalin määräyksestä, jäljelle jäi räjäytettyjä siltoja ja taloja sekä savuavia raunioita.
Nykyisten EU-Saksalaisten sotilaitten jäljiltä saa kerätä korkeintaan tyhjennettyjä oluttuoppeja. Tämä etu on kansaivälisessä yhteistyössä vahvasti mukana olevassa, demokratiaan sitoutuneessa Saksan Liittotasavallassa.
Salaisen agentin, 007:n, maailmaan tuoneen kirjailijan Ian Flemingin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Juhlavuoden tiimoilta on Sebastian Faulks tekaissut uuden Bond -kirjan nimeltään Devil may care. Tämän ns. kunnianosoituksen olisi voinut jättää tekemättäkin. Bond kuuluu 1950-60 -luvun kylmän sodan maailmaan. Elokuvissakin tapahtunut James Bondin tuominen nykyaikaan on rasittavaa ja epäuskottavaa. Miksei muuten kukaan elokuvatuottaja ole keksinyt siirtää agenttia 007 omaan, alkuperäiseen, aikaansa. Tämä valkokankaan hurmuriasiamies toimii parhaiten omassa ympäristössään.
Hahmona Bond on aikamoinen miessovinisti, ankara kylmän sodan soturi sekä herraskainen kallista shampanjasta pitävä uhkapeluri.
Tässä valossa saattaa joillekin olla yllätys, että kirjailija Ian Fleming oli Englannin Työväenpuolueen, Labourin, kannattaja. Toisaalta kamppailu pakkovaltaa, fasismia ja kommunismia vastaan sopii hyvin demokraattisen työväenliikkeen arvomaailmaan.
Jalkapallon veikkausliiga jää kesäkuun loppuun saakka ulottuvalle tauolle. Syynä on lajin 7.6. alkavat EM-kisat.
Ratkaisua on pidetty jossakin määrin liiotteluna, ensin pelataan hirmuinen otteluruuhka, sitten pidetään viikkojen tauko. Tällä kuitenkin mennään.
Seuraavaksi korkein sarjataso, Ykkönen, ei sen sijaan moisia EM-kisoja väistä. Nyt onkin suomalaisilla jalkapallon ystävillä mahdollisuus näyttää todellinen lajirakkautensa. Eurooppalaista huippujalkapalloakaan ei tule ympäri vuorokauden televisiosta. Siinä välissä ehtii kyllä katsomaan kotimaistakin peliä elävänä.
Pesäpallosarja ei jalkapallokisoista piittaa. Tämän palloilun sarjaohjelmaan sen sijaan vaikutaa formulakisojen ohjelma. Pesäpallo-otteluita ei pääsääntöisesti pelata silloin kun monacolainen Kimi Räikkönen kiertää rataa.
Tämä kuvaa sitä, että pesäpallopiireissä tunnetaan erittäin hyvin lajin katsojat.
Jaatinen Julistaa: Journalisti, opi perusasiat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti