Usein kuultu älytön lausahdus on, että ihminen on etääntynyt luonnosta. Tällä höpinällä tarkoitetaan milloin mitäkin, mikä on väittäjälle edullista. Voidaan paheksua kaupunkimaista asumista, puolustaa metsästämistä tai jopa tyrkyttää omaa ruokavaliotaan.
Jopasen joo, Egyptissä on ollut kaupunkimaista asumista yli 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Metsästys voi olla kyllä hauskakin harrastus, mutta ravinnoksi metsästäminen on olematonta. Nykyinen ruoka tuskin on ravinneköyhempää kuin ennen, koska ihmiskunnan keskimääräinen elinikä on kasvanut koko ajan.
Sitä paitsi ihminen on itse osa luontoa. Tieteelliseltä nimeltään ihminen on Homo Sapiens. Homo Sapiens on kädellinen, jonka laijityypilliseen toimintaan kuuluu yhteisöllisyys. Ihminen elää mielellään laumoissa. Kaupungissa asuminen on tämän eläinlajin kehittämä yhteisöasumisen muoto.
Yhteisöllisyys ilmenee ihmisissä myös, täysin muista eläinlaijeista poikkeavana, tapana leikkiä viihteen vuoksi. Muilla eläimillä leikki palvelee jotain tarkoitusta. Vaikkapa leikkillinen nahistelu harjoittaa saalistamiseen.
Homo Sapiens saattaa jopa kokoontua pelaamaan ns. joukkuepelejä. Usein tätä peliä muut ihmiset tulevat katsomaan sekä osallistumaan tapahtumaan esimerkiksi huutamalla kehoitushuutoja suosimalleen ryhmälle, jota yleisemmin joukkueiksi kutsutaan.
Ihmislajin suosituin leikin muoto on jalkapallo, joka on levinnyt joka puolelle maapalloa napa-alueita lukuunottamatta.
Homo Sapiens on leikkisä otus. Se ilmentää leikillisyyttään monella tavalla. Toinen tapa joka useiden leikkitapojen joukosta kannattaa esimerkiksi kertoa on ihmisen kiintymys musiikkiin.
Musiikki on pitkälle kehittynyt ihmiskunnan alkuaikojen pelkästään rytmiin keskittyneestä kolistelusta. Ihminen on kehittänyt lukemattomia tapoja luoda musiikkia.
Myös musiikissa on yleistynyt pelaamisesta tuttu tapa, jossa tuhansiakin ihmisiä kokoontuu yhteen. Tällä kertaa kuuntelemaan lajitovereiden esittämää musiikkia.
Jotkut näistä tapahtumista muistuttavat hämmästyttävän paljon joukkuepeli -tapahtumia. Näissä musiikkitilaisuuksissa huudetaan kehoitushuutoja esiintyjille.
Joskus Homo Sapiesilla on tapana liikehtiä rytmikkäästi musiikin tahtiin. Tämä tanssiksi kutsuttu käyttäytymistapa on toisinaan osa ihmisen pariutumisrituaaleja. Ei kuitenkaan niistä tämän enempää.
Homo Sapiensilla on poikkeuksellisen hyvin toimivat aivot muihin eläimiin verrattuna. Tämä mahdollistaa sen, että ihmisyhteisössä on kehittynyt työnjako: jotkut hoitavat alkutuotannon, jotkut kuljetuksen, jotkut kykenevät hankkimaan elantonsa pelkästään leikkimällä: taitavalle yksilölle annetaan erilaisten hyödykkeiden hankkimiseen käytettävää rahaa pelkästään jalkapallon tai vaikapa musiikin leikkimisestä.
Toisaalta ihmiskunta on kehittänyt aseistuksensa sille asteelle, että se teoriassa kykenisi tuhoamaan maapallon useampaankin kertaan. Vain yksi kerta kuitenkin on mahdollinen.
Isoine ja tehokkaasti toimivine aivoineen Homo Sapiens kykenee helposti käsitteelliseen ajatteluun. Ihminen pystyy helposti simuloimaan syy- ja seuraus suhteita. Joku voisi pitää tätä tulevaisuuden ennustamisena.
Homo Sapiens on ylivoimaisen ajattelukoneensa avulla luonut erilaisia moraalikoodeja, joilla se on toistaiseksi estänyt lajinsa ja koko Telluksen tuhon. Tappamista pidetään pahana ja yhteistoimintaa hyvänä.
Ihminen on myös kirjannut näitä erilaisia moraalikoodeja kirjallisiin aineistoihin, joita jotkut Homo Sapienset pitävät peräti pyhinä kirjoituksina. Esimerkkinä näistä mainttakoon vaikkapa koraani tai raamattu.
Kädellisenä (Primates) ihmisapinana (Hominidae) ja ihmisten (homo) lahkon ainoana säilyneenä eläinlajina Homo Sapiens on laajalle levinnein eläinlaji ja käsineen sekä ylivertaisine älyineen täysin ylivoimainen muihin eläimiin verrattuna.
Ainakin osa ihmislajin edustajista ymmärtää myös tämän älyllisen ylivoiman tuoman vastuun. Levinneisyys ja aivojen käyttökapasiteetti tuovat Homo Sapiensille vastuullisen tehtävän koko Telluksen säilymisessä.
Ihminen ei ole etääntynyt luonnosta, se on osa luontoa. Itse asiassa Homo Sapiens on ainoa eläin, joka käsittää olevansa osa luontoa. Niin ja kykenee kirjoittamaan tälläista tuubaa asiasta.
Jaatinen Julistaa: Entinen kuntaministeri Hannes Manninen pitää taas esille noussutta keskustelua kuntien määrästä vastuuttomana.
Juuri näin, nykyisestä kuntarakenteesta ja -määrästä kiinni pitäminen on vastuutonta. Taloudellisen kestokykynsä rajoilla olevat kunnat kuristavat toisensa hengiltä taistellessaan muutamasta kymmenestä asukkasta ja rajallisesta määrästä yrittäjiä.
Kunnanvirastot eivät tarjoa yhteisiä hyvinvointipalveluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti