Kyseinen henkilö on kohta 53-vuotias mies, nykyinen kansanedustaja, ministerikokemukstakin löytyy. Mies on ollut YK-tehtävissä sekä Euroopan Unionin edustajana Sudanin rauhanneuvotteluissa.
Henkilö on arvostettu myös useiden, muidenkin kuin oman, poliittisen ryhmän keskuudessa. Asuu vakituisessa parisuhteessa. Tätä miestä suunnitellaan presidenttiehdokkaaksi.
Kun katsoo tuota edellämainittua ansioluetteloa, niin tyypin pitäisi olla vahvoilla. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että hänet valitaan Tasavallan Presidentiksi.
Miksi ei, noilla meriiteillä? Kyse on Pekka Haavistosta, hän on homoseksuaali. Haavisto asuu rekisteröidyssä parisuhteessa toisen miehen, equatorilaislähtöisen Nexar Floresin kanssa.
Näin esitettyinä tuntuu, aika älyttömältä, että näin pätevä kaveri ei ole kärkiehdokkaiden joukossa presidenttipelissä.
Näin se vaan on. Suomi ei ole vielä kypsä siihen, että tasavallan pää asuu saman sukupuolen edustajan kanssa. Suomi ei ole Berliini, jossa kansanäänestyksellä valittu sosiaalidemokraattinen pormestari, huippusuosittu Klaus Wowereit asustellee miehen kanssa.
Suomessa Pekka Haavisto on valinnut tienraivaajan roolin: hän on ensimmäinen homoseksuaalinen presidenttiehdokas. Oikeastihan sillä asuuko presidentti miehen tai naisen kanssa rekisteröidyssä tai muunlaisessa suhteessa ei ole merkitystä viran menestyksekkään hoidon kanssa.
Pystyyhän Wowereit hoitamaan 3.4 miljoonan asukkaan suurkaupungin pormestarin tehtävät kiitettävällä tavalla.
Kuitenkin tällä asialla on Suomessa merkitystä. Haavisto ei tule valituksi. Kuitenkin vaalikamppailun aikana suomalaiset näkevät, ainakin ne jotka haluvat, että seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta Haavistolla ei ole sarvia päässä.
Joskus aika on Suomessakin kypsä siihen, että Tasavallan Presidentin tehtävään valitaan henkilö asuinkumppanista huolimatta.
Vaikea sanoa onko tällä mitään tekemistä asian kanssa, mutta 82% suomalaisista kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, berliiniläistä 59% ei kuulu.
Mutta eihän tällä presidentin valinnalla pitäisi olla mitään tekemistä uskonnon kanssa.
Englannin Liigacupin loppuottelu, jossa ovat vastakkain Arsenal ja Birmingham on tätä kirjoittessa tilanteessa 1-1.
Liigacup on se saarivaltion vähemmän arvostettu cup. Se arvostetumpi on FA-cup. Kaljacuppinakin tunnetun kilpailun voittaja pääsee Eurooppa Liigan kolmannelle karsintakierrokselle. Luulisi tämän kiinostavan molenpia loppuottelijoita, semminkin, kun kumpikaan ei ole minkäännäköistä pokaalia päässyt viime vuosina nostelemaan.
Arsenal on ennakkosuosikki...
Jaatinen Julistaa: Halutaan tukea "Suomalaista identiteettiä tukevaa" taidetta. Tukea halutaan pois "postmodernilta nykytaiteelta".
Natsi-Saksassa käytettiin käsitettä "Entartete Kunst" "Rappiotaide". Rappioitaidetta olivat muun muassa kubismi ja impressionismi, yleensä kaikki moderni. Tämän vastakohtana oli "Saksalainen taide."
Mitenköhän on kuluvatko muuten Tyko Sallisen (1879-1955) ekspressisionistiset ihmiskuvaukset "Suomalaista identiteettiä tukevaan" vai "postmoderniin nykytaiteeseen". Aika arkisen näköisiä töpselineniä nuo Sallisen ihmiset muuten ovat. Ainakin 1930-luvun kiihkosuomalaisia ne kuohuttivat. Kaikenlaisia hihhuleita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti