Euroopan Parlamentin vaalit on pidetty. Vieraan- ja tulevaisuudenpelkoiset puolueet voittivat vaalit kautta linjan lähes koko maanosassa.
Äänestysprosentit jäivät hävettävän alhaisiksi. Suomessa äänestämässä kävi vain hieman yli 40% äänestäjistä. Sosiaalidemokraatit ottivat kunnolla kuonoonsa. Maassamme kolmansissa vaaleissa peräkkäin.
SDP sai europarlamenttiin kaksi edustajaa: Mitro Revon ja Liisa Jaakonsaaren. Tämä on osassa sosiaalidemokraatteja herättänyt suoranaista kauhua: Miten voi olla mahdollista, että puolueen ainoat edustajat ovat ortodoksinen pappi ja NATO-myönteinen Liisa Jaakonsaari.
Revon osalta selitys lienee se, että parhaan vaalityön hänelle teki maamme ortodoksisen kirkon pää Leo. Valtaosalle suomalaisista on täysin käsittämätöntä, että Repo ei olisi voinut olla ehdokkaana vedoten johonkin, lähes muinaiseen, kaoniseen sääntöön. Ilmaista julkisuutta tuli roppakaupalla. Mitro sai osakseen sympatiaa. Onhan Mitro Repo luonnostaankin sympaattinen.
Jaakonsaaren kohdalla selittävänä tekijänä on se, että Liisalla oli selkeä linja. Vaikka valtaosa äänestäjistä ei ehkä olekaan samaa mieltä NATO-jäsenyydestä, niin he arvostivat tämän kokeneen politiikon selkeyttä ja rohkeutta.
Luotettiin siihen, että Jaakonsaari tuo esiin yhtä rohkesti ja päättäväisesti ne asiat, joista äänestäjä on samaa mieltä edustajan kanssa ja mitä valitsija pitää tärkeänä.
Vaikkapa eurooppalaista työelämän lainsäädäntöä. Tämä linjan selkeys kelpaisi malliksi koko sosiaalidemokraattiselle puolueelle.
Eilen Aku Ankka täytti 75 vuotta. Kesäkuun 9. 1934 esiintyi laiskanpulskea merimiesankka animaatiossa Viisas kana Kananen.
Aku Ankka on, oikeastaan Suomea ja Ruotsia lukuunottamatta, sivuhahmo Disneyn tuotannosssa. Muualla pidetään enemmän Mikki Hiirestä.
Miksi sitten näin? Mikä Akussa viehättää suomalaisia ja ruotsalaisia? No ensinnäkin Mikki Hiiri on tylsä ja aika väritön tyyppi erehtymättämyyksineen.
Akussa on särmää, herra Ankka rähitsee, kiukuttelee, mutta ennenkaikkea on periksiantamaton.
Pohjolassa arvostetaan sitä, että lukuisista epäonnistumista huolimatta Aku Ankka yrittää sitkeästi. Tätä pidetään täällä isona asiana. Lisäksi on hyvä muistaa, että herra Ankka on saanut lukuissa vaaleissa maassamme hirmuisen äänisaaliin.
Tänään on taas yksi Huuhkajien kohtalon ottelu. Venäjän joukkueen on kaaduttava, jos halutaan pitää MM-kisahaaveista kiinni. Tasapeli ei riitä. Itänaapuri on kivikova. Suomen mahdollisuudet perustuvat onnistuneeseen puolustuspeliiin. Olisikin toivottavaa, että Petri Pasanen toipuisi pelikuntoon, valiltettavasti Veli Lampi ei ehdi kaksipäisen kotkan jengin laitalinkken kyytiin.
Huuhkajien hyökkäyspeli pyörii luonnollisesti Jari Litmasen kautta. Litti avaa kyllä tarkasti puolustuksen taakse Aleksei Eremenkolle ja Jonatan Johansoniille. Tämä edellyttää sitä, että peli on tarpeeksi leveällä. Mikäli tämä onnistuu, saadaan Venäjän puolustajille vaikeita aikoja ja hikisiä hetkiä.
Kamppailu alkaa klo. 20:30 ja on nähtävissä muun muassa Viitoselta.
Jaatinen Julistaa: Kokoomus on saanut aikaiseksi todellisen medianäytelmän: Puhemies Sauli Niinistö syyttää tasavallan hallitusta budjettitietojen pimittämisestä. Saman puolueen edustaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, kiistää syytökset.
Eikö huomata, että kyse on näytelmästä? Ensiksi rakennetaan kuvaa presidentillisestä maan isästä Saulista, joka on ns. puoluepelin ulkopuolella. Toisaalta viedään tila pois oppositon politiikalta, kun Kokoomus hoitaa sekä hallituksessa olemisen, että sen arvostelun.
Olemmeko matkalla kohti Saulistaniaa? Sauli on päämies ja yksi sama puolue hoitaa hallituksen sekä opposition tehtävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti