Hossein Alizadeh on kova naama. Hän erosi Iranin Helsingin suurlähetystön kakkosmiehen tehtävästä protestina kotimaansa demokratian puutteelle ja ihmisoikeuksien loukkauksille. '
Tämä tarkoittaa sitä, että Alizadeh ei perheineen pysty palaamaan Iraniin moneen vuoteen, ehkäpä ei koskaan jos ei pappisvalta väisty.
Tällä hetkellä tämä ei kuitenkaan ole Hosseinin suurin ongelma. Ajankohtainen pulma on pitää itsensä ja perheensä väkivallan ulottumattomissa. Maailmassa riittää terroristejä ja hihhuleita joille entinen diplomaatti on vapaata riistaa.
Tänään Teheranissa annetun tiedotteen mukaan Hossein Alizadehin toimikausi olikin päättynyt elokuussa ja hän jäi Helsinkiin lastensa koulunkäynnin vuoksi. Tämä on selvä peittely-yritys, joka on tarkoitettu kotimaan markkinoille, Iranilaisten uskottavaksi.
Eilen YLE:lle antamassaan haastattelussa Alizadeh puhui ihan muuta. Rohkea mies.
Menestyskirjailija Sofi Oksanen on valinnut seuraavan kirjansa kustantajaksi Teos-kustantamon. Oksanen sanoi eettisten syiden vaikuttaneen kustantamon valintaan: Teos- kustantamolla on rohkea kustannusohjelma ja se julkaisee nuorta kotimasta kirjallisuutta.
Rohkea kustannusohjelma, joka siis tarkoittaa sitä, että Teos kestää persnettoa, selittyy sillä, että kustantamon pääomistaja on rikas poika, Niklas Herlin. Niklasin omaisuus koostuu hänen peritystä omaisuudestaan. Niklas Herlin omistaa muun muassa suuren osan Gargotec Oyj:sta.
Sofi Oksanen on harvinainen kirjalija: hän voi valita kustantamonsa, hän voi elättää itsensä kirjailijana.
Suurin osa suomalaisista, hyvistäkin, kirjailijoista saa pääosan elannostaan ihan muualta, kuin kirjallisuudesta.
Tämähän on ihan yleinen kuvio: kun on tarpeeksi rahaa saa liikkumavaraa ja vapautta. On vapaus tehdä "eettisiä ratkaisuja".
Juice Leskinen tiivisti tämän asian kappaleessaan: Keskitysleirin ruokavalio:
"Rikkaat elää hyvyydellä/Rikkaat elää pahalla/Köyhät, ne vain räpeltää...rahalla!"
Edellä mainittu ei tarkoita sitä, etteikö Sofi Oksanen olisi ansainnut menestyksensä tuomaa liikkumavaraansa ja jokaista senttiä rahoistaan.
Herlinin Niklaksesta ei olisi niinkään varma. Pitäkäämme mielessä sekin, että Oksanen on aivan loistava, kansainvälinen, kirjailija.
Kuopiossa vaihdetaan erään kadunosan nimeä. Oli muuten jo aikakin. Osa Kuopion keskuskentän viereisestä Kaartokadusta muuttuu Aulis Rytkösen kaduksi.
Mitään kiirettä kalakukkokaupungissa ei ole pidetty tämän kaupungin tunnetuimman kuningaslaijin taitajan palkitsemisessa. Rytkönen pelasi, ensin juniorisarjoja 1941-1945 Kuopion Työväen Urheilijoissa ja sitten miesten pelejä Kuopion Palloseurassa vuodet 1946 - 1952. Aulis täytti tammikuun 5. päivä 81 vuotta.
Aulis Rytkönen oli ensimmäinen ja pitkään ainut ammatikseen ulkomailla menestyksekkäästi pelannut suomalainen. Aulis palloili Ranskalaisen Tolouse Fc:n rivessä, avauskokoonpanon miehenä, vuodet 1952-1960.
Avauskokoonpanoon pääsy oli kova juttu, tuohon aikaan ei Ranskan liigassa vaihtomiehiä tunnettu. Ne jotka pelasivat avauksessa, pelasivat.
Ranskan uran jälkeen Rytköstä ei Kuopioon kaivattu. Aulis pelasi ja valmensi vielä vuosia Helsingin Jalkapalloklubissa. Olipa Rytkönen kaiken lisäksi jalkapallon naismaajoukkueen valmentaja.
Nyt sitten Kuopio muistaa suurta jalkapalloilijaansa. Parempi myöhään.
Erkki Alajan kirjoittama kirja Monsieur Magic - Aulis Rytkönen ilmestyi viime vuonna. Suositeltavaa luettavaa.
Jaatinen Julistaa: Paikallishallinto on luotava työssäkäyntialueitten mukaisesti. Ei voi olla niin, että pienen alueen sisältä löytyy kuntia, joissa osalla menee veroeuroja kohtuuttoman paljon sosiaalsisten hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.
Sitten tältä samalta alueellta löytyy kuntia, jotka alueen vetovoimaisuutta hyväksikäyttäen kuppaavat itsekkäällä kaavoituksella varakaat veronmaksajat.
Tämän jälkeen sitten satsattaan elitistisiin "kirsikka kermakakun päälle" hommailuihin. Tällaistakaan alueellista eriarvoisuutta ei tule hyväksyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti