Rääväsuita ei haluta...

Etyj:n alainen vaalitarkkailuelin, Odihr luopuu kokonaan Venäjän vaalien tarkkailemisesta. Luopumisen syynä on se, että Odihr olisi halunnut seurata varsinaisen äänestyksen lisäksi myös vaalien kampanjointia kolme viikkoa. Ensin Venäjän mielestä kolme päivää olisi riittänyt. Viimeisessä tarjouksesaan Venäjä tarjosi yhtä viikkoa lisää vaalien tarkkailuun. Tämä ei riittänyt Odihrlle. Venäjä pitää vaatimuksia uhkailuna. Eikä siedä moista itseään kunnioittavana valtiona ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan.

On täysin ymmärrettävää, että Venäjällä on ylpeytensä ja sillä on siihen täysi oikeus, niinkuin muillakin valtioilla. Mutta mitä sellaista salattavaa vaalikampanjoissa on, etteivät tarkkailijat saisi sitä nähdä? Vai onko niin, että joidenkin kampajoiden osalta on liikaakin nähtävää ja joidenkin osalta liian vähän?

Asianhan on niin, että ei riitä se, että vaaleissa ainoastaan itse äänestys on demokraattinen. Koko vaalien kulun on kestettävä kriittinen tarkastelu. Vaikuttaa siltä, että Venäjällä vaalit täyttävät kyllä siedettävästi demokratian tunnusmerkit, mutta kampanja ei. Rääväsuita ei haluta Venäjälle.

Tästä voidaan vetää yleisenpänäkin johtopäätöksenä se, että vaalin reiluuteen ja demokraattisuuteen ei riitä, että itse äänestys on yleinen ja yhtäläinen, vaan koko prosessilta tulee edellyttää reiluja, demokraattisia menettelytapoja.

Sääntö koskee luonnollisesti kaikkia valtioita, kuntia, puolueita ja kansalaisjärjestöjä. Ei riitä se,että äänioikeutettujen määrä on mahdollisimman suuri ja äänestys mahdollistuu laajasti. Tärkeä edellytys on myös se, että kaikkiilla ehdokkailla on tasapuoliset mahdollisuudet itsensä ja näkökantojensa esille tuomiseen. Toinen edellytys on se, että valitsijoilla on yhtä hyvät mahdollisuudet hankkia tietoa ehdokaista. Tietoahan ei voida kaataa kenenkään pään sisälle.

Toisin sanoen demokratiaa ei ole pelkästään mahdollisimman laaja äänestely vaan myös tiedon välityksen ja saannin tulee olla reilua ja tasapuolista. Tässä on monellakin kehittämisen aihetta.

Yhdysvaltain presidentin esivaaleissa Mitt Rooney vetäytyi kilvasta todettuaan sen toivottomaksi. Viisas päätös, mitä turhaan tuhlaamaan toistenkaan rahoja.

Punkrockin 30-vuotisjuhlia on juhlittu viime vuoden lopusta alkaen. Punkrock tässä tarkoittaa 1970 ja 1980 -lukujen vaihteen punkkia, ei muuta. Voidaanhan tietty puhua, että punkkia tehtiin aikasemminkin. Toimittaja Waldemar Wallenius kirjoitti punkrokista jo Virtanen -yhtyeen yhteydessä -70 luvun puolivälissä. Virtasen tekstintekijänä toimi nyttemmin Perussuomalaisten listoilta eduskuntaan valittu Pertti "Veltto" Virtanen.
Myös lahtelaista Sleepy Sleepers -yhteettä ovat jotkut pitäneet varhaisena punkkina. Voihan se näinkin olla. Kuitenkin Virtanen lähti enempi kokeilupohjalta ja Sleepy Sleepers ihan räkainen rock -pohjalta, sekä soiton, että tekstien osalta.

Niin tai näin punk tuli maassamme yleiseen tietoisuuteen 1970-luvun loppupuolella. Raija Forsstömin tammikuussa 1978 Helsingin Sanomissa aloittama Sex Pistols-yhtyettä käsittelevä kirjoittelu nosti punkin kaikken tietoon. Forssröm oli sitä mieltä, että "rääväsuita ei haluta Suomeen", eikä haluttukaan. Sex Pistolsin työlupa peruttiin 12. tammikuuta keskustelun seurauksena. Muutama päivä tämän jälkeen Sex Pistolsin laulaja Johnny Rotten, oikealta nimeltään John Lydon, ilmoitti Sex Pistolsin hajonneen.

Kun tänä päivänä kuuntelee Sex Pistolsin musiikia tai käy läpi yhteyeestä kaytyä mediakohua varmaan ajattelee, että Suomi oli kolmekymmentä vuotta sitten melkoinen Kekkoslovakia. On muuten mietteissään oikeassa.

Suomessa ei punkkia tarvittu, että maassamme, niinkuin ehkä jossain muualla, olisi ollut merkittävä progedinosaurusten kanta. Wigwamkin oli kuollut tai ainakin henkitoreissaan. Suoran rokkauksen perinne eli meillä vahvana. Esimerkiksi käyvät edellemainitut Virtanen ja Sleepy Sleepers sekä tietysti suoran rokotuksen ruhtinaat:Hurriganes. Suomessa tarvittiin asenteiden ravistelua.

Kevällä 1978 ilmeistyivät maassmme ensimmäiset punk pitkäsoitot: Pelle Miljoona & N.U.S. sekä Eppu Normaalin Aknepop. Aknepopilta muuten löytyy kappale nimeltään "Rääväsuita ei haluta Suomeen".
Molemmat jatkavat vielä. Pelle on edelleen punk. Eppu Normaali kait poppi-iskelmää.

Sex Pistols -kohun ja näiden levyjenkin myötä punk nousi laajenpien piirien tietoon. Voidaan siis katsoa, että punk alkoi maassmme aika tarkkaan kolmekymmentä vuotta sitten

Mitä sitten punkista jäi käteen sen lisäksi, että se nosti esille merkittäviä ja pitkäaikasia muusikoita. Ismo Alankokin nousi esille punkin tai sitä seuranneen uuden aallon myötä.

Punk antoi nuorille mahdollisuuden rokata, antaa palaa ja haistattaa vanhemmille ja pysähtyneille.

On olemassa suunnitelma, että jokainen Englannin valioliigajoukkue pelaa kaudessa yhden sarjaottelun muualla kuin saarivaltakunnassa.
Kannatettava ajatus. On sykähdyttävää kuvitella Helsingin olympiastadionilla pelattavaa valioliigan kamppailua Manchester United-Liverpool. Liput myyntiin ja heti!

Jaatinen julistaa: Voihan Venäjä!