04 heinäkuuta, 2013

VAPAIDEN MAA JA URHEIDEN KOTI MYÖS

Tänään, 4. heinäkuuta on Amerikan Yhdysvaltain kansallispäivä. Kolmetoista Yhdistyneitten Kuningaskuntien (Iso-Britannia) siirtokuntaa julistautui itseäiseksi 4. heinäkuuta 1776.
Ei nyt luetella kaikkia kolmeatoista, mutta nämä siirtokunnat on jaettu kolmeen osaan: Uuden-Englannin-, Keskisiin- ja Eteläisiin siirtokuntiin.
Yhdysvallat on maailman tunnetuin valtio ja myös eniten tunteita herättävä maa. Ääripäissä ovat käsitys U.S.A:sta Suurena Saatanana tai Vapauden Soihtuna pimeässä maailmassa. Valtaosa mielipiteistä on tältä väliltä.
Tällä hetkellä vaaka on hieman tuonne Saatanan puolelle kallellaan Yhdysvaltain harjoittamaksi kerrotun/väitetyn vakoilutoiminnan vuoksi.
Ei ole ihme, että suhtautuminen Amerikan Yhdysvaltoihin on ristiriitaista.
Yhdysvallat on ristiriitainen maa. Se on liittovaltio, joka jaettu Washington DC:hen, joka on kongessin alainen piirikunta ja viiteenkymmeneen osavaltioon.
Osavaltiolla on laaja itsehallinto, suorilla vaaleilla valittava osavaltion parlamentti. Näin ollen esim. sosiaali- ja koulutuspolitiikassa on osavaltioiden välillä suuria eroja.
Yhdysvallat on tavattoman suuri. Asukasluku 313 847 465 on maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Pinta-alaa löytyy 9 372 610 neliökilometriä, joka tekee U.S.A.:sta Venäjän, Kanadan ja Kiinan jälkeen pinta-alaltaan neljänneksi suurimman valtion.
Koska pinta-alaa on näin paljon, niin ilmasto vaihtelee tropiikin lämmöstä koviin pakkasiin. Valtakunnan tasolla maan poliittisesta vallasta kamppailevat vapaamielisempänä ja sosiaalista politiikkaa korostavampana pidettävä Demokraattinen puolue ja ei niin vapaamielinen ja sosiaalinen Republikaaninen puolue.
Nykyinen presidentti Barack Obama, on Demokraatti. Presidentillä on laajat valtaoikeudet. Yhdysvaltain presidentin hallinnolla on maassa toimeenpanovalta.
Kyllä maasta muitakin puolueita löytyy, joillakin on paikallistasolla merkitystä, mutta näistä kahdesta on valitseminen valtakunnantasolla.
Koska merkittäviä puolueita ei liittovaltiotasolla ole kuin kaksi on vastakkainasettelu kovaa. Ajankohtaista ovat kongessin republlikaanisen enemmistön ja demokraattisen presidentin suoranainen taistelu talouspolitiikasta. Euroopasta ja Suomesta on turha hakea vastinetta Demokraateille ja Republikaaneille.
Edellä mainitusta syistä, osavaltioiden itsehallinnosta, maantieteestä ja poliittisesta jakautuneisuudesta johtuen voi sanoa, että ei ole yhtä Amerikan Yhdysvaltoja jota vihata tai rakastaa.
On ihan ymmärrettävää vierastaa maan militaristista ja uskonnollista äärioikeistoa. Joittenkin mielestä ne ovat kannatettavia asioita.
Toisaalta on helppo kiintyä niihin maan piirteisiin, jossa korostetaan vähemmistöjen oikeuksia ja vapautta. Unohtamatta tietenkään rock and rollia, jolla on tottakai afrikkalaiset juuret. Jotkut eurooppalaiset taas pitävät näitä omainaisuuksia vieraina tai suorastaan pelottavina..
Joka tapauksessa Amerikan Yhdysvallat herättää vahvoja tunteita puoleen ja toiseen. Jopa samassa henkilössä.
U.S.A on kuitenkin olemassa, halusimme tai emme, joten viisainta pysyä sen kanssa ainakin puheväleissä. Hyvää syntymäpäivää Amerikan Yhdysvallat.

Kyllä siinä niin kävi, että jalkapallon Confederations Cup oli Brasilian täydellistä näytöstä. Viimeisen silauksen antoi selkeä 3-0 loppuotteluvoitto Espanjasta.
Kyllä tämä sen kertoo, että brasilialainen maajoukkuejalkapalloilu on noussut pienestä notkahduksestaan. Mutta mihinkään, brasilialaisen yleisön kaltaiseen "jättiläinen on palannut" -hehkutukseen ei ole syytä.
Muistakaamme, että Confederations Cupissa pelanneet europpalaisjoukkueet eivät välttämättä panostaneet täysillä.
Turnauksesta puuttui kovia maita. mm. Saksa, Argentiina ja Alankomaat. Erityisen hyvämuistisemmat vielä muistavat, että myös neljä vuotta sitten Brasilia voitti mannerten välisen cupin, mutta niin vaan tuli Etelä.Afrikan maailmanmestaruuskisoissa 2-1 tappio puolivälierissä Alankomaille.
Voidaan sanoa, että Brasila on nousussa, mutta tuleva maailmanmestari? En tiedä.


Jaatinen Julistaa: "Meille nämä totuudet ovat itsestään selviä: että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi, että heidän Luojansa on heille antanut tiettyjä rikkomattomia Oikeuksia, että näihin oikeuksiin kuuluvat Elämä, Vapaus ja Pyrkimys Onneen (Life, Liberty and the pursuit of Happiness). -- Että näiden oikeuksien turvaamiseksi Ihmiset perustavat Hallituksia, jotka saavat oikeutensa hallittujen myönnytyksellä, -- Että kun mikä tahansa hallituksen muoto tulee rikkomaan näitä päämääriä, on Kansan Oikeus muuttaa sitä tai hajoittaa se, ja perustaa uusi Hallitus, joka laskee perustansa niille periaatteille ja järjestää valtansa siihen muotoon, joka kansalle vaikuttaa todennäköisimmältä aikaansaamaan heidän Turvansa ja Onnensa." (Osa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta)

Ei kommentteja: