TAISTOLAISUUDESTA RÄSÄSLÄISYYTEEN

Suomessa vaikutti, huomattavasti todellista kannatustaan enemmän, Taistolaisiksi kutsuttu kommunistien fraktio. Äänekkäimmillään nämä myös änkyröiksi kutsutut henkilöt olivat 1970-luvulla.
Tiiviisti kerrottuna nämä liikkeensä vetäjän, Taisto Sinisalon, mukaan nimetyt kommunistit kannattivat tiukkaa marxismi-leninismin tulkintaa. Mitään muutoksia ei tähän oppiin haluttu. Änkyrät kannattivat tarvittaessa väkivaltaista vallankumousta, proletariaatin diktauuria, siis yksinvaltaa ja tämän kommunistisen puolueen yksinvallan pysyvyyttä. Siis siinä tilanteessa kun tuo valta oli kaapattu.
Taistolaiseen ajatteluun kuului myös Neuvostoliiton kritiikitön palvonta. Änkyrät etsivät suurennuslasin kanssa muiden poliittisten toimijoiden kannaotoista, kirjallisista tai suullisista, "neuvostovastaisuuksia." Tähän hommaan he saivat vielä muista puolueista, Kokoomusta myöten, myötäjuoksijoita.
Taistolaiset myötäjuoksijoineen kävivät sitten juoruamassa Neuvostoliiton suurlähetystössä Tehtaankadulla näistä hirveistä sodanlietsojista, neuvostovastaisista ihmisistä. Siinä leimakirves heilui.
Voitteko kuvitella: suomalainen puolue palvoo vierasta valtaa, eikä suostu näkemään siinä mitään virheitä sekä käyttää poliittisena lyömäaseena sitä, jos joku tätä maata moittii tai toimii sen kannan vastaisesti.
Onneksi ei nykyään sellaista Suomessa tapahdu. Eikö?
Kylläpä tapahtuu: Kristillisdemokraateiksi itseään kutsuva kristillinen puolue. Nyt ei jahdata, eikä kiroukseen saateta neuvostovastaisia vaan Israelin vastaisia voimia.
 Kristillisten ja myötäjuoksijoiden mielestä on niin, että teki Israel mitä hyvänsä se on oikein ja edistää Lähi-Idän rauhaa. Pyritään toimimaan tuon valtion, todellisen tai kuvitellun tahdon mukaisesti. Ne jotka toimivat muuten, tuomitaan.
Näin kävi taas menneellä viikolla: Suomi kannatti Palestiinan jäsenyyttä UNESCO:ssa, YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestössä. Tuomio tästä hirmuteosta seurasi välittömästi.
Kristillisten puheenjohtaja, Päivi Räsänen, ryntäsi julkisuuteen kertomaan, että Suomi toimi asiassa väärin ja toiminnallaan aiheutti Lähi-Idän tilanteen vaikeutumisen ja hankaloitti rauhanprosessia. Joku voisi kysyä, että mistä se rauhanprosessi löytyy tai sen, että miten Israelin valtion Mooseksen kirjaan nojaava nykyinen johto on edistänyt alueen rauhaa?
Jatkoa nämä näytelmä sai torstaisella eduskunnan kyselytunnilla, jossa kristillisten kansanedustaja Jouko Jääskeläinen kauhisteli Suomen rauhanvastaista toimintaa Palestiina UNESCO-jäsenyysasiassa.
Erityisen "israelinvastaisen" leiman sai jälleen kerran ulkoministeri Erkki Tuomioja. Tuomioja kun moittiessaan Israelilia ei joka välissä jaksa tuomita arabiterrorismia. Terrorismi on tottakai tuomittavaa syyllistyi siihen kuka vaan.
Uskollisen myötäjuoksijan kristilliset saivat Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczista, joka jaksoi motkottaa Tuomiojan käyvän 30-vuotista sotaa Israelia vastaan.
Tämä edustaja Zyskowiczin käytös on siinä valossa erittäin mielenkiintoista kun tiedetään, että B.Z. erittäin mielellään moittii menneitten vuosikymmenten poliittisia toimijoita Neuvostoliiton kritiikittömästä palvonnasta ja asioiden ajamisesta.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz toimii itse samalla tavalla Israelin valtion tullessa kyseeseen.
Kuitenkin jokainen vähänkin kylmäpäisempi myöntää toisaalta sen, että palestiinalaisterroristi ei ole vapaustaistelija mutta ei myöskään Israelin valtion Mooseksen kirja -politiikka ole mitään rauhanpolitiikkaa. Kaukana siitä.
Torstaisen eduskuntakeskustelun todennäkoisesti järkevimmän puheenvuoron käytti sosiaalidemokraattien edustaja Susanna Huovinen sanoessaan kommenttina kuumentuneelle keskustelulle: "Rauhanprosessin etenemisellä näyttäisi olevan tässäkin salissa vielä tehtävää." 
Hyvä puheenvuoro, joka sopii moneenkin tilanteeseen. Sovinto ei etene minkäälaisella oikeaoppisuudella. Onko Räsäsläisyys nykyajan Taistolaisuutta?

Suomalaisen Veikkausliigan viimeinen kierros näytti, että himmemmätkin mitallit matkasivat oikeisiin osoitteisiin. Kakkoseksi tullut turkulainen Inter voitti pronssille tulleen Jyväskylän Jalkapalloklubin kotonaan 2-1.
Vastaavasti neljänneksi tullut Espoon Honka ei ansainnut pronssia päästäessään IFK Mariehamin tasoittamaan 0-1 johtonsa jo varsinaisen peliajan päätyttyä. IFK Mariehamilla ei ollut tuossa kotiottelussaan mitään omaan sijoitukseensa littyvää panosta.
Honka ei riittävästi haluttun prossia. Näin sen kuuluu mennä. Mitallit jaetaan niitä kovimmin haluaville. Ilahduttava seikka tässä on se, että jalkapallon korkeimman sarjatason mitallisteihin joukoon saatiin ihan uusi kaupunki ja joukkue JJK:n pronssien myötä.
 Tämä on silläkin tavalla ansaittua, että paikallisella Harjun kentällä on, ihan liigan loppumiseen saakka, riittänyt kohuullisen mukavasti katsojia.
Kolmannen sijan myötä tulevat Eurooppa-Liigan karsintamatsit ovat oiva palkkio uskollisille jyväskyläläisille kuningaspelin ystäville.

Jaatinen Julistaa:
"Et ole mikään onnenseppo, jos naapuris on Tulppu Teppo!"
Aku Ankka (alunp. Donald Duck)