23 maaliskuuta, 2008

Missä EU, siellä...Suomi

Puolalainen 79-vuotias mies oli totaalisesti kyllästynyt ikkunansa edessä tapahtuvaan autoiluun ja ehti vuoden ajan pommittaa autoja ritsalla, kunnes jäi valvontakameran kuvan perusteellla kiinni. Henkisiä liittolaisia puolalaisvanhus löytää, suomessakin toimivista, asfallitiviidakon intiaaneista. Molemmathan vastustavat yksityisautoilua suoran toiminnan avulla. Vanhusta kylläkin pidetään vitsinä, inkkareita ei. Johtuneeko tämä sitten miehen kansallisuudesta, iästä ja toimintatavoista. Yksityisautoilun rajoittamisen kannalta sekä renkaiden puhkominen, että ritsalla pyssyäminen ovat yhtä, olemattoman, tehokkaita.

On yleinen käsitys Isosta-Britanniasta maana, joka ei pidä Euroopan Unionin yhteistyötä niin tärkeänä. Asiassa on perääkin, pitäähän Britannia itsepintaisesti kiinni punnastaan, muinaisista pituus- ja painomitoistaan sekä vaikkapa vasemmanpuoleisesta liikenteestä.
Siksi olikin silmiä avaavaa katsella ulkoministeri David Milibandin haastattelua muutama päivä sitten televisiosta.
Toimittajan kysyessä Ison-Britannian EU-politiikasta, ulkoministeri Miliband vastasi, ettei sellasista tarvita, koska Britannia on osa Euroopan Unionia.
Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä periaatteessa lähempänä Unionin ydintä, missä se nyt sitten lieneekin, kuin Iso-Britannia. Toisaalta, kuten David Milibandin lausunto osoittaa, Suomi on henkisesti ulkokehällä verrattuna Britanniaan ja moneen muuhun vanhempaan EU-maahan.
Maassamme katsotaan edelleen Euroopan Unionin kuuluvan ulkopolittiikkaan.
Tätä kuvaa jatkuva ns. keskustelu Tasavallan presidentin osallistumisesta Eurooppa Neuvoston kokouksiin.
Viimeksi asiasta jaksoi mankua Jyrki Katainen. Onhan toki niinkin, että Kataisen puheesta on havaittavissa sekin, että kokouksiin osallistuu väärä presidentti, mutta Kokoomuksen puheenjohtajan puheenvuorossa on havaittavissa tiettyä ulkokehäisyyttä suhteessa Unioniin. Huomattakoon, se, että Kokoomuksessa suhtaudutaan suurista puolueista myönteisemmin Euroopan, ainakin taloudelliseen, yhdentymiseen.
Oman karmean asteensa tämä ulkokehäisyys saavutti taannoisissa maatalouden 141- tukea koskevissa neuvotteluissa. Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kävi talvisodan hengessä ja kansallisen edun nimissä neuvotteluita Brysseliä vastaan. Tämähän oli tiedoitusvälineitten Suomessa välittämä kuva.
Oikeasti Anttila kävi neuvotteluja siitä, että palkansaajien verorahoja saadaan edelleen käyttää etelä-Suomen maatalouden tukemiseen. Tämä ei tullut juurikaan esille neuvotteluiden aikana Tavallisesti asiantuntevatkin tiedoitusvälineet toistelivat MTK:n ja Kepun laatimaa mantraa kansallisesta edusta.
Tämä kävi kalliiksi palkansaajille, sekä itseasiassa edisti haja-asutusalueen kurjistumista, koska luonnollisesti maataloustuet ovat pois muusta maakuntien kehittämisestä.
Edellinen esimerkkikin osoittaa, että Suomessa vallitsevalla henkisellä ulkokehäläisyydellä suhteessa Euroopan Unioniin, on haitallisia vaikutuksia kansalaisten kannalta.
Kaikkiin Unionin virkamiesten ja poliitikkojen kotkotuksiin ei tarvitse lähteä mukaan. On kuitenkin vähitellen opittava, että Suomi on osa Euroopan Unionia, tämä tuo parhaan tuloksen myös kansalaisten kannalta.

Edelleen megasuosiota nautiva Queen -yhtye on levyttämässä uutta aineistoa. Vuonna 1991 kuoleen Freddie Mercuryn korvaa Paul Rodgers. Enpä tiedä. Rodgers on kyllä loistava vokalisti. Queen -yhtye ilman Mercuryä on kuitenkin kuin Hurriganes ilman Remua tai kuin Black Sabbath ilman Ozzy Osbournea.
Toisin sanoen bändi voi olla vaikka kuinka hyvä, mutta siitä puuttuu "se jokin", joka tekee siitä omannäköisensä.

Jaatinen Julistaa: Pois pihalta ikkunoita kivittämästä, astukaamme sisälle EU-taloon!

Ei kommentteja: