Mitä on punk. Tässä kirjoituksessa punk on kultuuri-ilmiö joka vaikutti Suomessa alkaen vuodesta 1977 vuoden 1980 helmikuun 19. päivään saakka.
Yhdysvalloisstahan tuo sana "punk" saatiin: vuoden 1975 loppupuolella aloitettiin tuota nimeä kantavan lehden julkaisu. Punk -lehti kertoi uudesta musiikki- ja asenne kuviosta. Sana "punk" tarkoittanee suomeksi "renttu". USA:ssa punk olikin musiikillinen näkemys, joka ei ollut missään tarkassa muodossa. Yhdysvalloissa punk-yhtyeiksi luettiin niin Ramones ja Blondie kuin Television tai Dead Boys. Valtameren takaisessa punkissa ei ollut itsessään mitään poliittista, haluttiin vain palata rock and rollin juurille. Nuoret soittavat nuorille rockia.
Englannissa punkin voi katsoa startanneen Sex Pistolsin ensimmäisestä keikasta 6.11. 1975, mutta vasta Ramonesin vierailu seuraavan vuoden heinäkuun 4. potkaisi homman kunnolla käyntiin. Ramojen vierailun seurauksena perustetiin useampikin ryhmä: tunnetuinpana The Clash, tuo avoimen poliittisen punkin lipunkantaja. Toki brittein saarillakin löytyi kaikenlaista normeja rikkomaan pyrkivän Sex Pistolsin ja poliittisen The Clashin lisäksi, vaikkapa 60-luvun mod-kultuurista ponnistava The Jam tai rajua soittoa huumorilla maustava The Damned.
Suomessa ensimmäinen punk-levytys oli Briard -yhtyeen "I Really hate ya" marraskuulta 1977. Tuossa yhtyeessä, joka oli ensin ollut Philadelphia Motherfuckers, vaikutti kitaristina muuan Antti Hulkko, joka myöhemmin tunnettiin paremmin Briardin laulaja Pete "Räkä" Malmin keksimällä nimellä Andy McCoy. Tämä sinänsä ansiokas esitys vielä ottanut tulta, koska Briard lauloi englanniksi.
Laajempaan huomioon rentturock nousi kotomaassamme kun Pelle Miljoona N.U.S. ja Eppu Normaali tekivät ensimmäiset pitkäsoittonsa. Pelle ehti hieman ennen, vuodenvaihteessa 1977/1978 älppärillään Pelle Miljoona & N.U.S. Ylöjärveläinen Eppu Normaali julkisti Poliisi pamputtaa taas/Elviksen kuolema -singlen helmikuussa 1978 ja singelen a-puolen sisältämän LP:n Aknepop saman vuoden toukokuussa. Tästä seurasi tasavaltaamme varsinainen punkrock aika: tuli Ratsia, Problems?, Sensuuri, Ypö Viis ja lukuisia muita punk-energiaa puhkuvia ryhmiä.
Suomessa ei punkkia tarvittu rockin alkuvoimaisuuden palauttamiseksi , olihan maassamme supersuosiotakin nauttinut, suoran suhauksen ruhtinaat Hurriganes. Jonkun verran punkissa paistoi kasvuun lähteneen nuorisotyöttömyyden nostama poliittisuus: Pellen ensimmäinen singlenkin oli nimeltään "Olen Työtön".
Suomipunkille oli ihan omat, aikaansa liittyvät syynsä. Ensiksi se oli tietyllä tavalla Yhdysvaltojen tapaan yleisempikin kulttuuri-ilmiö. Haluttiin haistattaa, haluttiin vatkata sen aikaisen Kekkoslovakian ummehtunutta ilmapiiriä. Janottiin vanhempien ikäpolvien järkyttämistä.
Toisekseen punk oli suomalaisen rockin toinen aalto Juice Leskisen, Dave Lindholmin, Moog Konttisen ja vaikkapa Hectorin jälkeen.
Kolmanneksi, joka oli kait sitten se Suomipunkin kantavin idea: kaikki halulliset pääsivät soittamaan. Punkrock oli ilmapiiriltään niin kannustavaa ja vapaata, että jokainen innostunut saattoi perustaa bändin ja ryhtyä soittamaan. Kyllä niitä bändejä tulikin, joukossa hyviä, mutta enimmäkseen kamalia. Punkin kupessa syntyi muutakin vaihtoehtokuluttuuria: elävän musiikin yhdistykset ja punklehdet. Nämä antoivat mahdollisuuden itseilmaisuun soittohaluttomille.
Parissa vuodessa punk oli Suomessa tehtävänsä tehnyt ja osa bändestä muuttui yleisempääkin suosiota nauttiviksi orkestereiksi. Valtaosa hajosi ja näin kuuluikin punkin idean mukaan. Eppu Normaalista sukeutui suursuosikki, joka jatkaa vieläkin antiteesinä 1970-luvun lopun itsestään.
Entä ne myöhemmin aloittaneet ryhmät jotka luokitellaan punkkia soittaviksi? Kyllähän ne punk-tyylistä musiikkia soittavia bändejä ovat, mutta ne eivät ole punkbändejä. Joukossa on peräti erinomaisia ryhmiä ja onhan loistavaa, että punkrockin kaltainen perinne jatkuu.
Punkbändit kuuluvat tiettyyn ajankohtaan maassamme, silloin niille oli tilaus, silloin punkrock syntyi tasavallassa. Myöhemmin toki voi soittaa punk tyylistä musaa. Mutta punkbändit ovat aikaan sidottu ilmiö.
Tämä ajankohta oli vuoden 1977 toiselta puoliskolta helmikuun 18. päivään 1980. Jälkimmäisenä päivämääränä ilmestyi Eppu Normaalin kolmas studioalbumi, voimakkaasti keskitien rockiin nojaava, Akun Tehdas, siitä kuuli, että punkrock oli laajenpana kultuuri-ilmiönä tehtävänsä tehnyt tasavallassamme.
Uutta, vastaavanlasta nuorisoilmiötä odotellaan...
Kotimainen Veikkausliiga on saatu kivaan vauhtiin. Joukkueet ovat pelanneet 10 tai 9 matsia. Sarjataulukko näyttää mukavan tiukalta: Helsingin Jalkapalloklubi johtaa 24 pisteellä, kakkosena ottelun vähemmän pelannut Turun Inter 22 pisteellä. Jyväskylän Jalkapalloklubi vaanii kärkikaksikkoa, myös yhdeksän peliä pelanneena 20 pisteellä. No eihän niitä mitalleja ole vielä jaettu, joten kiinnostusta piisaa.
Veikkausliigaa on ihan turha verrata vaikkapa Saksan Bundesliigaan, onhan tuossa Keski-Eurooppalaisessa liigassa huikesti enemmän rahaa käytössä. Saksassa puhutaan ihan eri harrastajamääristä ja jalkapallo on maassa ykköslaji. Suomessa ei.
Mutta kyllä Veikkausliigassakin näkee hyvä suorituksia, ne vaan tapahtuvat hitaammin kuin huippusarjoissa. Pelitempo on hitaanpaa. Suomifutis on ihan viihdyttävää, käydään tänä kesänäkin katsomossa.
Jaatinen Julistaa:
You can take boy outta ´78.
The style´s gonna change but the sentiment ain´t.
You can´t take ´78 outta the boy!
´78 (Ginger, Monroe, Conte, Yaffa, Rockfist)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti