Populaari muisti kuvaa joukkotiedotusvälineissä ja arkikeskustelussa esiintyvää menneisyyden hallintaa. Käsite on Chigagossa sijatsevan Northwestern -yliopiston professorin Lynn Spigelin kehittämä. "Historiaa nykyhetkeä varten."
Oikeastaan kyse on nykyaikaisista uskomuksista, joko tahallisista tai tahattomista väärinymmärryksistä.
€€€€€
Usein kyse on aika, voi kai sanoa, kevyistä aiheista. Entäpä, jos Katri-Helena olisikin valittu Suomen Eurovisio edustajaiksi letkajenkka- kappaleella "Minne tuuli kuljettaa" 1965?
Uskomme, että Luxemburgia edustaneen France Gallin voittajakappale "Poupée de son" on letkajenkka. Voitto jäi saamatta.
£££££
Suomi sijoittui neljänneksi Innsbruckin talviolympialaisten 1976 jääkiekkoturnauksessa, vaikka mitallin piti olla varma Ruotsin jäätyä pois turnauksesta. Turnauksen ensimmäinen oli Neuvostoliitto ja toinen Tsekkoslovakia.
Kolmatta sijaa kärkkyneet Länsi-Saksa, Suomi ja Yhdysvallat saivat kaikki neljä pistettä. Mikäli turnauksessa olisi noudatettu samoja sääntöjä, kun lajin MM-kisoissa pronssi olisi kuulunut Suomelle, joissa keskinäisten otteluiden tehtyjen maalien määrä ratkaisee.
Sen sijaan pronssit ratkaisi keskinäisten otteluiden maalisuhde, joka oli Länsi-Saksalla paras. Asiaan kuuluu se, että huhuttiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajan, lansi-saksalaisen Günther Sabezkin, keksineen MM-kisoista poikkeavan pronssimitalien ratkaisutavan.
Kaiken kukkuraksi Suomelta hylättiin tasoitusmaali 4-5 tappioon päättyneessä ottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Kiekko oli ponnahtanut U.S.A:n maalivahti Jim Wardenin torjunnasta Hannu Kapasen rintaan ja siitä maaliin. Neuvostoliittolainen tuomari, Viktor Dombrovski, hylkäsi kuitenkin osuman potkumaalina. Tasapeli ottelussa olisi tuonut Suomen jääkiekon ensimmäisen arvokisamitalin.
$$$$$
Toki populaari muisti käsittelee muutakin kuin viihteeseen liityviä asioita. Usein arkikeskustelussa törmäämme varmaan luuloon siitä, että Ruotsin kunigaskunta olisi miehittänyt Suomen ja sortanut maamme kansaa.
Oikeasti asia on niin, 1100-luvulla ei mitään Suomea ole ollutkaan. Nykyisen Suomen alueen kiinnittyminen Ruotsiin oli osa Ruotsin kuningaskunnan muodostumista. Voi oikeastaan sanoa, että me nykyiset suomalaiset olemme olleet yhtä lailla rakentamassa Ruotsin kuningaskuntaa, kuin nykyiset ruotsalaiset.
Mitä taas tuohon erityisesti suomalaisiin kohdistuneeseen sortoon tulee, niin kyllä Ruotsin kruunu kiusasi yhtä lailla smålantilaisia ja satakuntalaisia.
€€€€€
Ruotsi ja Novgorod solmivat alueellemme ensimmäisen rauhan, Pähkinäsaaren rauhan 1323. Novgorod oli tietysti Venäjän edeltäjä. Koska Venäjä kävi useita sotia Ruotsia vastaan, osin nykyisen Suomen alueella on tästä populaariin muistiin saatu käyttökelpoinen johtopäätös Venäjästä jonkinlaisena perivihollisena.
Ikävä kyllä tätä jotkut kansallismieliset poliitikot Venäjällä vielä lietsovat isovenälaisellä uhoamisellaan. Toiselta puolen voimme miettiä, miksi Venäjän vallanpitäjät katsovat, että maalla on peräti ystävälliset välit Suomen kanssa. Ainakin Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin kanssa olemme varsin hyvissä puheväleissä.
Entäpä ns. tavallinen venäläinen? Valtaosa heistä tuskin ajattele Suomesta ja suomalaisista yhtään mitään. Ne jotka itänaapurissa meistä jotain tietävät haluavat lomailla massamme. Venäläisten turistien merkitys ja muutenkin sieltä tulevat investoinnit ovat kasvaneet voimakkasti. Varsinainen perivihollinen!
Nämä esimerkit riittäkööt, vaikka on lukuisia muitakin, vaikkapa viime vuosina laajalle levinnyt tieto Islamin uskon erityisestä väkivaltaisuudesta.
£££££
Mitä merkityistä näillä nykyaikaisilla uskomuksilla sitten on? On niillä väliä. Myös näillä me yhdessä luomme kuvaa Suomesta ja suomalaisista.
Populaarin muistin luoma kuva on karmaiseva. Me suomalaiset olemme kansa, joka viihteessä ja urheilussa on tuomittu omien johtajiemme lammasmaisuuden, kabinettipelin ja huonon onnen uhriksi.
Kansainvälisessä politiikassa Suomi on pelinappula, jota johtavat suurvaltoja ja/tai Euroopan Unionia nöyristelevät herrat ja joka on aluettamme himoitsevien naapurien ahdistama.
Onneksi asia ei ole ihan näin synkkä, emmehän olisi kansakuntana uskaltaneet nousta edes maakuopasta, puhumattakaan nykyaikaisen hyvinvointivaltion luomisesta.
Kuitenkin takaraivossa vähän tuo populaarihistorian käsityksemme kaihertaa. entä jos sittenkin? No ei! Suomen tasavalta on täysivaltainen Euroopan Unionin ja Yhdistyneitten Kansakuntien jäsen.
Suomi on eräs maailman kärkimaita hyvinvoinnilla mitattuna. Me suomalaiset emme ole naapureitten tai Islamin erityisesti uhkaama, emmekä lypsylehminä kansainvälisissä ympyröissä. Voimme arvoistaa itseämme, ilman typeää uhoa. Kun emme tunne oloamme uhatuksi voimme arvostaa muitakin.
Suomi on joutunut todella tiukkaan alkulohkoon jalkapallon EM-kisoissa. Kaikki lohkovastustajat ovat äärimmäisen kovia: Italia, Tanska ja eritysesti kisojen ennakkosuosikkeihin lukeutuva, kotikentällään pelaava Ruotsi.
Sinivalkoisen joukkueen maalinteko on avainasemassa. Tuiki tärkeään asemaan noussut Linda Sällström on pois kuvioista polvivamman vuoksi. Nouseeko Sanna Talonen tai Annica Sjölund hyökkäysen johtohahmoksi?
Puolustuksessakin on kysymysmerkkejä. Onko kookas Jitex BK:n Leena Puranen pelivireessä? Entä miten joukkueen kuopuksen, Merilappi Unitedtin laitapuolustaja Natalia Kuikan (17v) hermot kestävät?
Maalissa ei ole ongelmia. Maalivahdin hommiin on kaksi kovaa ehdokasta, Lillesstöm SK:n Tinja-Riikka Korpela ja Ruotsissa Jitex BK:ssa pelaava Minna Meriluoto. Kumpi tahansa on varma valinta tolppien väliin.
Tavan mukainen ennustus. Suomen lohko, sinivalkoisin silmälasein: 1) Ruotsi 2) Suomi 3) Tanska 4) Italia. Ensimmäinen Suomen matsi Italiaa vastaan YLE TV 2 keskiviikkona 10.7. klo. 19:00 alkaen.
Jaatinen Julistaa: Tiedä oma arvosi, anna arvo toisillekin (suomalainen sananlasku)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti