Tämä sopi peräti hyvin Suomelle,joka oli koko sodanjälkeisen ajan hakenut taloudellista integraatiota. Katsottiin, että maamme Neuvostoliiton vuoksi länteen esittämä puolueettomuuspolitikka ei kestä poliittista yhdentymistä länteen.
Itävallan heinäkuussa 1989 EY:lle tekemää jäsenhakemusta katseltiin täällä lähinnä säälivästi. Neuvostoliiton ulkoministerö korosti, ettei EY jäsenyys sopinut puolueettomalle maalle.
Kuitenkin saman vuoden, 1989, lokakuussa Neuvostoliiton viimeiseksi jäänyt presidentti Michail Gorbatsov oli vastannut lehdistötilaisuudessa Suomen EY -jäsenyyttä koskevaan kysymykseen, että se on maan oma asia. Nyt on syytä muistaa, että 9. marraskuuta, kohta Gorbatsovin vierailun jälkeen, Berliinin muuri murtui.
YKSI
Länsinaapurimme oli Suomen rinnalla mukana ETA-neuvotteluissa. Kaikki muuttui kuitenkin vuoden 1990 toisella puoliskolla,kun Saksan uudelleenyhdistymisen ja kommunismin murtumisen myötä Ruotsi päätti, suomalaisten yllätykseksi, hakea EY:n jäsenyyttä.
Varsinaisen päätöksen jäsenyyden hakemisesta länsinaapurimme teki kesäkuussa 1991. Suomi oli uuden tilanteen edessä, haluttiin, että turvallisuus- ja puolustuspoliittinen päätösvalta säilyisi omissa käsissä.
Euroopan Unioniksi syvenevän EY:n jäsenenä maamme liittyisi poliitiseen liittoon. Suunnitelmissa oli vielä vahvistaa Euroopan Unionin yhteistä turvallisuuspolitiikkaa.
Voidaan kai arvioida Suomen ulkopoliittisen johdon kannan muodostuneen lopullisesti EY:on hakemisen kannalle kun elokuun 1991 vanhoollisten johtama vallankaappaus yritys päättyi Moskovassa häviöön ja lopulta Neuvostoliitto lakkasi olemasta 26. joulukuuta 1991.
ETT
Suomi vei ETA -neuvottelut loppuun asti, mutta jo 18. maaliskuuta 1991 eduskunta hyväksyi (äänin 133-60) hallituksen esityksen EY-jäsenyyden hakemisesta. Aloitettiin jäsenyysneuvottelut. Neuvotteluiden tulos allekirjoitettiin Korfulla 24. kesäkuuta 1994. Kansanäänestys Euroopan Unionin jäsenyydestä järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta 1994. Selvä enemmistö, 56.9%, oli jäsenyyden kannalta.
Kuitenkin vielä Syyskuun alussa tehdyssä mielipidekyselyssä jäsenyyden kannattajien ja vastustajien puntit olivat lähes tasan.
Euroopan Unionin kannatusta nosti äärikansallisen venäläispoliitikon, Vladimir Zhirinovskin äänestyksen aattona antamat lausunnot, jossa hän esitti kantanaan, että Suomen kuuluisi olla Venäjän suurruhtinaskunta.
Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että Suomessa kyetään nopeisiin ulkopoliittisiin kannanmuodostuksiin, jos lähiymparistössä tapahtuu muutoksia. Tässä tapauksessa näitä olivat Ruotsin jäsenyyshakemus ja ainakin osan kansalaisista kokema, lisääntyvä Venäjän uhka.
ONE
Tämän kuun puolessa välissä julkaistiin yksi monista Pohjois-Atlannin liiton, NATO:n jäsenyyttä koskettelevista suomalaisille tehdystä kyselytutkimuksista.
Tutkimuksen mukaan 29 prosenttia oli jäsenyyden kannalla ja 52 vastaan. Kysyttäessä asiaa siten, että Ruotsistakin tulisi jäsen kannattajien määrä putosi hieman yli neljännekseen. Kumma juttu.
Mietitäänpä vähän, eikö muka Ruotsin päätös hakea NATO-jäsennyyttä pistäisi Suomen ulkopoliittista johtoa ja sitä myötä kansalaisia ajattelemaan Pohjois-Atlannin liiton jäsenyyttä myönteisemmästä näkökulmasta?
EIN
Olisko EY:n jäsenyyttä muistuttava tapahtumaketju mahdollinen? Muistakaamme, että jälkeenpäin on käynyt ilmi, että turvallisuus oli monien poliitikkojen ja muiden kansalaisten perustelu mennä Euroopan Unionin jäsenyyteen..
Jos käy niin, että Ruotsi päättää, muuttuneesta toimintaympäristöstä johtuen, hakea NATO:n jäsenyyttä. Eikö muka tämä nosta asian aivan toisen kaltaiseen keskusteluun maassamme?
Toki yhdet eduskuntavaalit varmaankin käytäisiin NATO-vaaleina. Sen jälkeen jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvat puolueet muodostaisivat hallituksen ja aloittaisivat varsinaiset jäsenyysneuvottelut.
UNE
Kansanäänestyksen alla sopivasti joku Venäjän Federaation yleisesikunnan päällikkö kävisi maassamme kertomassa, että Suomi kuuluu pysyvästi Venäjän etupiiriin.
Saattaisi tulla suomalaiselle äänestäjälle mieleen Pohjois Atlantin -sopimuksen viides artikla, jossa todetaan, että hyökkäys jotakin jäsenmaata kohtaan katsotaan hyökkäyseksi koko sotilasliittoa vastaan.
Näin Suomi menisi NATO:n jäseneksi Ruotsin myötä ja Venäjän työntämänä.
Onko tämänlainen kehitys mahdollinen.
Asiahan ei tietysti minulle kuulu...minä vain kysyn.
Jalkapallon mantereitten mestaruuskisojen ottelut jatkuvat välierillä. Huomenna, keskiviikkona, kohtaavat Brasilia ja Uruguay. Torstaina Italia yrittää Espanjaa vastaan.
Voidaan sanoa, edeltäväien otteluiden perusteella, että oikeat joukkueet pelaavat välierissä. Koska näitä on blogissa ennusteltu, niin jatketaan samaa perinnettä.
Kotijoukkueen ja Uruguay kohtaamisesta on odotettavissa todellinen huippuottelu ja jännitysnäytelmä. Brasilia on osoittanut tekevänsä paluuta kansainväliselle huipulle. Varsinkin hyökääjä Neymarista on kirjoitettu ylistystä palstakilometreittäin.
Ei riitä kuitenkaan. Kotikatsomon paine ja Uruguayn vahva joukkuepeli ja hyökkäyskalusto takaavat niukan voiton taivaansiniselle joukkueelle.
Toinen välieräottelu ei tarjoa saman tasoista viihdettä. Espanja neppaillee keskikentällä, ja iskee tarvittavat maalit Italiaa vastaan. Espanjan työtä helpottaa Mario Ballotellin loukkaantuminen.
Molemmat välierät katsottavissa YLE TV kakkoselta alkaen 21:55.
Jaatinen Julistaa: "Antakaa jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu. Kenelle vero, sille vero. Kenelle tulli, sille tulli. Kenelle pelko, sille pelko. Kenelle kunnia, sille kunnia. (Room. 13:7)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti