Kannustuksesta kauhua...

Viime vuodesta tiheämmin toiminut talonvaltaajaryhmä on vallannut taas tilan itselleen. Tällä kertaa Helsingin Hertoniemestä. Nuoret, enimmäkseen kuitenkin alle 30-vuotiaat, valtaajat haluavat, että Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus antaa tilan heille vapaaksi sosiaalitilaksi. Aluksi tilassa järjestetään erilaisia tapahtumia muun muassa folk- ja rockkonsetteja. Kannatan lämpimästi nuorten, kuten muidenkin kansalaisten, aktiivisuutta.
Jokin kuitenkin tökkii. Mihin perustuu ajattelu siitä, että julkisen sektorin, tässä tapaukessa kunnan, olisi järjestettävä aikuisille ihmisille harrastustila?
Aikusistahan on kyse, vaikkakin nuorista aikuisista. Miksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus neuvottelee valtaajien kanssa? Mikä tekee valtaajista neuvotteluosapuolen kaupungin kanssa? Tiedoitusvälineetkin suhtautuvat valtaajiin hämäävän myötämielisesti.

Otetaanpa ajatusleikki: Entäpä jos joukko keski-ikäisiä miehiä valtaisi tyhjillään olevan liikekiinteistön vapaaksi sosiaalitilaksi. Aluksi katseltaisiin telkkaista vaikkapa Urheiluruutua ja sitten järkättäisiin 1970-80 -luvun poppi/rokki-ilta. Väittäisin, että äijät lentäisivät kaaressa tilasta pihalle.
Eipä löytysi Helsingin kaupungilta virastoa, joka miesten kanssa neuvottelisi. Tiedoitusvälineet suhtautisivat valtaajiin säälin sekaisella vihamielisyydella: "Pysykööt kotonaan ukot, menkööt vaikka lätkämatsiin tai kapakkaan."
No ajatukseni on se, että ei kunnan toimialaan sentään kuulu vapaa-ajan viettopaikkojen järjestäminen aikuisille ihmisille. Parempi tietyisti tällainen nuorisoaktivismi, kuin Tanskassa, jossa mellakoidaan.

Kekkoslovakian kunniakonsuli, tohtori Juhani Suomi on julkaissut toisen kirjan kirjasarjassa "Kaikki meni väärin Urho Kekkosen presidenttikauden jälkeen".
Täkynä tiedoitusvälineille Suomi sai maamme suurimpaan päivälehteen viikko sitten syötettyä ennakkomainoksen.
Juttu kertoi Juhani Suomen rohkeasta taistelusta. Hän uskalsi olla eri mieltä ulkoministeri Kalevi Sorsan kanssa. Se oli kieltämättä rohkeaa, Sorsa oli ehdottomasti kova vallankäyttäjä.
Ulkoministeri ei pitänyt siitä, että ulkoministeriön virkamies Suomi kirjoitti Urho Kekkosen elämänkertaa. Ilmeisesti epäiltiin, että kirjoittaja käyttää virka-aikaa viran ulkopuolisiin töihin. Sorsa kutsui Suomen virkahuoneeseensa. Suomi äänitti keskustelun. Ulkoministeri oli äänityksen mukaan estoton ja hirmuinen sekä vaati Juhani Suomea eroamaan virastaan. Suomi, joka koki olevansa vahvoilla ei suostunut Kalevi Sorsan vaatimuksiin. Sanoipa vielä, että: "katsotaan kumman perse merivettä kestää."
Muutaman viikon päästä Suomi sai pyytämättä virkavapauden kirjansa kirjottamista varten. Juhani Suomi päätti viisaasti ottaa virkavapauden vastaan.
Tulee mieleen, että vaikka Suomi on peräti tohtori, niin linnuista hän ei ymmärrä mitään. Sorsahan on vesilintu, kyllä Sorsan perse merivettä kestää.

Edellä mainittu Kalevi Sorsa harrasti nuorenpana runojen kirjoittamista tässä pari näytettä tulevan pääministerin taiteesta:

Toimenpide
Silmä silmästä, hammas hampaasta. Veret seinälle uhrilampaasta.

Avaruus
Silmissäsi, ystävätär, ihmeelinen avaruus/ näen siellä entismetsän, jossa nelijalkaisä pitkäkuonoäidilleni kuuman lemmenkutsun huus.

Ensimmäinen on hirmuinen, ironinen jopa raaka. Toisena näytteenä on ilkikurinen rakkausruno, se ei ole hirmuinen.

Suomen jalkapallomaajoukkuetta kutsutaan epävirallisesti nimellä Huuhkajat. Nimi juontuu viime kesäkuun kuudennelta päivältä, jolloin Bubiksi nimetty huuhkaja vieraili katsomassa Suomi-Belgia jalkapallon EM-karsintaottelua. Suomi voitti 2-0. Jotkut väittivät pelin jälkeen, ainakin puolitosisaan, että huuhkajan vierailu ratkaisi pelin Suomen eduksi.
Se, että Suomen jalkapallomaajoukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi on kehittämisen arvoinen ajatus. Tiettyyn pisteeseen.
Kannattajien pukeutuminen huuhkajaksi on erittäinkin hauskaa.
Hienoa olisi myös se, että yleisö kannustaisi, varsinkin Suomen erikoistilanteissa, kulma- ja vapaapotkuissa, huutamalla aavemaisen huuhkajan huudon: HUUHUUHUU!
Niin alkaisi kylmähermoismimmallankin saksalaistopparilla tukka nousemaan pystyyn. Jopa Saksan kauhistuttavan maalivahti Oliver Kahnin sydäntä kourisi kauhun kylmä koura.
Mutta kotikentästä, Helsingin Olympiastadionista, ei saa tehdä huuhkajan pesää. Olisi epähygieenistä, jos stadionille raahattaiin jyrsiöitten luita, irtosulkia, mahdollisesti oksennuspalloja ja jätöksiä. Koska näitähän lienee huuhkajan pesästä löytyy.

Jaatinen julistaa: Sorsa on vesilintu!