Kun aistimme jokin asian, havaitsemme sen. Esimerkiksi silmät lähettävät tiedon luettavasta sanomalehtiuutisesta aivoihimme. Aivot muokkaavat havainnosta tietoa. Puhutaan kognitiotieteestä, joka tutkii muun muassa muistiin ja havaitsemiseen liittyviä prosesseja.
Yksilön havaitsemista tutkitaan nykypäivänä ihmisen hermoston toimintaa tutkivissa neurotieteissä. Mutta jo ennen neurotieteiden ilmaantumista laati preussilainen filosofi, Immanuel Kant, (1724-1804) ympäristön havainnoista oman tietoteoreettisen teoriansa ja esitteli sen teoksessa Puhtaan järjen kritiikki.
Jopa hämmästyttävällä tavalla nykyinen neurologinen tutkimus tukee Kantin tuloksia. Kirjassa Puhtaan järjen kritiikki haetaan vastausta siihen miten tiedämme ja kuinka tiedämme. Kant pohtii, mitä tiedämme päättelyn seurauksena, ilman ja ennen havaintoa sekä mitä tiedämme havainnon jälkeen.
Filosofin erityisen kiinnostuksen kohteena on näiden kahden, ennen ja jälkeen -havaintoa saadun tiedon suhde.
Palataan havaitsemiseen. Kant kirjoittaa skeemoista, joka on meillä kaikilla oleva ennakkomalli maailmasta. Kun teemme havaintoja, havaittu aines sovitetaan ennakkomalliin. Esimerkiksi, tiedämme, että tikittävä laite, jossa on osoittimet on kello, vaikka emme olisi koskaan nähneetkään kyseistä kelloa.
Skeemat, eli ennakkomallit ovat tärkeitä oppimisen ja omaksumisen kannalta. Opimme ja omaksumme siten, että uudet havainnot täydentävät pohjalla olevaa mallia. Jos skeema/ennakkomalli ei mitenkään sovi uuteen havaintoon, oppimista ja omaksumista ei tapahdu.
Meillä kaikilla on myös tiukkojakin ennakkomalleja vaikkapa yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että eri yksilöt omaksuvat saman, vaikkapa Euroopan Unionia koskevan uutisen, eri tavalla.
Euroopan Unioniin intomielisesti suhtautuva henkilö näkee kehittämisalueen. Unioniin kielteisesti suhtautuva näkee syyn Suomen eroon EU:sta. Tämä tekee keskustelun vaikeaksi. Erityisesti kun vielä tiedämme sen, että ihmiset jolla on äärimmäinen, tunteeseen perustuva, ennakkonäkemys/malli jostakin asiasta, eivät helpolla muuta ennakkomalliaan ja kantaansa.
Se, että me ihmiset voimme samasta havainnosta tehdä myös päinvastaisia johtopäätöksiä on hyvä pitää mielessä tulevassa Euroopan Unionin vaaleja käytävässä keskustelussa.
Kun tiedämme jotain kansalaisten ennakkomalleista, on myös ajatusten vaihtaminen helpompaa. Sitä paitsi jokaisen meidän ajattelumme kaipaa tuulettamista.
Onkin syytä pohtia, olisiko omissa skeemoissa/malleissa korjaamista?
Jalkapallon Mestareiden Liigan ensimmäisen karsintakierroksen ottelujen ennustaminen jatkuu.
Olympiakos - Manchester United: Tässä parissa Manchester on kova ennakkosuosikki. Punaisten Paholaisten kausi on sujunut vaihtelevissa merkeissä. Kotimaan Valioliigassa United on kuudentena. Mestareiden liigassa on mennyt paremmin, jatkoon päästiin heittämällä.
Ensimmäinen matsi Karaiskakis Stadionilla Pireuksessa on ratkaiseva. Manchester United on kärsinyt heikoista otteista nimenomaan kotikentällä, joten voitto vieraissa varmistaisi jatkopaikan. Manchester jatkoon hyvällä vieraspelillä.
Zenit - Dortmund. On ympäripyöreä pari. Unitedin lailla Dortmund on pelannut alle odotusten kotiliigaansa. Keltapaidat ovat neljäntenä Bundesliigassa. Pietarin Zenit johtaa Venäjän liigaa. Mikäli Zenit kykenee pitämään Dortmundin maalitta kotiottelussaan ja saa itse aikaiseksi vähintään pari täysosumaa, se menee jatkoon. Muuten Dortmund jatkaa, vaikka rangaistuslaukauskilpailun tuloksena.
Galatasaray - Chelsea. Istanbul on erittäin vaikea paikka vierasjoukkueelle. Chelsean pelaajat ovat kuitenkin astetta Galatasarayn pelaajia laadukkaampia. Istanbulissa 1-1, Lontoossa 3-1. Chelsea jatkoon.
Schalke - Real Madrid. Jos hakee yllätystä, niin sitten Schalke 04. Muuten, vaikka myös Real pelannut Espanjan liigassa odotuksiinsa nähden alakanttiin, Real voittaa molemmat osaottelut. Ensimmäiset matsit 18. helmikuuta 2014.
Jaatinen Julistaa: Hyvää Uutta Vuotta, Gott nytt år, Glückliches neues Jahr, Happy New Year, Head uut aastat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti