04 joulukuuta, 2010

Koska kuuluu vuotoja vuotajasta?

Wikileaks julkaisee kaiken kaikkiaan yli 250 000 diplomaattista luottamuksellista viestiä ja muistiota sivuillaan. Valtaosa sisällöstä on lehdistä luettavissa ollutta tietoa ja/tai juoruja.
Joillekin Wikileaks on sanavapauden sankari, joillekin terroristien liittolainen.
Totuus lienee jossakin tässä välissä. Onhan hyvä, jos nyt sitten näitten "paljastusten" myötä jollekin viimestään nyt selviää, että kansainvälisessä politiikassa pelataan kovaa, vähintäänkin kaksinaamasta peliä, jossa todelliset tavoitteet ovat muuta kuin julkilausutut.
Toisaalta Wikileaks ei ole päässyt, eikä pääse, todellisten diktatuurivaltioden eikä myöskään väkivaltaisten terroristien oikeisiin salaisuuksiin kiinni. Tämä siksi koska niitä ei kirjata sähköiseen, eikä kirjalliseen muotoon ja niistä vuotamisen palkka on näissä terroristi- ja diktaattoriympyröissä kuolema.
Jotain paljastettavaa Wikileaksissiakin olisi. Porukan oman ilmoituksen mukaan sivuston pyörittäminen vaatii 150 00 euroa vuodessa. Nämä rahat tulevat kuulemma lahjoittajilta. Kovin pieneltä tämä summa tuntuu ja toisekseen miksei näitä lahjottajia avoimuuden nimissä julkaista? Herää epäilys, että Wikileaksin toimintaan kierrätetään, sopivien bulvaanien kautta vaikkapa Al Qaidan huumekaupasta saatuja varoja.
Entäpä mikä on näitten ihmisten, jotka verkkosivuille vuotavat, motiivi? Virallisesti kerrotaan, että halu parantaa maailmaa. Uskoo ken haluaa. Kaikki vakoiluun tutustuneet tietävät, että on kolme syytä kertoa salaisuuksia: raha, seksi tai päihderiippuvuus.
Nyt sitten voidaan todeta, että edellä mainittu 150 000 euroa ei mitenkään voi riittää maksuksi vuotajille tai alkoholin ja/tai huumeiden hankkimiseen juoruajille. Herää kysymys kuinka paljon näihin toimintoihin vuotosivusto oikeasti varoja tarvitsee ja kenen seksiä sivuston laululintusille tarvittessa tarjotaan?
Wikileaks -sivuston johtaja ja perustaja Julian Assagne on myös hyvin mystinen tai sanottaisiinko ei niin luottamusta herättävä henkilö.
Mitä tästä Assagnesta oikeasti tiedetään? Onko hän sitä mitä julkisuudessa kerrotaan, australialaissyntyinen vanhempiensa ammatin vuoksi kiertävää elämää viettänyt tyyppi?
Miksi Julian piileskelee? Salamurhapelon vuoksiko? Miksi vasta nyt? Jos Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu, CIA, olisi halunnut salamurhata, englanniksi muuten assassination, Assagnen, olisi se ollut paljon helpompi tehdä ennen nykyistä vuotopomon hillitöntä medianäkvyyttä. Olihan Wikileaksista harmia Yhdysvalloille jo aiemminkin.
Niin, mihin perustuvat Ruotsista tulleet väitteet siitä, että Julian Assagne on syyllistynyt vähintään seksuaaliseen ahdisteluun?
Onko Ruotsin poliisi Yhdysvaltain ulkopolitiikan käsikassara. Ei tunnu uskottavalta. Jos niin kuitenkin on, ovat maailman kirjat todella pahasti sekaisin.
Kaiken kaikkiaan julkisen esiintymisen perusteella Julian Assagne on, no jotenkin nihkeä tyyppi.
Wikileaksista, rahoituksineen kaikkineen ja Julian Assagesta tiedetään aivan liian vähän, että niihin voisi luottaa.
Sopiikin odottaa, että Wikileaks vuotaa seuraavaksi julkisuuteen tietoja itsestään ja perustajastaan.

Jalkapallojuokkueiden väreihin liittyy monenlaisia taustoja ja tarinoita. Milloin paidan värit on napattu suoraan joltakin englantilaisjoukkueelta, milloin laivanvarustamoiden väreistä. Usein myös sattumalla on sormensa pelissä: pelipaidan värit ovat määräytyneet sen mukaan mikä väristä kangasta on ollut saatavilla.
Hertha BSC Berliinin värien ja nimen juuret ovat tapahtuma hauskimmasta päästä. Joukkue on perustettu 25. heinäkuuta 1892 nimellä BFC Hertha 92. Jengin potkaisivat liikkeelle kaksi veljesparia Fritz ja Max Linder sekä Otto ja Willi Lorenz. Nuoret herrat olivat 16-18 vuoden ikäisiä.
Idea joukkueen väreiksi ja nimeksi syntyi Fritz Linderin päässä hänen olleessaan päiväpurjehduksella isänsä kanssa Berliinin läpäisevällä Spreejoella. Laiva, jolla tämä parivaljakko matkusti oli nimeltään Hertha ja alus oli varustamonsta värien mukainen, jotka olivat sininen ja valkoinen. Laivan nimi ja värit viehättivät kovasti nuorta Linderiä.
Maihin palattuaan Fritz kertoi veljelleen Maxille ja Lorenzin veljeksille, sen itsestäänselvyyden, että perustettavan joukkueen nimi on Hertha ja jengin värit ovat sininen ja valkoinen. Tähän oli muitten taipuminen.
Tällä nimellä ja näissä väreillä mennään nykyäänkin. Nimi toki vaihtui vuonna 1920 muotoon Hertha Berliner Sport- Club, Berlin. Tällä kaudella Hertha kamppailee noususta takaisin 1. Bundesliigaan pudottuaan sieltä viime vuonna. Aika hyvältä näyttää: joukkue on 2. Bundesliigan kolmantena, vain pisteen jäljessä sarjaa johtavaa FCE Auea. Sarjasta kaksi nousee suoraan korkeimmalle sarjatasolle, kolmonen karsii noususta kaksiosaisella ottelulla 1. Bundesliigan 16. sijoittuneen joukkueen kanssa.
Oliskohan Fritz Linder uskonut, että hänen jokiristelyllä tullut ideansa on näin kestävä?

Jaatinen Julistaa: Finnairin toimiusjohtaja Mika Vehviläinen jatkaa eilen lähettämässään tiedotteessa kiukuttelua ammattiliitoille. Keskittyisi ennemmin tänään jatkuvaan sovitteluun.

Ei kommentteja: