Viime vuoden syyskuun alussa 60-vuotta täyttänyt Pekka Juhani Maijanen tunnetaan paremmin Pave Maijasena. Pave on pitkän linjan muusikko, joka on vaikuttanut soolouran lisäksi Pepe Willbergin Paradisessa, Rock and Roll Bandissa, Mistakesissa ja tuottajana muun muassa Wigwamille ja Dingolle. Maijanen on opittu tuntemaan säntillisenä muusikkona, jonka mielestä asiat pitää tehdä kohdalleen eikä sinne päin. Myös "Vääpeliksi" on tätä muusikkoa kutsuttu bändikavereiden keskuudessa.
Pave on saanut työskennelllä useitten suomalaisten huippumuusikoiden kanssa, yksi heistä on Pekka "Albert" Järvinen (1950-1991). Järvisen,erään ensimäisistä tasavaltamme kitarasankareista, työtoveri Maijanen on ollut useampaan otteeseen.
Ensimmäinen yhteinen bändi Järvisen kanssa oli vuosina 1975-1978 toiminnassa ollut Royals. Ryhmä perustettiin suomalaiseksi "superyhtyeeksi" jäseninään rumpali Ippe Kätkä, mieletöntä suosioita Hurriganesin peruja nauttinut, Albert Järvinen ja Pave.
Ryhmän loppuaikoina kosketinsoittajaksi palkattiin Mikko Rintanen.
Royals julkaisi kaksi studioalbumia ja yhden, yhtyeen toiseksi viimeiseltä keikalta tallennetun, liveäänitteen "Royals Live" ikäänkuin läksiäisiksi. Nämä studiossa äänittetyt levyt möivät ihan mukavasti, ensimmäinen "Spring 76" ihan kultalevymyyntiin asti. Vuonna 1976 kultalevyyn oikeuttava myynti oli 25 000 kopiota, Royals -yhtyeen debyytti möi yli 30 000 kopiota. Toisenkin, nimeltään "Out", myynti ylsi tuonne 15 tuhannen nurkille. Sitten musiikkimaailma muuttui dramaattisesti: tuli punk ja suomalaisena ilmiöna vieläpä rockabilly. Royalsin oli lopetettava yleisön puutteeseen, isoillakin keikkapaikoilla oli kymmeniä kuulijoita.
Kuten edellä mainittiin Pave Maijanen oli säntillinen ja tarkka muusikko. Joskus kuitenkin tarkkakin menee vipuun: äänittettiin kevättalvella 1977 Royalsin toista pitkäsoittoa, "Out", Tukholman Marcus Music-studiolla. Maijanen oli säveltänyt erityisen hienon biisin " About not´t worth write home about". Tekstin teokseen oli tehnyt suomenenglantilainen Jim Pembroke. Pembroke on paikalla studiossa tarkkailemassa Maijasen laulua, ennenkaikkea englannin kielen ääntämystä.
About jne. -biisissä käsitellään Vietnamin sotaa, ensimmäiset rivit menevät näin: "Tramp those eastern jungles, with a target on a head." . Vapaasti suomennettuna tämä kuuluu: "Ramppaan itäisissä viidakoissa pää maalitauluna."
Oliko tarkkailutehtävissä ollut Pembroke vessassa tai kahvitauolla lauluosuuden äänittämisen aikana, mutta Pave laulaa nämä ensimmäiset rivit: "Tramp those eastern jingles with a tar jet on a head."
Erittäin luova suomennos tästä voisi kuulua: "Ramppaan itäisissä tunnussävelmissä, tervasuihkukone päässäni." Miksei tuokin menisi, todellista tajunnanvirtaa. Mutta kun, alkuperäinen teksti menee ihan toisella tavalla. Äsken kuvatttu moka repii Pekka Maijasta vieläkin 34 vuoden jälkeen.
Asioihin on myös toisenlainen lähestymistapa. Kolmisen vuotta tämän jälkeen, 1980, Pave Maijanen on taas levynteossa Tukholmassa. Nyt tekeillä on Hurriganesin "10/80 "-albumi, studio on Abban omistama Polar-studio, Maijanen on tuottaja-kosketinsoittaja-taustalaulaja.
Hurriganes on palannut legendaariseen, Aaltonen, Häkkinen. Järvinen -kokoonpanoonsa. Järvinen on tehnyt paluun Aaltosen ryhmään huhtikuussa 1979. Liike lisäsi yhtyeen, hieman hiipunutta, keikkasuosiota, mutta loppuvuonna 1979 julkastu "Jailbird"-niminen LP ei lunastanut siihen asetettuja taiteellisia ja taloudellisia odotuksia.
Niinpä päätettiin vetää isonpaa vaihdetta silmään: mennään tekemään hyvintuotettu levy huippustudioon. Abban Sportplatsenin taloon rakennettu Polar-studio oli huippustudio. Sitä oli käyttänyt muun muassa Led Zeppelin työstäessään "In through the out door" -teostaan. Sinne Hurriganes matkasi paluulevyään tekemään.
Pave Maijasen rooli oli toimia virallisesti tuottajana, epävirallisesti pitää huolta, että Järvisen ja Aaltosen kemiat toimivat. Polar studio oli sen verran kallis, että sinne ei kannattanut lähteä kiukuttelemaan ja tappelemaan.
Kuten kolme vuotta ennen tätä, Royalsin tapauksessa, tällekin levylle oli laulutekstejä kirjottanut Jim Pembroke. Myös tätä teosta tehdessä sattui laulajalle moka tekstin sisällön lausumisessa: Remu oli äänittämässä lauluosuuttaan biisiin "Let´s go rocking tonight" kun hän hukkaa katsekontaktinsa tekstilunttiin. Remuhan ei osannut yhtään englantia, joten hänelle kirjoitettiin tekstit tietyllä tavalla foneettisesti vaikkapa tähän tapaan: "Lets gou roking tunait, lets gou roking tunait..."
Alunperin, virallisesti, Pembroke kirjoitti tekstin erään kohdan muotoon: "Lizi Lassie loopy Lou!", mutta kun Remu ei näe lappuaan hän karjuu: "Lissun Lässyn luupi luu!" Tilannetta äänityskopin ulkopuolella tarkkaileva Pave Maijanen nauraa hyeenan lailla.
Jääkö Henry "Remu" Aaltonen tätä harmittelemään? Ei, ns. mokamuoto jätetään. Päinvastoin Remu kehuskelee asialla myöhemmissä haastatteluissa, jossa hän kertoo äänittäjä Lennart Östlundin ihailleen Aaltosen improvisiontikykyä.
Remulta kun tulee ihan tosta vaan rockesperantoa, kun vielä jokin aika sitten studiolla työskennellyt Led Zeppeliinin laulusolisti Robert Plant joutui tuntikausia miettimään päästäkseen vastaavaan tulokseen. Ehkäpä Remun olisikin pitänyt tehdä tekstejä Led Zeppeliinille. Aaltonen teki siis mokasta hyveen.
Toki on myönnettävä, että ei lauseen sisältö "remuntamisen" myötä miksikään muuttunut samaa hölynpölyä, balabbaabbaluma, balabbaanboom, se on molemmissa muodossa. Maijasen mokassa tekstin idea muuttui, sanoisinko olennaisesti.
Onhan vielä niinkin, että Royalsin soittama progressiiviseen rockiin kallellaan oleva musa ei kestä rockesperantoa siinä määrin kun Hurriganesin suora suhaus.
Mutta kuvaa tämä myös Aaltosta ja Maijasta henkilönä. Remu luotti intuitoon, fiilikseen, Paven piti tehdä asiat tietoisesti, tarkkaan.
Molemmilla on aikansa ja paikkanssa. Rock and rollia vetäessä on hyvä päästää peto irti, progea rokatessa peto saa olla hihnassa. Tositaituri on se, joka osaa käyttää molempia konsteja.
Hurriganesin tapauksessa vuonna 1980 Remun intuitio toi tulosta: ryhmä nousi takaisin myyntitilastojen kärkipaikolle, 10/80 ylitti nopeasti kultalevyrajan.
Enään viitisen viikkoa Englannin Valioliigan 13.8. tapahtuvaan avaukseen. Liigan voittanut Manchester United kohtaa vieraissa juuri sarjapaikkansa säilyttäneen West Bromwichin. Odotuksia heikommin pelannut, Liverpool saa Anfield roadille vieraakseen Sunderlandin. Pool pyrkii parempaan pelaajahankinojen voimin.
Viimeinen hankinta on sarjasta pudonneesta Blackpoolista siirtyvä keskikenttämies Charlie Adam. Manchester United hankki peliuransa lopettaneen Edvin van der Sarin tilalle maalivahdiksi espanialaisen David de Gean. Kovia naamoja, ennenkaikkea nousevia kykyjä. Mutta ovatko Valioliigan todelliset kohuhankinnat vielä edessä? No ovat!
Jaatinen Julistaa: Jos helteet vaivaavat niin muistele marraskuuta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti