19 lokakuuta, 2008

Zeppeliinin ja Telefunkenin lentoa

Kansainvälinen finanssikriisi näkyy jo rakentamisen hiipumisena. Syystä tai toisesta tämä ei ole noussut vielä kunnallisvaalikeskusteluun. Eikö nyt olisi hyvä aika aloittaa ja aikaistaa kuntien rakennusinvestointeja. Rakennusalan työntekijöitä uhkaa paha työttömyys, mutta toisaalta rakennuskustannukset laskevat. Viisas kunta rakentaa ensi vuonna. Se torjuu työttömyyttä ja toisaalta rakennuttaa edullisemmin.

Presidenttiehdokas Obaman vaalikamppailuun on tullut huonoja ja hyviä uutisia. Huono uutinen on se, että nyt erään mielipidemittauksen mukaan Obaman ja McCainin kannatus on lähes tasoissa. Eroa on enään 48-45 demokraattisen kanditaatin hyväksi. Hyviä uutisia on kaksittain: Varoja on kampanja saanut kehrättyä ennätysmäärän syyskuussa. Obama saanee aikaiseksi jonkun lehtimainoksen. Viime kuussa kassaan on kertynyt 150 miljoonaa dollaria, joka tekee euroissa 110 miljoonaa. Toinen hyvä uutinen on se, että George Bushin ensimmäisen presidenttikauden, 2001-2005, ulkoministeri Colin Powell ilmoittautui Barack Obaman kannattajaksi. Obama johtaa vielä kisaa, mutta tiukaksi menee.

Hotellihuoneiden suoranaisen pilkkomisen sekä erityisesti televisioiden ikkunasta ulos heittelyn kehittivät taiteeksi The Who ja Led Zeppellin -yhtyeet. Tämä tapahtui 1960 ja 1970-lukujen vaihteessa. Varsinkin Yhdysvaltain kiertueet olivat Led Zeppeliinille sekä musikaalista, että hotellienhajoittamisten voittokulkua. Bandi sai monta ikuista porttikieltoa, mutta useammasta huvittelusta selvittiin rahalla, Yhdysvalloissa kun oltiin. Näistä touhuista kiertää monta legendaarista juttua.
Yksi parhaista aiheeseen liittyvistä tarinoista on seuraavanlainen: Bändi oli vuoden 1973 kiertueellaan heitellyt televisioita mereen Seatlelaisessa Edgewater Inn- hotellissa. Yhtyeen managerin Peter Grandin maksaessa tästä erikosesta TV:n katselusta seurannutta laskua sattui hotellinjohtaja huomauttamaan haikeana, että hänkin joskus haluaisi heittää television ikkunasta. Grand laittoi pöydälle viisisataa dollaria käteisenä ja sanoi:"No anna palaa meidän piikkiin!" Ikionnellinen hotellinjohtaja ryntäsi heti ylimpään kerrokseen ja paiskasi kalliin väritelevision ulos ikkunasta. Jutun paikkansapitävyydestä ei ole takaita, mutta hauska se on.
Ydinosaamisessaan, kuten nykyään sanottaisiin, eli musiikissa ,Led Zeppelin näytti närhen värkit muille. Vuonna 1968 perustettu yhtye julkaisi kahdeksan studioalbumia rumpali John Bonhamin vuonna 1980 tapahtuneeseen kuolemaan mennessä. Bonhamin alkoholista johtunut kuolema lopetti Zeppeliinin lennon. John Bonham oli niitä kapulan heiluttajia, jotka tiesivät, että rummut ovat lyömäsoitin.
Tätä tukee aikalaiskertomus vuodelta 1970. Kyseisenä vuonna Led Zeppelin esiintyi sen ainoan kerran maassamme. Paikka oli Helsingin Kultuuritalo. Kertojamme oli tullut Kultsan saliin ennen keikan alkua. Lavan verhot olivat olleet kiinni. Suljettun kankaan takana oli John "Bonzo" Bonham hakenut rumpusoundia. Onnekkaan suomalaistodistajan mukaan tämä oli kuullostanut lähinnä tykinjylinaltä. Vaikutus oli mykistävä.
Tähän päivään mennessä Led Zeppelin on myynyt arvolta 300 miljoonaa levyä. Yhtyeen lopettamisesta lähtien ovat huhut erilaisista uudelleentulemisesista nouseet aika ajoin esiin. Viime aikoina paluuhuhuja on nostattanut orkesterin 10. joulukuuta 2007 Lontoossa tekemä keikka. Rumpuja soitti John Bonhamin poika Jason Bonham. Puheet laajemmasta paluusta on kuitenkin Led Zeppelinin taholta tiukkasävyisesti kiistetty. Parempi niin, let the sleeping dog lie. Jäähän jäljelle klassiset rock -viisut: Stairway to heaven, Rock and roll, Immigrant song, The Ocean, Whole lotta love ja Kashmir ym.
Led Zeppelin näytti ja näytää vieläkin suuntaa musiikissa ja tyylissä. Hyvässä ja pahassa. It´s been long time since i rock and rolled!

Jyvässeudun jalkapallo nousi pimeimmästä yöstä. Jyväskylän Jalkapalloklubi nousi ensimmäisenä kaupungin jalkapallojoukkueena miesten pääsarjaan. Tämä varmistui eilen 2-1 kotivoitolla PS Kemi Kingseistä. Paperiteollisuuskaupungin palloilijat kiusasivat Suomen Ateenan pelureita vielä ensimmäisen puoliajan, mutta lopulta JJK sai tehtyä ratkaisevan osuman. Vuosaaren Viikinkien jatkaessa jäänjäykkiä otteitaan, tappio JIPPO:lle Joesuussa 4-1, varmistui Jyvaskylän jalkapallon historiallinen nousu maamme korkeimmalle sarjatasolle. JJK ansaitsi nousunsa loistavan loppukauden kuntonsa ansiosta. Vielä kun vaihtaisivat omat värit Fc Barcelonan kopioimisen sijaan, niin kaikki olisi kohdallaan.
Viikinkien pelit ovat olleet viime aikona varsinaista tahdottoman lohduttamista, että nousukarsinan voi ennustaa muodostuvan vaikeaksi. Vastaan asettuu Puijon tornista tunnetun kaupungin, Kuopion, perinteikäs palloseura, KuPs. Vuosaaren, ei nyt niin hurjienkaan, skandinaavien ja savon "piällysmiesten" kohtaamisessa on kaksi alavireistä joukkuetta vastakkain. Henkinen puoli ratkaisee. Valmentajien on osattava piiskata pelurinsa vielä kerran taistelumielelle.

Jaatinen Julistaa: Persut eivät puheenjohtajansa mukaan lietso ulkomaalaisvastaisuutta. Kysymys on kuulemma vain muutamasta yksittäisestä ehdokkaasta. No jos Persut kunniottavat moniarvoisuutta, eivätkä hyväksy ulkomaalais- ja vieraspelkoa, niin miksi nämä tyypit ovat päässeet ehdokkaksi? Tiedämme, että puolueessa ei tapahdu mitään sellaista mitä Soini ei hyväksy ja siunaa. Korppi ei muutu valkeaksi, ei edes Timon kaunopuheilla. Persut ovat ulkomaalais- vieras- ja tulevaisuuspelkoisten oikeistopuolue.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kommentti! Tsemppiä, Pekko

Jaatinen Juha Olavi kirjoitti...

Kiitos, kiitos. Menestystä vaan Sinullekin valitsemallasi uralla!

Anonyymi kirjoitti...

Arvoisa Herra Jaatinen,

Luulisi sinun muistavan jo useampien vuosien takaa käymiemme keskustelujen pohjalta että Bonham, vaikka onkin loistava rumpali, on kuitenkin oppipoika Herra Mooniin verrattuna.

Arvostavin terveisin,

Herr Rat från Stockholm

PS. Toivottavasti Ruostin ja Suomen postilaitokset osaavat kiikuttaa ennakkoäänet perille.

Jaatinen Juha Olavi kirjoitti...

Hejssan från Helsingfors.

Herra Jyrsijä on varsin oikeassa. Moon oli täys maanikko rumpalina. Olihan se pari vuotta vanhampikin kuin Bonhamin Jussi. Ehti näin ollen kuolemaankin pari vuotta aikaisemmin. Keijo Kuu oli rötväämisessä ankarampi sekä varsinaisessa palkkatyössään, kapulanheilutuksessa vielä hurjempi kuin Bonkinkun Jussi.

Kyllä se Suomen Itella Oyj toimii. Senhän me molemmat varsin hyvin tiedämme.

Ps. tässä onkin näkemä kulunut kolmekymmentä vuotta Herra Kuun edesmenosta. Lähiaikona voipi kirjotella vähän enemmän miehen tekemisestä ja tietty Tuo Kuka -yhtyeestä.

Rat Tratta kirjoitti...

Hieno ajatus, Jo joitain kertoja uransa lopettanut Kuka on aina tarinan arvoinen. Viime vuoden Helsingin konsertissa Moonin pallin vallannut pikku-Ringo pärjäsi todella oivasti. Toivottavasti olit paikalla.

Mutta varoituksen sana herra Moonin tuotannosta: Hänen soololevynsä on mielenkiintoinen dokumentti hänen ja hyvien kavereittensa studio röpöttelystä. Musiikilliset ansiot ovat sen sijaan aika rajalliset.