Kuinka käy Vanhaselta Rock and roll ?!

Tasavallan pääministeri visioi pääkaupungin seutukunnasta 5 000 asukkaan puutarhakaupunkien ketjua, palvelut löytyisivät kävelymatkan päästä. Se mitä tässä idyllien ketjussa olisi pakko likkua muulla kun lihasvoimalla ajettaisiin sähköautolla.
Joopasen joo. Turhaan tässä onkin puhuttu tiiviistä radanvarsirakentamisesta. Toinen asia on se, kuinka kauan kestää sähköautojen saaminen. Voipi olla, että on sittenkin järkevämpää rakentaa tiiviisti raiteiden varrelle.
Vanhanen haluaa lisätä kehyskuntien työpaikkaomavaraisuutta. Miten? Idioottiparkeillako?Onko kukaan Matille kertonut, että suurin osa esim. Lempäälän Sukarilan työpaikoista on osa- tai määräaikaisia? Siis pätkätyölaiset asuisivat näissä Matti Vanhasen idylleissä.
Kun nyt kuitenkin lähdettäisiin siitä Suomessa on täysjärkinen pääministeri. Miksi sitten Vanhanen esittää moista?
Kunnallisvaalit pidetään lokakuun loppupuolella. Esitys on aika ovela. Siinä, perinteisellä keskustalaisella tavalla, ihaillaan maaseutua. Kaupungit ovat Sodoma ja Gomorra, joissa vietetään paheellista ja jumalatonta elämää. Sitten esityksessä on tätä piparkakkuvihreyttä, jossa asutaan piparkakkutalossa, piparkakkukaupungissa ja tehdään piparkakkutyötä.
Kolmanneksi pääministeri vetoaa maaseuturomantiikkaan ja jokaisessa meissä, ainakin jonkun verran, elävään nuoruudennostalgiaan. Vanhasen maaseuturomantiikka on samanlaista kuin Petri Petterson Brassin jo vuonna 1971 levyttämässä Maalaismaisemaa -iskelmässä. Laulussa paljastetaan todellinen maalaisidylli naapuriapuineen ja kirkkoherranvirastoon poikkevine kylän konstaapeleineen, kera nuorikon. Vanhasen maalaama kuva tuo lisäksi mieleen lapsuudenmuistot. Kenenkään lapsuudessa ei varmaankaan kesällä satanut, aurinko paistoi aina ja fillarilla pääsi joka paikkaan.
Tästä, vaalitäky,näkökulmasta pääministeri Matti Vanhasen esitys on nerokas. Suomen ainoan metropolialueen, Helsingin seudun, kehittämisen pohjaksi siitä ei ole. Se on Piparkakku-unelma, jota ei ole tarkoitettukaan toteutettavaksi.
Vanhasen visio. Vanhassa sivistyssanakirjassa visio kuvattiin, joko päihteiden tai uskonnollisen hurmoksen avulla saaduksi harhanäyksi. Matti ei käytä alkoholia...

Suomalainen urheiluvienti on tehnyt läpimurron. On järjestetty ensimmäiset Brittein saarten eukonkannon mestaruuskilpailut. Kisan voitti Pohjois-Irlantilainen pari Aaron Moisson ja Clara Hawthawn-Cole. Pari aikoo osallistua myös ensi kesänä 14. kerran järjestettäviin lajin MM-kisoihin Sonkajärvellä.
Entäpä seuraava suomalaislajin aluevaltaus? Olisiko kusiaispesässä istumisen Super Bowl Yhdysvalloissa?

Rock and roll!!! Tämä huudahdus on meille kaikille tuttu. Alunperinhän termi tarkoitti Yhdysvaltain mustien puhekielessä räväkänpuoleista seksuaaliaktia. Yleensä ensimmäisenä rock and roll levytyksenä pidetään Jackie Brestoninin (1930-1979) Ike Turnerin (1931-2007) kanssa 1951 levyttämää Rocket 88 -nimistä rytkytystä. No bändiksi levytyksessä mainitaan The Delta Kings, mutta eihän sellaista ollutkaan. Iken kanssa Jackie homman hoiteli. Onhan mustassa rhytym and bluesissa aikaisemminkin mainittu sana "rock", mutta sanotaan nyt vaikka niin, että Rocket 88 on kaonisoitu näkemys.
Ensimmäisenä suomalaisena rock -levytyksenä voi pitää Onni Gideon Tervosen instrumentaali -menopalaa Hawaiian Rock. Levytys on vuodelta 1956. Kyllähän tuon tahdissa rokkailee.
Varsinainen ensimmäinen nuorten tekemä aito rock and roll levytys julkaistiin kuitenkin maassamme armon vuonna 1961, jolloin Jorma Kalenius (1941-1996) and His Rock Devils julkaisi EP-levyn nimeltään ytimekkäästi: Rock. Tunnetuin kappale EP:lla on "Mä tahdon rokata". Siltä se kuulostikin, parikymppinen Jorma Valdemar rokkaili, ajankohta huomioon ottaen, ankarasti, pienistä teknisistä kömmähdyksistä huolimatta. Biisi oli sen verran vetävä, että se on levytetty useampaan kertaan uudelleen. Tunnetuin versio lienee Jussi Raittisen Boyseineen vuonna 1973 tallentama tulipalokiirellä vedetty näkemys.
Vielä 1960-luvun alussa rock and roll oli pienen porukan harrastus. Se katosikin pian, nuoretkin ryhtyivät soittamaan instrumentaalimusiikkia, jota Suomessa kekseliäästi kutsuttiin rautalanka -musiikiksi.
Ensimmäisen kerran rock and roll ylsi täälä pohjolassa todelliseen myyntimenestykseen 1970 -alkupuolen Yhdysvalloista rantautuneen rock and rollin uudelleen tulemisen, revivalin, myötä. Pankin räjäytti Rauli Badding Somerjoen esitys Fiilaten ja höyläten vuonna 1973. Alunperin kyseessä on Chuck Berryn "Reelin and rocking, johon turkulainen runoilija Jarkko Laine teki härskin rokkaavat suomenkieliset sanat. Tämän myötä pitemmän aikaa rokannut, jo edellämainittu Jussi Raittinen nousi arvoon arvaamattomaan. Samaisena vuonna, 1973, suoran rokotuksen ruhtinaat, Hurriganes julkaisi ensimmäisen pitkäsoittonsa: Rock and Roll all night long. Remun johtama ryhmä pysyikin suosiossa lähes koko 1970-luvun, aiheuttaen vuosikymmenen puolivälissä jopa jonkinlaista hysteriaa. Suosion notkahduksen jälkeen Hurriganes palasi vielä kultalevykantaan 80-luvun alkupuolella.
Rock and roll nousi siis Suomessa myyntilistoille vuoden 1973 jälkeen. Tässä rytäkässä lajityyppi nousi hetkeksi yleisesti hyväksytyksi. Voittihan, jo kahdesti edellämainittu, Jussi & the Boys Syksyn sävel -iskelmäkilpailun, lapsenlaulun omaisilla teksteillä varustetulla, kuitenkin ilmiselvällä rock and rollilla, Metsämökin tontulla.
Nykyään suora suhaaminen ei ole kovin suuressa kaupallisessa suosiossa Suomessakaan. Eikä alan bändejakaan hirveästi ole, ainakaan kultakauteen verrattuna. Ok, jos ei nyt asiassa täysin puhdasoppisia olla voidaan joukkoon korskeaan lukea veteraanikoplat Hanoi Rocks ja Peer Gunt. Jokunen vuosi sitten uudelleenkasattu Hanoi ja enemmistön miehistöstään vaihtanut Gunt keikkailevat ja julkaisevat uutta materiaalia. Viimeisemmät tuotokset ovat vieläpä erinomaisia: Hanoi Rocksilta Street Poerty ja Peer Guntilta No pearcing no tattoo sekä Guts and Glory. Kaupallinen menestys on kohtalaista, huippuvuosista on jääty. Ehkäpä hard rock täyttää saman hervottoman bailaamisen tarpeen, kun rock and roll. Remu jatkaa edelleen keikkailua jonkin sortin Hurriganesineen. Ilmeisesti Remu, proosalliselta nimeltään Henry Olavi Aaltonen, rokkaa hautaan asti. Raittisen Jussikin esiintyy kolmen soinnun parissa vielä, tosin harvakseen.
Kyllähän näitä kohtuullisen aktiivisesti keikkailevia rock and roll -orkeisterieita kuitenkin edelleen löytyy. Yksi mainitsemisen arvoinen on radiotoimittaja Teppo Nättilän luotsaama Doctor´s Order. Yhtyeen levyjäkin on saatavilla. Viimeksi bändi levytti 2007 yhdessä englantilaisten, The Piratesissa kannuksensa ansainneiden Mick Greenin ja Johnny Spencen, kanssa kuuden kappaleen CD:n "Cutthroat and dangerous ". Eli vielä jostain kuuluu: Rock and Roll!!!

Jalkapallon MM-kisojen karsinnat alkoivat. Suurimpana yllätyksenä on pidetty Ranskan kärsimää tappiota Itävallalle. On se yllätys. Mutta. Kun tarkastellaan kesällä pelattua EM-lopputurnausta, onko yllätys sittenkään niin suuri. Molempien pelit päättyi vät alkulohkoon yhden pisteen keränneenä. Ranska oli kuin mätä Gallian kukko. Itävallalla oli kovaa yritystä, taito ei riittänyt. Sama tyyli näkyy jatkuvan, Itävalta on saanut vaan saanut lisää höyryä uuden tsekkiläisen päävalmentaja, Karel Brucknerin myötä. Jatkuvasti tätä ei kuitenkaan tapahdu: Viimeksi Itävalta on voittanut Ranskan 1970.
Suomen karsintalohkossa, lohko 4, pelattiiin kaksi ottelua. Wales väänsi 1-0 voiton Azerbaidzania vastaan. Suomen ensi keskiviikkoinen vastustaja Saksa runnoi Liechtenstainin 6-0. Suomen Huuhkajat aloittavat karsintaurakkansa keskiviikkona. Kotipesään saapuu, kuten todettua, Saksa. Itävallasta voisi ottaa mallia.

Jaatinen julistaa:Zimbabwessa ei päästä vallanjakosopimukseen sitten millään. Kansa näkee nälkää, herrat riitelevät...