02 elokuuta, 2009

Loki lomalla osa VIII

Kohta maamme itsenäistymisen jälkeen, tammikuussa 1918, alkoi aseellinen yhteenotto. Kansallisista erikoispiirteistä huolimatta, esimerkkinä vaikkapa parlamentarismiin luottaneiden sosiaalidemokrattien otteen nopea kirpoaminen, on kysymys aika tavallisesta vasta itsenäistyneen valtion syntymistuskasta.
Maassa on tilapäinen valtatyhjiö, kaksi aseellista kaartia ja nälkä. Näihin päiviin saakka ollaan käyty arvoväritteistä kiistaa tammikuusta toukokuuhun käydyn sodan nimestä. Voittajat, kiukkuisimmillaan puhuvat "kapinasta". Kommunistit, heidän myötäilijänsä ja perillisensä, romantisoiden, käyttivät "luokkasota" -nimeä.
Kysymyksessä oli sisällisota, jonka osapuolet kävivät vapaussotaa. Sisällisota siksi, koska sotaan osallistui, suomalaisten lisäksi, ulkomaalaisia joukkoja.
Molemmat osapuolet, sekä senaatin valkoiset, että kansanvaltuuskunnan punaiset joukot, olivat Suomen itsenäisyyden kannalta.
Vapaussotaa punaiset kävivät päämääränään Yhdysvaltain ja Sveitsin vastaavasta mallia ottanut perustuslaki.
Valkoisen vapaussodan tavoitteena oli riippumattomuus Venäjästä, läheiset suhteet keisarilliseen Saksaan ja monarkia. Toki punaisella puolella oli bolseviikkinsa ja valkoisella vahva maltillinen, tasavaltalainen siipi.
Kansanvaltuuskunnan joukot hävisivät sodan. Monarkia jäi toteutumatta keisarillisen Saksan romahdettua. Tilalle saatiin Tasavallan Presidentin vahvat valtaoikeudet, joista on riesaa näihin päiviin asti.
Vuoden 1918 alkupuolella käytiin siis sisällisotaa, jonka osapuolet kävivät molemmat vapaussotaa oman vapausnäkemyksiensä puolesta.

Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historia. Kyseessä on Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa vielä elokuun loppuun saakka nähtävä näyttely.
Hyvin koostetussa ja työtä vaatineessa näyttelyssä kerrotaan Euroopan romanien historiasta. Näyttely antaa ajattelun aihetta sekä kaaleille että kaajeille.
Romaniheimojen oletetaan saapuneen Eurooppaan Intiasta 1300 -luvulla. Suomessa kansa on asunut noin 450 vuotta.
Koko mantereellamme olon ajan mustalaisiin on kohdistettu vihamielisyyttä, väkivaltaa, ennakkoluuloja sekä syrjintää. Tämä on johtunut romanien kiertelevästä elämäntavasta sekä luonnollisesti on edesauttanut kiertelyä. Erilaisia ei ole haluttu mihinkään. Elinkeinot ovat muodostuneet kiertelyn mukaiseksi: Käsityötä ja isonpaa sekä pienempää kaupantekoa. Valitettavasi myös varastelua.
Valtaväestön romaneihin kohdistama syrjintä on lujittanut perheen ja yhteistön merkitystä mustalaisilla.
Tämä on sekä voima, että haitta. Vahva perhe antaa tuen yksilölle ja vanhoja ihmisiä kunnioitetaan. Toisaalta perhe, vaikka olisi kuinka väärässä, on yksilön edellä. Vanhoja tapoja jatketaan, hyvässä ja pahassa.
Romaneille on syntynyt kouluttamattomuuden kierre, koska vanhempi väkikään ei ole muodollista koulutusta saanut. Nykyäänkin romaneiden parissa esiintyy turhan paljon lukutaidottomuutta. Huono koulutus kertauttaa huonon sosiaalisen aseman ja eristää romanikansan tehokkaasti valtaväestöstä. Tämä jatkaa molemminpuolista ennakkoluulojen kierrettä. Toki mustalaista löytyy kouluttautunuttakin väkeä. Ehkäpä muutaman sukupolven kuluessa kulttuuri muuttuu ja koulun käyntiä korostava ajattelu ottaa vallan.
Toisaiseksi eletään noidankehässä: Huono koulutus johtaa huonoon sosiaaiseen asemaan, tämä lisää eristäytymistä sekä epämääräisiä elinkeinoja, joka taas kasvattaa valtaväestön ennakkoluuloja jne.
Varokaa mustalaisia näyttely kertoo tästä. Huumoriakaan unohtamatta. Vapaa pääsy. Menkää sinne!

Kerran peliuransa lopettanut, muun muassa Huuhkajissa ja Fulhamissa pelannut Antti Niemi on liittymässä Englannin Portsmouth Fc:n riveihin. Ei mikään ihme. Niemellä on maine luotettavana vahtina brittein saarilla. Viime vuonna liigassa neljänneksitoista sijoittunut Pompy tarvitsisi kipeästi kokenutta kaartia.
Eikun kehiin vaan. Kyllähän Oulussa vuonna 1972 syntynyt liimanäppi on ihan uskottava vaihtoehto Portsmouhtin ja miksei Huuhkajienkin tolppien väliin.

Jaatinen Julistaa: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu, CIA, on lehtitietojen mukaan kartoittanut suomalaisen maaston ja paikkakunnat 1960-luvulla. Big deal? Kysymyksessä tuskin on mikään huikea tiedustelutyö.
Valtaosa tiedoista on ollut saatavissa julkisesta aineistosta, kartoista, sanomalehdistä ja kirjoista. Vastaavat, jopa paremmat, tiedot on ollut vastapuolen KGB:n käytettävissä.

Ei kommentteja: