Etelä-Afrikan Tasavallassa on kulunut 15 vuotta rotuerottelun lopettamisesta. Maassa järjestettiin parlamenttivaalit. Vaalit ovat sujuneet pääsääntöisesti rauhallisesti ja ne ovat olleet demokraattiset. Hyvää on myös se, että valtapuolue ANC kärsi pienen, mutta kirvelevän tappion. Se ei enään saanut kahden kolmasosan enemmistöä parlamenttipaikoista, vaan jäi nyt ensimmäsitä kertaa vapaissa vaaleissa sen alle. Tämä tarkoittaa sitä, että ANC ei pysty omin voimin muuttamaan Etelä-Afrikan perustuslakia.
Vaalit herättivät myös äänestäjien kiinnostuksen. Äänestysprosentti nousi yli 70 prosentin. Kyllä suomalaiset saavat hävetä. Meillä ei moisiin lukemiin ylletä, vaikka äänestäminen on huomattavasti helpompaa kun Etelä-Afrikan Tasavallassa.
Puolueet ovat aloittelemassa maassamme Euroopan Parlamenttivaaleihin tähtäävää kampanjointia. Ensimmäisenä keskikokoisista puoleista ehti tehdä vaalistarttinsa Suomen Keskusta. Keskustan vaalilause on "Urhoutta Eurooppaan". Tällä tietysti viitataan maamme entiseen presidenttiin Urho Kekkoseen.
Onhan muillakin puolueilla ollut merkkihenkilöitä. Tällä tapaa: "Kokoomus on Suomen Paasikivi". "Sosiaalidemokraatit, lähtökohtana kotimaan Tanner". Nykyinen Vasemmistoliitto kyllä kiistää kommunistisen historiansa, mutta kuitenkin: "Herttaista Kuuseen, Vassareilta".
Ideat ovat käytössä. Maksua vastaan.
Helsingin kaupunginteatteissa esitetään musikaalia Spring Avakening. Kappale kertoo nuoruuden kysymyksistä: Seksuaalisuuden, maailmankatsomuksen ja itsenäisuuden kehittymisestä.
Alunperin kyseessä on Frank Wadekindin jo 1800-luvun loppupuolella kirjoittama ja julkaisema näytelmä. Teos on ollut pannassa monessa maassa sen aihepiirin ja siinä esitettyjen mielipiteiden vuoksi. Näytelmän toinen päähahmo, Melchiror Gabor, on ilmiselvä marxilainen.
Musiikki on Duncan Sheikin säveltämää. Tekstin suomennuksen on tehnyt Sami Parkkinen ja ohjaus on Neil Hardwickin laatutyötä.
Kyllähän musikaalin eteenpäin vievä voima on nuorten esiintyjien huikea energia, sitä intoa on ilo seurata. Kwan -yhtyeestäkin tunnettu Mariko Pajalahti, erottuu joukosta ammattialislaulajana.
Musiikista tulee mieleen The Whon rockoopperat tai vaikkapa Pink Floydin Roger Watersin laajamittaistet sävelkertomukset. Tämä on kehumista.
Käsikirjoitus on tietysti vanhantava, onhan se alunperin yli sadan vuoden takaa. Kyllä tämä kannattamisen arvoinen produktio on.
Ensi tiistaina Cf Barcelona pieksee Chelsean Mestareiden liigan välierässä. Keskiviikkona on tiukempaa.
Keskiviikkona on Englannin valioliigajoukkueiden kamppailu Manchester United-Arsenal. Varsinkin Lontoon Tykkimiehillä riittää motiivia. Mestareiden Liigam voitto on käytännössä ainut pysti, jonka joukkue voi saavuttaa.
United antoi vahvan näytön kunnostaan viikonlopun kotiottelussaan Tottenhamia vastaan nousemalla 0-2 tappioasemasta 5-2 voitoon. Kuitenkin välierätappio FA-cupissa Evertonia kaihertaa, joten kotikentällä ei haluta vieläkään tyriä. Kiinnittäkää huomiota Arsenalin Cesc Fabergasiin ja Manchester Unitedin Paul Scholesiin. On muuten aika toisistaan poikkeavat tavat pelata keskikentällä.
Jaatinen Julistaa: Kun tarpeeksi vaaleja pidetään, niin jossakin päin maailmaa sosiaaldemokraatitkin voittavat. Islannissa, tuossa 350 000 asukaan saarivaltiossa Johanna Sigurtardottirin johtamat demarit saivat peräti 29.8 prosentin ääniosuuden. Kyllähän tästä riittävällä optimismilla varustettu puoluetoveri repii yleisempääkin merkitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti