Anteeks, anteeks, luulin sua paskatynnörin vanteeks! Näin rallateltiin lapsena. Kokoomusministerit samoin. Ensin valtionvarainministeri Katainen vertaa lehtikolumnissaan maan oppositota talvisodanaikaiseen Terijoen hallitukseen. Kyseinen hallitushan oli Otto-Ville Kuusisen johtama nukkehallitus, jonka neuvostojohto suunnitteli nostavansa Suomen pääksi maan miehittämisen jälkeen. Toisin kävi. Tähän sakkiin ministeri sitten oppositiota vertasi. Tätä piti sitten pyydellä anteeksi. Tästä tiedoitusvälineet innostuivat taputtamaan, kuin opetetut hylkeet.
Sitten opetusministeri Henna Virkkunen oli aikakauslehteen antamassa haasattelussaan sitä mieltä, että sosiaalidemokraattit ja vasemmistoliittolaiset ovat katkeria ihmisiä. Eivät kuulemma siedä toisten menestystä. Nyt Virkkunen pyytää anteeksi sanojaan.
Kuvaakohan tämä yleensäkin kokoomuslaista ajattelua? Mitä tahansa potaskaa saa julkisuuteen poliittisista kilpailijoista heittää, kunhan vaan pyytää anteeksi. Siitä vieläpä palkitaan kehuilla.
Puheet kuvaavat myös kokoomusministereiden poliittisen ja aatehistorian hataria tietoja. Erityisen huolestuttavaa on kun opetusministeri ei hallitse edes alkeita.
Vuonna 1899 perustetun Suomen Työväenpuolueen, vuodesta 1903, SDP:n, minkään vaiheen, ei ensimmäisen eikä viimeisen ohjelmassa lue:" Puolue on perustettu yhdistämään katkeria kansalaisia."
Kataisellekin sen verran tiedoksi, että sosiaalidemokraatit, varsinkin Väinö Tanner, kantoivat kyllä oman osansa vastuusta talvi- ja jatkosodan raskaina vuosina.
Israelissa pidetään parlamenttivaalit. Näyttää vahvasti siltä, että voitti vaaleissa keskustalainen tai oikeistolainen ennakkosuosikki, niin nykyinen sotaisa ulkopolitiikka jatkuu.
Tämä saattaa johtaa Israelin pahanlaiseen diplomaattiseen kriisiin. On niin, että Yhdysvaltain Barack Obaman hallitus ei suhtaudu niin sokean ymmärtäväisesti Israelin miehityspolitiikkaan, kuin edeltäjänsä, Bushin hallinto.
Ylen teema näyttää jatkosarjana Mikko Niskasen elokuvan Kahdeksan surmanluotia. Elokuva kertoo pihtiputaalaisen pienviljelijän työttömyyden ja alkoholismin sävyttämästä elämästä. Filmi huipentuu päähenkilön ampuessa neljä häntä pidättämään tullutta poliisia.
Pätkä perustuu löyhästi tositapahtumiin.
Teos on hyvin tehty, erittäin dramaattinen. Se on myös ilmestymisajankohtansa, 1972, kuva. Nykyaikana tuskin tehtäisiin elokuvaa, jossa suhtauduttaisiin näinkin ymmärtäväisesti henkilöön, joka pahoinpitelee perhettään ja ampuu poliiseja. Olivat sitten ihmisen olosuhteet mitkä tahansa.
Mutta vuonna 1972 elettiin vielä suomalaisen maaltamuuton jälkimainingeissa. Tietynlainen herravihalla maustunut yhteiskunnallisuus oli myös kova sana.
Katsokaa, jos ette ole ennen nähneet. Sarja pyörii vielä Teemalla. Ylen arkistosta voi myös käydä katsomassa kuvan kahdeksan keskeisintä kohtausta. Kohtaukset on valinnut kirjailija Kari Hotakainen.
Huuhkajat hakevat pelituntumaa 28.3. jatkuviin MM-karsintaotteluihin. Huomenna maajoukkue kohtaa ystävyysottelussa Portugalin. Japanissa joukkueemme sai pariinkin kertaan pahasti pataan. Nyt on kuitenkin jalkeilla paras mahdollinen laivue. Kova on kyllä lusitaaneillakin.
Toitä riittää. Miten on, meneekö Portugalin kompassi sekaisin Huuhkajien kynsissä?
TV Viisi huomenna Keskiviikkona klo. 22:45.
Jaatinen Julistaa: Espoo torjuu selvityksen pääkaupunkiseudun hallinnon uudelleenjärjestämisestä. Mikä yllätys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti