KEYNESILÄISYYDEN KEINOIN TYÖTTÖMYYDEN KIMPPUUN

Ministeri Krista Kiurun erityisavustaja Esa Suomisen ja Kalevi Sorsa – säätiön projektikoordinaattori Antti Alajan kirja Taloutta työväelle – markkinaliberalismin myyttejä murtamassa, on kustantajan materiaalin mukaan seuraavanlainen: ” Taloutta Työväelle haastaa markkinaliberalismin myytit” sekä ”Se (kirja) lähtee siitä, että epävakaus, työttömyys ja krooninen eriarvoisuus ovat laissez faire -kapitalismin toistuvia, mutta korjattavissa olevia piirteitä.” Teos on ajankohtainen koska viime aikoina ovat julkisuuteen päässeet erilaiset rajoittamattomiin markkinoihin uskovat ajatuspajat ja järjestöt.

Mitä on Keynesiläisyys

Teos ilmoittautuu Keynesiläisyyden kannattajaksi. Mitä se Keynesiläisyys sitten on?  John Maynard Keynes (1883–1946) oli brittiläinen taloustutkija, jonka pääteoksena pidetään 1936 ilmestynyttä ”The general theory of employment intrest and money”, joka suomennettiin 1951 nimellä ”Työllisyys korko ja raha – Yleinen teoria.” Aikaisempaan ns. klassiseen talousteoriaan verrattuna kirjassa esitettiin mullistavia ajatuksia. Karkeasti yksinkertaistettuna klassinen teoria lähti markkinoihin puuttumattomuuden lähtökohdasta. Taloustaantumat oikenevat parhaiten itsestään. Sen sijaan Keynes kirjoittaa: ”Yhteiskuntamme huomattavimmat virheet ovat sen kykenemättömyys huolehtia täystyöllisyydestä sekä sen mielivaltainen ja epäoikeudenmukainen omaisuuden ja tulon jakautuminen.” Vapaiden markkinoiden kannattajien mielestä em. asiat eivät olleet niin suuria ongelmia. Työttömyyden syynä pidettiin palkkojen jäykkyyttä. Kun palkkoja lasketaan tarpeeksi, niin syntyy tarjontaa työvoimasta ja työpaikkoja.  Työllisyys korko ja raha katsoi, että työllisyys vaikuttaa yhteiskunnan kokonaistuloon. Kun työllisyys heikkenee kulutuskysyntä ja investoinnit laskevat. Toisaalta työllisyystilanteen parantuminen nostaa investointeja sekä kulutuskysyntää.  John M. Keynes uudisti talousajattelua nostaen työllisyyden hoidon ja oikeudenmukaisuuden tavoittelun talouspolitiikan keskiöön.  Keinovalikoimaan kuuluu klassista talousoppia huomattavasti suurempi julkisen vallan puuttuminen koron säätelyn sekä varojen ohjaamiseen elvytystoimien kautta talouteen.

Viisi kokonaisuutta

Taloutta Työväelle on jaettu viiteen suurempaan kokonaisuuteen. Ensimmäisessä tehdään lyhyt esittely John Maynard Kaynesin ajatteluun ja elämänvaiheisiin. Osan lopuksi esitellään termit sekä keskeiset nykypäivän taloustieteilijät. Kolmessa seuraavassa luvussa käydään käsiksi markkinaliberaalien myytteihin. Viimeinen osa on pieni yhteenveto, poliittinen ohjelma.

Myytti, markkinoiden luonnollinen tasapaino

Ensimmäinen myytti on se, että markkinat hakeutuvat luonnostaan tasapainoon. Jos markkinoiden annettaisiin toimia ilman ulkopuolista puuttumista, ne toimisivat kaikkien hyväksi. Markkinahäiriöt ovat tilapäinen ilmiö. Käytäntö osoittaa muuta. Markkinat ovat itsestään epävakaita, kapitalismi on luonnostaan syklistä. Ratkaisuksi tähän kirja tarjoaa mm. yhdysvaltalaisen Hyman Philip Minskyn (1919 – 1996) ajattelua, joka edellyttää syvällistä muutosta markkinoiden toimintaan ja rakenteisiin. Kriisitoimet eivät riitä. Julkisella vallalla tulee on iso rooli suhdanteiden tasaajana.

Työttömyys ei ole vapaaehtoista

Markkinaliberaalien mukaan työttömyys on luonteeltaan vapaaehdoista. Uskotaan, että sääntelemättömät markkinat palauttavat täystyöllisyyden. Markkinamekanismi painaa palkat ja muut työn kustannukset riittävän alas työn synnyttämiseksi. Uudemman ajan markkinaliberaalit ovat kohdistamassa toimenpiteitä yksilöön itseensä: työn ottamisen kannustimia on purettava. Tämä tarkoittanee esimerkiksi leikkauksia työttömyysturvaan. Keynesiläinen ajattelu lähtee sitä, että on olemassa myös vastentahtoista työttömyyttä, pelkkä markkinaohjaus ei riitä.  Työttömyys on seurausta heikosta kokonaiskysynnästä, siis riittämättömästä kulutuksesta, investoinneista ja viennistä.  Tilanteen vakauttamiseksi tulee julkisen vallan olla mukana taloudellisessa toiminnassa.  Luvussa esitellään myös, jo edellä mainitun H.P. Minskyn esitys julkisen sektorin työtakuusta. Takuu tarkoittaisi sitä, että julkinen valta suoraan minimipalkalla tarjoaisi työtilaisuuksia laskukauden aikana. Näiden työpaikkojen tarve vastaavasti supistuisi nousukauden alettua.

Eriarvoisuus uhkaa hyvinvointia

Suuret tuloerot ja eriarvoisuus eivät ole ongelma markkinaliberaaleille.  Päinvastoin uskotaan, että suurituloisten säästäminen muuttuu yritysten panostuksiksi toimintaansa ja tätä kautta hyödyttää kansantaloutta. Näin ei kuitenkaan käy. Suurista tuloista jää varoja säästöön, varallisuuden kasvaessa suhteessa yhä pienempi osa kulutetaan. Ylisuuri säästäminen ei nosta kulutuksen tasoa eikä näin ollen myöskään työllistä.  Suuret tuloerot ja heikot palkat aiheuttavat uhan kulutuskysynnälle. Yhtenä työllistämisen keinona Jälkikeynesiläiset esittelevät ns. palkkavetoisen mallin. Kun palkkojen osuus kasvaa taloudessa, koituu siitä kasvaneen kulutuskysynnän kautta hyötyä työllisyydelle. Onhan niin, että toisen yrittäjän palkkameno on toisen yrittäjän kassatulo. Teoria palkkavetoisesta kansantaloudesta on mielenkiintoinen, mutta on toinen asia miten se toimii Suomen kaltaisessa pienessä, avoimessa ja viennistä riippuvaisessa taloudessa.

Tarve Euroopan laajuiselle työtakuulle

Kirjan viimeisen osan otsikkona on ”Jälkikeynesiläisyydestä kohti pitkäjänteistä Keynesiläisyyttä.” Lähtökohdaksi muodostuu johtopäätös siitä, että kapitalismissa esiintyy toistuvasti työttömyyspiikkejä sekä kasvavaa eriarvoisuutta ja siksi tulee julkisen sektorin toimia sääntelemättömien markkinoiden vastavoimana. Lopussa esitellään pohdintaa herättämään kuuden kohdan talouspoliittinen ohjelma.  Ohjelmassa esitetään muun muassa Euroopan Unionin tai ainakin vähintään Euroalueen laajuiseen työtakuuseen tähtääviä toimenpiteitä. Erinomaista sytykettä tulevien EU-vaalien keskusteluun.

Hieman vaativa mutta suositeltava teos

Kuten aluksi todettiin, kirjalle on ajankohtainen tilaus. Voidaan todeta, että ilman ns. markkinaliberaalien esiinnousuakin ”Taloutta työväelle” on paikallaan. Teos on hieman vaativa, mutta presidentti Mauno Koivistoa mukaillen: ” Ihmisten kiinnostusta ei kannata yliarvioida, mutta toisaalta, myöskään heidän ymmärrystään ei tule aliarvioida. Erittäin ajankohtainen myös nyt EU-vaalien alla.

Antti Alaja ja Esa Suominen: Taloutta työväelle – markkinaliberalismin myyttejä murtamassa.

Into Kustannus Oy 2013 ISBN: 978-952-264-204-2

Jaatinen Julistaa: Sopii miettiä miten Adam Smithin ajatuksiin, The Wealth of Nations ilmestyi 1770-luvulla, pohjaavaa talouspoliittista ajattelua pidetään "modernina". Kun sitä talouspoliittista ajattelua, joka pohjaa John Maynard Keynsisin, ajatuksiin, pääteos, The General Theory of Employment, Interest and Money, ilmestyi 1930-luvun loppupuoliskolla, (suom. 1950-luvun alussa) pidetään "vanhanaikaisena"?