Isänmaa on kallis asia, kaikilla maailman ihmisillä tulisi olla paikka jota sanoa isänmaakseen. Vai olisiko sana "Kotimaa" parempi.
Isänmaallisuus, se on myös kallis asia. Se voidaan käsittää poissulkevana, umpioivana ja näin ollen pelkästään velvotteita asettavana aatteena. Tälläista aatetta varmaan tarkoitti satiirkko, filosofi Francois-Marie Arouet, joka tunnetaan paremmin nimellä Voltare sanoissaan; "Isänmaallisuus on sekoitus omahyväisyyttä ja ennakkoluuloja."
Näin onkin, jos isänmaallisuus tarkoittaa huonoon itsetuntoon perustuvaa uhkakuvien luomista ja muiden kansakuntien ja kansojen halventamista. Edellämainitut uhkakuvat ovat sekä rajojen ulkopuolisia tai ihan maan rajojen sisäpuolisia. Ihmisiä, jotka eivät jaa ajatusta umpioista ja uhkakuvista. On tiukka näkemys mitä tuo "oikea" isänmaallsuus on ja voi niitä, jotka eivät ole samaa mieltä tai voi niitä jotka muuten uhkaavat tätä heppoista ajatusmallia.
Kyse on perusteettomalla uholla varustetusta vieraan- ja tulevaisuuden pelosta. Tätä pelkoa vastaan kansalliset tunnukset, liput ja vaakunat, toimivat eräänlaisina talismaaneina, hyvää onnea tuottavina esineinä. Näitä talismaaneja sitten heilutetaan kädessä tai kannetaan mukana.
Isänmaallisuus voidaan määrittää myös toisin: avoimena ja mahdollisuuksia näkevänä ajatusmallina. Näemme ulkomaailman mahdollsuutena ja arvostaessamme omaa kotimaatamme pidämme muiden ihmisten kiintymystä omaan kotikontuunsa yhtä kunnioittettavana ja hienona asiana. Edellä mainittu ei tarkoita sitä etteikö voi olla tietoinen siitä, että valtion ulko- ja sisäpuolella on henkilöitä, jotka eivät todellakaan arvosta muita ihmisiä tai heidän omaisuuttaan, toisin sanoen ovat rikollisia tavalla tai toisella.
Maan rajojen sisäpuolella hyvän itsetunnon isänmaallisuuteen kuuluu ajatus siitä, että kaikki maassa asuvat saadaan mukaan toteuttamaan omaa vapauttaan tai isämaallisuuttaan muiden oikeuksia rajoittamatta tai loukkaamatta. Kansalliset tunnukset: liput ja vaakunat ovat, tapauskohtaisesti, joko tilaisuuden arvokkuutta kohottavia tai ilon sekä juhlatunteen nostattajia.
Siniristilipun tai leijonavaakunan ei tarvitse viestittää: "Olen suomalainen, pysy pois, halveksin ja vihaan sinua sekä kotimaatasi!"
Vaan: "Olen suomalainen, sitoutunut ja kiintynyt kotimaahani. Arvostan myös sinua ja kotikontuasi. Tule tänne, tehdään yhteistyötä. Jos olet hädässä, autan. Mutta minkäänlaisia pahantekijöitä en hyväksy. Reilu peli kaikille."
Umpioitunut, vieraan- ja tulevaisuudenpelkoon perustava ajattelu aiheuttaa pahoinvointia.
Terveen itsetunnon isänmaallsuus luo hyvinvointia kaikille, tasapuolisesti.
Gehenna, oma maali! Helsingin Jalkapalloklubin loistavsti, Alexander Ringin todella hienolla maalilla, alkanut Mestareiden Liigan karsintaottelu lässähti Rafinhan todella huono-onniseen omaan maaliin.
Onhan toki niin, että Zagrebilla oli pallonhallinta ja kokoniasuudessaan kroatialaisjoukkueella oli paremmat yksilöt. HJK pysyi hyvin kuitenkin mukana ja pystyi rakentemaan peliä.
Klubilla oli mahdollisuuksia. Toisen puoliajan loppupuolella kuitenkin alkoi vähitellen vaikuttaa siltä, että helsinkiläisilta loppuivat ideat, rutiini sekä mahdollisesti kestävyys. Dinamon 1-2 voittomaali antoi ikävän muistutuksen siitä, että suomalaiset jalkapallojoukkueet eivat saa omassa sarjassaan riittävän kovatempoisia otteluita.
Pelirutiini ei riitä kotimaista vauhdikkaampaan kansainväliseen kamppailuun. Toinen osaottelu pelataan ensi viikolla Zagrebissa. Helsingin Jalkapalloklubin pitäisi voittaa vähintään kahdella maalilla jatkopaikan saamiseksi.
Vaikeaa on, todella vaikeaa.
Jaatinen Julistaa:
Ack Värmeland, du sköna du harliga land , Mun kaunis kotimaani on vailla vertaistaan,
du krona bland Svea rikets länder! kun helmi se kirkkautta hohtaa!
Och komme jag en mitt i det förlovade land Nyt linnan nään maan vieraimman sen loisto
till Värmeland jag andock ätervänder. kuitenkaan ei harhaan voi kulkuani johtaa.
Ja, där vill jag leva, ja där vill jag dö. Vaan missä keinui kehtoni ja leikit leikittiin,
Om en gång ifrån Värmeland jag tar mig en mö vain sinne kuuluu juureni, ei maihin kaukaisiin.
så vet jag att aldrig mig ångrar. en kaukana mä armastain kohtaa.
I Värmeland - ja där vill jag bygga och bo Tuo kaunis kotimaani on mulla määränpää,
med enklaste lycka fornöjder. käy kulkuni kohti taivaanrantaa.
Dess dalar och skog ge mig tystnad och ro On silmät neidon vieraan maan kuin tulta säihkyvää,
och luften är frisk på dess höjder. vaan kauneimman katseen armas antaa.
Och forsarna sjunga sin ljuvliga sång Ja siksi mä kiiruhdan tuon leikkipaikan luo,
vid den vill jag sömna så stilla en gång hän keinullaan mua odottaa ja mulle hymyn suo
och vila i värmländiska jorden. ja häntä saan käsilläin mä kantaa.
Värmlandsvisan (Fryxell-Dahlgren) Kaunis kotimaani (suom. sanat Johan Viktedt)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti