Englannissa nousee ensimmäinen koaliitiohallitus valtaan ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Työväenpuolue joutuu väistymään vallasta pidettyään sitä vuodesta 1997.
Yhtenä syynä vaalitappioon, kansalaisten kyllästymisen lisäksi, pidetään entisen pääministeri Gordon Brownin yrmeyttä ja äreyttä. Miten niin? Ei Brown siltä ainakaan täältä Suomesta käsin näyttänyt: Jähmeältä ja hitaalta kylläkin, mutta eikö se ole hyvä näin talouskriisin aikaan?
Uskokaa, arvoisat englantilaiset, meillä suomalaisilla on ihan hyviä kokemuksia yrmeinä ja äreinä pidetyistä pääministereistä.
Niin myös Englannissa: Ei pääministerinä ensin 1940-1945 ja sittemmin 1951-1955 toiminutta Winston Churhilliäkään minään varsinaisea hymypoikana voi pitää. Churchillin aikana eivät televisioesiinymiset ratkaiseet poliitikon suosiota tai kansalaisille hänestä välittyvää kuvaa.
On jonkinlainen ajan ilmiö, että nyt Englannin hallitusta johtavat konsevatiivien David Cameron ja liberaalidemokraattien Nick Clegg, ovat saman ikäisiä, samasta opinahjosta valmistuneita sekä samaan muotiin valettuja, kiillotettuja veikkoja. Sulavia ja selkeäsanaisia.
No eihän automerkkejäkään oikein kunnolla enään erota ulkonäöstä, miksi poliitikot pitäisi?Mitähän konehuoneesta löytynee? Cameronin ja Cleggin erottaminen on aika vaikeaa.
Olisiko tässä käynyt niin, että osa äänestäjäkunnasta suhtautui parlamenttivaaleihin samoin kuin television viihdeohjelman mihin tahansa yleisöäänestykseen: Äänestetään tuo ruma, äreä sekä yrmeä ukko ulos Downing Street 10.stä.
Tilalle saatiin kiva kiillotettu parivaljalkko. Onkohan tämä yleisempikin eurooppalainen ilmiö?
Ruotsissa on julkaistu postimerkkiarkki liittyen Daniel Westlingin ja Victorian häihin. Kovin on perinteinen ratkaisu Ruotsin Postilta.
Todellista uudistusmielisyyttä olisi osoittanut julkaista, edellisten lisäksi, merkki Madeleinen ja Jonaksen erosta.
Los Colchoneros löi Cottagersin eilen Eurooppa-liigan loppuottelussa. Tarkoittaa, että Club Atlético Madrid voitti eilien Fulham Football Clubin ensimmäistä kertaa pelatussa Eurooppa -liigan loppuottelussa.
Ennen ratkaisua lähes kaikki olivat siinä käsityksessä, että mestaruuspystin paikka ratkaistaan rangaistuslaukauskilpailussa. Ottelun toinenkin jatkoaika oli jo ihan lopuillaan, kun Sergio Agüero taisteli pallon päätyrajan tuntumaan, pääsi kuin pääsikin keskittämään ja tilanteen haistanut, jo joukkueensa ensimmäisen maallin tehnyt, Diego Forlán ohjasi pelivälineen ulkosyrjällään maaliin. Jäljellä olevien minuuttien ajaksi Fulham pystyi painamaan pelin Atléticon kenttäpuoliskolle. Laukauskin saatiin aikaiseksi, mutta joku raja dramatiikallakin: 2-1 Madridille.
Ensimmäisen kerran punavalkoinen madridilaisryhmä siiryi johtoon ottelun 32. minuutilla. Taisteleva Fulham Fc nousi kuitenkin tasoihin viisi minuuttia myöhemmin. Tämä kuvaa matsia yleimimmnkin: Atlético oli askeleen edellä, mutta taistelevat "Mökkiläiset" tekivät kamppailusta oikean loppuottelun.
Pelaajamateriaaliltaan "Patjantekijät" olivat edellä, mutta Roy Hogdson peluutti joukkuetaan erinomaisen kurinalaisesti. Myös Fulhamilla on mahdollisuutensa, varsinkin toisen erän alussa se painoi ankarasti päälle.
Madridilla on supertähtenä Diego Forlán. Fulham Fc:lta löytyy kärjen takana "target manina" pelaava Robert Zamora. Kookas Zamora on todella vaikea pideltävä ja otettava. Robert aiheuttikin muutaman kerran vakavia sydämmentykytyksiä Club Atlético Madridin kannattajille.
Voidaankin arvuutella mitä olisikaan tapahtunut, mikäli Robert Zamora olisi ollut täydessä pelikunnossa: Nyt akillesjännevaivojen riivaama Zamora vaihdettiin pois ottelun 55. minuutilla.
Englannin maajoukkueessa kaivataan pelaajaa joka pystyy pelaamaan targettina, Wayne Rooneyn kanssa. Rooney, jota myös uudeksi Peleksi kutsutaan, ei hänkään itselleen pysty maalintekopaikkoja luomaan.
Jos Robert Lester Zamora, joka on muuten 189 senttinen, saadaan täyteen iskuun on hän mies Waynen pariksi.
Eurooppa cupin loppuottelun tähti oli kuitenkin urugualainen Diego Forlán, Cachabacha, kaksine täysosumineen.
Kunnia toki Fulhamille, mutta voitto on Atlético Madridin. Ei näitä eurooppalaisia cup-voittoja punavalkoisella joukkueellakaan hirmuisesti ole:Edellinen, euroopan cup-voittajien cupin voitto on vuodelta 1962.
!Viva Rojiblancos
Jaatinen Julistaa:
Välttämättömyys on tyrannien argumentti. Se on orjien uskontunnustus.
(William Pitt, Chathamin 1. jaarli, Englannin pääministeri 1766-1768)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti