14 elokuuta, 2011

Helpot hommat ja isot eläkkeet

Iltapäivä- bulevardilehdistöllä sekä muilla keltaisen journalismin edustajilla on muutamia vakioksi muodostuneita kohunaiheita. Näistä voidaan revitellä, kun mitään muuta ei yksinkertaisesti löydy. Yksi parhaista, ellei paras, tässä luokassa ovat kansanedustajien saamat erilaiset etuudet.
Kaikista mieltä kuohuttavimmat otsikot ja jutut saadaan kansanedustajien eläkkeistä, jotka ovat nykyään sopeuttamisrahaa.
Nämä rahat ovat säännöllisesti toistuvaa aineistoa keltaisessa journalismissa. Onhan se toki niin hemmetin väärin, että nämä edustajat vielä saavat kaiken muun lisäksi eläkettä/sopeuttamisrahaa? Ei muuten ole.
Tottakai äkkipäätä ajateltuna vielä vankasti työikäiselle maksettu mukavan kokoinen eläke/sopeuttamisraha tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Semminkin kun sitä vertaa vähävaraisen kansalaisen saamiin etuuksiin.
Kyllähän se kummalliselta tuntuu kun tuon eläke/sopetuttamisrahan saa niin helposta hommasta. Onko kansanedustajan työ helppoa? Kyllä varmaan on, jos mittarina käytetään aikaa, jonka edustaja viettää eduskunnan istuntosalissa.
Jotkut ihan oikeasti luulevat, että tämä salissa istuminen on kansanedustajan ainut työ.  Eihän istuntojen tarkoitus ole kuin esimerkiksi käydä keskustelua ajankohtaisista aiheista, lainvalmistelusta ja tärkeimpanä päättää lait. Tämän viimeksimainitun, varsinkin jos asiasta äänestetään sekä hallituksen luottamuslauseäänestykessä on edustajan syytä olla. Muuten ei.
Siksi onkin tragikoomista, että niitä edustajia, jotka istuvat kaikki istunnot läpensä ylistetään ahkerina. Voitaisiin pikemminkin kysyä, eikö heillä ole parempaa tekemistä? Asioihin perehtymistä, yhteydenpitoa äänestäjiin ja sidosryhmiin jne.
Kansanedustajan työ ei ole helppoa, jos hän tekee työnsä, joka on lainsäätötyö, sen sisältämine kaikkine kommervenkkeineen. Kuka sitten valvoo kansanedustajan työtä? No kansalainen tietenkin.
Kansalainen saa tietonsa edustajansa edesottamuksista tiedotusvälineistä. Jos seuraa vain keltaista journalismia saa Arkadianmäen työstä aivan kummallisen kuvan ja tulee seuranneeksi ihan vääriä asioita.
Palataan tuohon kansanedustajan eläkkeeseen/sopeutumisrahaan. Useimmat ovat varmaankin sitä mieltä, että kaikille kuuluu eläke. Näin myös kansanedustajalle. Mutta tuo sopeuttamisraha, jota muuten uuden lainsäädännön mukaan maksetaan yksi vuosi, mikäli edustajanhommat loppuvat yhden nelivuotiskauden jälkeen.
Ei kai edustaja mitään sopeuttamisrahaa tarvitse, ei kun lapion varteen vaan, vai? No ei ihan niinkään: iso osa valitsematta jääneistä edustajista palaa töihin. Mutta kaikki eivät ole maanviljelijöitä tai sellaisessa työsuhteessa, että siihen voisi palata. Pakastevirat, siis kansanedustajalle lepäämään jätetyt virat, nekin ovat kuulemma pahasti väärin.
Jotkut ovat joutuneet irtisanoutumaan entisistä hommistaan aloittaessaan edustajan tehtävät. Edellä mainittuja olennaisempi perustelu sopeuttumisrahalle on kuitenkin korruption torjuminen. Aivan oikein. Kansanedustaja ei ole riippuvainen tulevan työpaikan saamisesta, mikäli edustajantehtävä päätyy. Jos sopeuttamisrahaa ei olisi,  houkutus kuunnella erilaisia liike-elämän tai muiden lobbareiden kuiskutuksia kasvaisi rutkasti.
Voisihan lobbari luvata kansanedustajalle työpaikan,tippumisen varalta, mikäli kansa rankaisee edustajaa. Edellämainittu tietysti edellyttäisi, vaikkapa yritykselle, mieleistä lainsäädäntöä. Sopeutumisrahan myötä houkutus taipua lobbareiden tahtoon, mahdollisen tulevan työpaikan himossa, vähenee olennaisesti.
Jos kansanedustajille ei maksettaisi kunnon palkkiota tai eläkettä/sopeutumisrahaa tasavallassa voitaisiin lakeja "ostaa" laajamittaisesti.
 Ei kai juuri kukaan tällaista halua. Kansalaiset valitsevat, ihan itse, edustajansa. Miksi he eivät arvosta ja arvioi monipuolisin kriteerein kansaedustajia? Tuohon arviointiin tarvitsee muutakin, kuin keltaisen journalismin seuraamista.
Suomessa on yksi maailman vanhimpia parlamentaarisia demokratioita. Kohujutullaan osa tiedoitusvalineistä halveksii kansanvaltaa,parlamentarismia. Nämä kohuntekijät samalla halveksivat ja aliarvioivat äänestäjiä. Ei suomalaisen ole mitään syytä halveiksia ja aliarvioida parlamentaarista demokratiaa. Valtahan kuuluu hänelle,äänestäjälle.
Demokratia, puutteineenkin, on huomattavasti parempi tapa hallinnoida ihmisiä kun vaikkapa yhden puolueen diktatuuri. Kysykää vaikka virolaisilta tai entisen Itä-Saksan asukeilta. Miksemme voi puolustaa ja olla ylpeitä suomalaisesta parlamentarismista?
Kansanvalta ansaitsee kehittäjänsä ja turvaajansa. Muuten keltainen, epä-älyllinen kaunajournalismi näivettää rahaa ansaitakseen poliittiset oikeutemme mainosten hinnalla.

Huuhkajat palasivat voittojen tielle hirveän 0-5 Ruotsitappion jälkeen nujertamalla Latvian vierassa 2-0. Nuoret ja nuorehkot pelaajat pelasivat päävalmentaja Mixu Paatelaisen mukaan "Pirteästi" ja näinhän se oli.
Latvian jalkapalloilu on kyllä valahtanut pahasti alaspäin. Vielä 2004 maa osallistui EM-lopputurnaukseen, temppu, johon Suomi ei ole koskaan kyennyt. Nyt Latvia on FIFA:n rankingissa 83. Suomi majailee samalla listalla sijalla 75.
Muistakaamme, että kyseessä oli harjoitusottelu ja vastukset tulevat olennaisesti kovenemaan.Toki syyskuun 2. päivä Huuhkajien kotipesään saapuva Moldova on ihan pakko voittaa ja siihen on hyvät mahdollisuudet. Mutta 6. päivä on vuorossa Hollanti ja sehän onkin sitten ihan eri juttu. Huuhkajat ovat oikealla tiellä, pikku hiljaa.


Jaatinen Julistaa:
Ei rannalta käsin voi auttaa jäänmurtajan työtä.
Hannu Raittila

Ei kommentteja: