Länsi-Australiassa sijatseva Wittenoom oli 1950 Pilbaran alueen suurin kaupunki noin viidelläsadalla asukkaallaan. Wittenoom oli ainut paikka Australiassa, jossa louhittiin sinistä asbestia.
Virallisemmin Krokidoliittia. Tätä pidetään kaikista vaarallisimpana asbestin lajina. Kun asbestin terveyshaitat nousivat voimakkammin esille ja malmin louhinta tuli muutenkin kannattamattomaksi kaivos suljettiin 1966.
Kaupungin virallinen asema poistettiin kesäkuussa 2007. Wittenoon on pyyhitty kartoista ja liikennemerkeistä. Nykyisten tietojen mukaan Wittenoonissa asuu kahdeksan ihmistä. Bloggaajalla ei ole tiedossa miten.
Wittenoonin kohtalo on ääriesimerkki yksipuolisen elinkeinorakenteen vaikutuksista. Suomessa ei vielä ole näitä aavekaupungeiksi kutsuttuja paikkakuntia ole.
Aavekyliä kyllä löytyy. Kylät tyhjenivät pienviljelyn muututtua ympäröivään yhteiskuntaan verrattuna kannattamattomaksi. Nuori väki lähti kylistä muualle hakemaan helpompaa elämää:sähköverkkoa ja vesijohtoa.
Suomessa yritettiin viimeiseen saakka pitää yllä vanhaa maatalousvaltaista yhteiskuntaa jonkinmoisen tukiverkon avulla.
Erno Paasilinna (1935-2000) kirjoitti ilmiöstä artikkelin "Suomalainen maaorjuus" vuonna 1967.Paasilinnalla oli asiasta myös henkilökohtasta kokemusta.
Ihmisten sitominen maatalouteen jätti maakunnallisten kasvukeskusten kehittämisen retuperälle.
Kaupunkeja toki ryhdyttiin tukemaan. Liian myöhään. Myöhäinen ajankohta aiheutti kiireen. Hätäinen aikataulu jätti paikkakuntien elinkeinorakenteen hyvin haavoittuvaksi.
Nojattiin joko yhteen teollisuudenhaaraan tai hallintoon. Teollisuus muuttaa muotoaan tai muuttaa pois Suomesta. Tietotekniikan kehitys pienentää hallinnon tarvetta. Kaupungit tyhjenevät dramaattista vauhtia. Nuoret lähtevät opiskelemaan, hakemaan laaja-alaisempia vaihtoehtoja.
Edellä kerrotun valossa on tragikoomista kuunnella nykyisen kuntarakenteen puolustajien puheenvuoroja.
Pidetään vapisevahuulisia palopuheita itsenäisyydestä. Voi kysyä: miten sellainen kunta on itsenäinen, jonka tuloista 80 prosenttia muodostuu julkisesta tuesta.
Tai millainen identiteetti on kaupungilla, jonka asukkaat matkustaessaan "keskustaan" menevät naapurikaupunkiin.
On päästävä "Suomalaisesta maaorjuudesta". Kunnat ovat hallinnollisia yksiköitä. Hallinnollisia yksiköitä ei ole tarkoitettu pikkupoliitikoiden egon kohottamista varten.
Jos kuntien väliset rajat estävät alueen kehittämisen, rajat muutettakoon.
Kunnan nimikilpi ei pönkitä kansalaisen identiteettiä, jos naapurissa ei kohta asu ketään.
Huuhkajat ovat selvästi jäljillä. Ikävän Ranskalle kärsityn kotitappion jälkeen joukkue voitti Tsekin vieraissa. Vaikka kyseessä olikin vierasottelu, muistakaamme, että isäntämaa edustaa huippua maanosamme tasolla.
Suomen pelissä näkyy jo pilkahduksia siitä, mitä se voi parhaimmillaan olla. Takaiskuja tulee vielä. Tarvitaan kärsivällisyyttä.
Tavoitteet on asetettu vuoden 2016 Ranskan EM-kisoihin.
Jaatinen Julistaa:
Kaksi kaverusta, Ivan ja Alexandr, tapaavat Moskovalaisessa puistossa vuonna 1972. Käydään seuraavan sisältöinen keskustelu:
Ivan osoittaa tuohduksissa tuoretta Pravda-lehteä: "Kaiken maailman pölkkypäitä sitä kosmonauteiksi valitaankin. Niinkuin esimerkiksi tämä Titov!"
"Kuinka niin?" ihmettelee Alexandr. Ivan kiihtyy lisää:" Umpivinttihän tuon Titovin täytyy olla. Kiertää nyt kuusi kertaa maapallo ja laskeutua takaisin Neuvostoliittoon!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti